{"id":15,"date":"2016-02-03T14:48:08","date_gmt":"2016-02-03T14:48:08","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=15"},"modified":"2018-01-10T13:42:54","modified_gmt":"2018-01-10T11:42:54","slug":"2-1-frag-13","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/2-1-frag-13\/","title":{"rendered":"2.1 Fragmentti 13"},"content":{"rendered":"<h1><em>2.1<\/em> Fragmentti 13<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-15 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-6332\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-6332\">\n\t\t\t\tFragmentti 13, <em><a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Tutkimukset osoittavat, ett&auml; verkon k&auml;ytt&ouml;&ouml;n liittyv&auml;t pienet, tavanomaiset toiminnot &ndash; kuten hiiren klikkaaminen, kursorin liikutteleminen, jne. &ndash; saattavat olla tavattoman tehokkaita uudelleenharjaannuttamaan (tai tarkemmin ottaen&nbsp;mukauttamaan) hermopiirej&auml;mme. Muutokset eiv&auml;t ole vain psykologisia vaan my&ouml;s fyysisi&auml;. (Hayles 2012, 2.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/sovitettu-hayles-katkelmasta-11\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">sovitettu Hayles-katkelmasta 11<\/a><\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>T&auml;m&auml;n neliosaisen opinn&auml;ytety&ouml;n toisen osan ensimm&auml;isess&auml; fragmentissa, <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13.jpg\">fragmentti 13:ssa<\/a>, digitaalinen taiteellinen tutkija (engl. lyhenne DAR) p&auml;&auml;tt&auml;&auml; vaihtaa keskustelun suuntaa. Kuten N. Katherine Hayles tekee kirjansa <em>How We Think &ndash;&nbsp;Digital Media and Contemporary Technogenesis<\/em> (2012) toisella sivulla, DAR:kin k&auml;&auml;ntyy <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13.jpg\">fragmentti 13:ssa<\/a> tarkastelemaan digitaalisen teknologian k&auml;yt&ouml;n vaikutuksia aivojen toimintaan. T&auml;m&auml; teko &ndash; Haylesin tekstuaalinen j&auml;ljittely &ndash; on suoraa jatkoa DAR:n t&auml;m&auml;n ty&ouml;n ensimm&auml;isess&auml; osassa, <em>Prologissa<\/em>, aloittamalle&nbsp;Hayles-sovitukselle.<\/p>\n<p>DAR n&auml;ytt&auml;&auml; olevan johdonmukainen yrityksess&auml;&auml;n seurata Haylesin antamaa mallia et&auml;&auml;ntyen t&auml;st&auml; vain silloin kun h&auml;nen taiteellinen praktiikkansa antaa aihetta v&auml;liintulolle. Asemapaikastaan Haylesin ja lukijan v&auml;lill&auml; DAR siten suorittaa ei vain Haylesin uudelleenmuotoilua tai kielensis&auml;ist&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;st&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-1fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kirjoituksessaan &rdquo;On Linguistic Aspects of Translation&rdquo; (suomentamaton) Roman Jakobson k&auml;sittelee kolmea k&auml;&auml;nt&auml;misen lajia: 1) &rdquo;intralingual translationia&rdquo; eli kielensis&auml;ist&auml; k&auml;&auml;nt&auml;mist&auml;, jossa sanallisia merkkej&auml; tulkitaan toisilla, samaan kieleen kuuluvilla merkeill&auml;; 2) kieltenv&auml;list&auml; eli varsinaista k&auml;&auml;nt&auml;mist&auml;, jossa sanallisia merkkej&auml; tulkitaan toisen kielen avulla; ja 3) intersemioottista k&auml;&auml;nn&ouml;st&auml;, jossa sanallisia merkkej&auml; tulkitaan ei-verbaalisen merkkij&auml;rjestelm&auml;n avulla (ja kaiketi my&ouml;s toisinp&auml;in) (Jakobson 1971FI, 261).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/4fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.1FI1<\/a>), vaan uudelleenkirjoitusta tai &ndash; ottaakseni jo esiin k&auml;sitteen johon palaan hetken kuluttua &ndash;&nbsp;<em>uusiok&auml;ytt&ouml;&auml;<\/em>. Kuten sanottu, t&auml;ss&auml; kuten muissakin yhteyksiss&auml; DAR l&auml;hestyy aihetta (verkottuneiden teknologioiden k&auml;yt&ouml;n vaikutuksia aivojen toimintaan) k&auml;yt&auml;nn&ouml;n eli oman praktiikkansa kautta. Niinp&auml; h&auml;nen monialainen asiantuntemuksensa asettuu Haylesin eri tavoin monialaisen&nbsp;asiantuntemuksen rinnalle.<\/p>\n<h3>Nauru ja muut ruumiilliset vaikutukset<\/h3>\n<p>L&auml;hesty&auml;kseni <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13.jpg\">fragmentti 13:a<\/a> haluan puuttua kahteen sen varhaisemmassa versiossa esiin tulevaan k&auml;&auml;nn&ouml;sasiaan (vrt.&nbsp;<a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13.jpg\">fragmentti 13<\/a>&nbsp;vuodelta 2017&nbsp;<a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Screenshot-2016-06-20-11.14.23.jpg\">kuvassa 2.1.1<\/a>&nbsp;olevaan vuodelta 2016 per&auml;isin olevaan versioon). Varhaisemmassa k&auml;&auml;nn&ouml;sversiossa tulee nimitt&auml;in esiin humoristinen yksityiskohta, jonka johdosta on syyt&auml; tehd&auml; ensin yleisempi huomio: t&auml;ss&auml; opinn&auml;ytety&ouml;ss&auml; esiintyvien k&auml;&auml;nn&ouml;skuvien (tai -laatikoiden, kuten niit&auml; kutsun) ja videotekstien tarkoitus on korostaa algoritmisen k&auml;&auml;nn&ouml;ksen keskeist&auml; roolia&nbsp;t&auml;ss&auml; tutkimuksessa. Koska katseella on ajan my&ouml;t&auml; taipumus hyp&auml;t&auml; algoritmisten k&auml;&auml;nn&ouml;sten yli, kuten omasta kokemuksestani tied&auml;n, on huomio kiinnitett&auml;v&auml; niihin uudelleen. N&auml;in on ainakin kahdesta eri syyst&auml;: 1) algoritmiset prosessit ja niiden tulokset muuttuvat jatkuvasti ja 2) vain pysym&auml;ll&auml; niiden l&auml;heisyydess&auml; &ndash; tai vaikutuspiiriss&auml; &ndash; on mahdollista tutkia algoritmisten prosessien vaikutuksia.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-15 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Screenshot-2016-06-20-11.14.23-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-1699\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Screenshot-2016-06-20-11.14.23-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Screenshot-2016-06-20-11.14.23-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Screenshot-2016-06-20-11.14.23-768x480.jpg 768w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Screenshot-2016-06-20-11.14.23.jpg 1440w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-1699\">\n\t\t\t\tKuva 2.1.1. <em>Fragmentti 13 (2016)<\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>T&auml;ss&auml; tarkoituksessa&nbsp;siteeraan DAR:n suomenkielisen Hayles-sovituksen englanninkielist&auml; algoritmista k&auml;&auml;nn&ouml;st&auml;: &rdquo;Even the activities related to the use of the most prosaic computer, such as fingertip and moving the trackpad or double clicks, has been shown to cause significant changes in brain function&rdquo; (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Screenshot-2016-06-20-11.14.23.jpg\">kuva 2.1.1<\/a>). K&auml;&auml;nn&ouml;salgoritmit ovat vaihtaneet adjektiivin paikkaa niin, ett&auml; &rdquo;prosaic&rdquo; (&rdquo;arkip&auml;iv&auml;isen&rdquo; asianmukainen englanninnos) ei en&auml;&auml; viittaa tietokoneen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n liittyviin toimintoihin vaan tietokoneeseen itseens&auml;. Lis&auml;ksi k&auml;&auml;nn&ouml;sohjelma on lis&auml;nnyt aiheettoman &rdquo;and&rdquo;-sanan siihen virkkeen osaan, jossa n&auml;it&auml; toimintoja kuvataan katkaisten omituisesti &rdquo;fingertipin&rdquo; ja &rdquo;moving the trackpadin&rdquo; yhteyden.<\/p>\n<p>N&auml;in ollen&nbsp;t&auml;ss&auml; algoritmisen k&auml;&auml;nn&ouml;ksen esimerkkitapauksessa meille j&auml;&auml;v&auml;t arkip&auml;iv&auml;inen tietokone, sijoiltaan siirretty sormenp&auml;&auml; ja tietokoneen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n liittyvi&auml; toimintoja, joiden on &rdquo;todettu aiheuttavan merkitt&auml;vi&auml; muutoksia aivojen toiminnassa&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-1fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Trujillon ymm&auml;rrett&auml;vyysasteikolla &ndash; v&auml;line, jota k&auml;ytet&auml;&auml;n arvioimaan konek&auml;&auml;nn&ouml;ksen tuloksia &ndash; t&auml;m&auml; esimerkki voisi sijoittua kategoriaan 3: &rdquo;Lauseen perusvaikutin on selv&auml;, mutta joissakin yksityiskohdissa on ep&auml;selvyytt&auml; johtuen kielioppi- ja sanavalintaongelmista. Lauseen merkityksen selvent&auml;miseksi olisi tarkasteltava alkukielist&auml; lausetta.&rdquo; Parhaassakin tapauksessa se voisi sijoittua viisikohtaisen asteikon kategoriaan 2: &rdquo;Lauseen merkitys on selv&auml;, mutta kieliopissa, sanank&auml;yt&ouml;ss&auml; ja tyyliss&auml; on joitakin ongelmia, mink&auml; takia kokonaislaatu on heikompi kuin 1.&rdquo; (Tobin 2015, 102.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/5fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.1FI2<\/a>).&nbsp;T&auml;rke&auml;mp&auml;&auml; on, mit&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;s n&auml;ytt&auml;&auml; antavan ymm&auml;rt&auml;&auml;: mit&auml; j&auml;nnitt&auml;v&auml;mpi ja ep&auml;tavallisempi tietokone &ndash; eli mit&auml; v&auml;hemm&auml;n proosallinen &ndash;, sit&auml; suurempi sen vaikutus aivojen toimintaan. Sen sijaan, ett&auml; yritt&auml;isin vahvistaa tai kumota t&auml;t&auml; v&auml;itett&auml; viittaan ilmi&ouml;&ouml;n joka on k&auml;ynyt ilmeiseksi t&auml;m&auml;n tutkimuksen kuluessa: algoritmiseen k&auml;&auml;nn&ouml;kseen liittyy erityinen huumori ja monitahoinen nauru, joka tuo ruumiin ja ruumiillisuuden mukaan kirjoitus- ja lukemisprosesseihin.<\/p>\n<p>Se, miten t&auml;m&auml; nauru syntyy, toisin sanoen miten algoritmisen k&auml;&auml;nn&ouml;sprosessin todistaminen vaikuttaa aivoihimme &ndash; tarkemmin ottaen sen kielikeskuksiin eli Brocan ja Wernicken alueisiin &ndash; olisi kiehtova l&auml;ht&ouml;kohta verkottuneen teknologian vaikutuksia hermostoomme k&auml;sittelev&auml;&auml;n monialaiseen tutkimukseen. T&auml;ss&auml; yhteydess&auml; voin tuoda esiin havaintoni, ett&auml; nauru n&auml;ytt&auml;&auml; laukaisevan kaikkeen ihmisen ja teknologian v&auml;liseen vuorovaikutukseen liittyv&auml;&auml; mutta erityisesti kielellisell&auml; alueella korostuvaa j&auml;nnitett&auml;. Algoritmisten k&auml;&auml;nn&ouml;sprosessien seuraaminen synnytt&auml;&auml; monenlaista naurua. Miltei pakonomaisen, jopa uuvuttavaksi k&auml;yv&auml;n, kyyneleet silmiin tuovan ja leukaper&auml;t kipeytt&auml;v&auml;n naurun lis&auml;ksi olen kokenut ja erilaisissa yleis&ouml;iss&auml; havainnut my&ouml;s rauhallisempaa, hillitymp&auml;&auml; naurua.<\/p>\n<p>T&auml;m&auml; j&auml;lkimm&auml;inen naurun muoto muistuttaa vitsin synnytt&auml;m&auml;&auml; naurua, mink&auml; takia se tuottaa tuttuuden tunnetta ja psykofyysist&auml; rentoutuneisuutta. T&auml;ll&auml; j&auml;nnityksest&auml; vapautumisen kokemuksella on puolestaan se vaikutus, ett&auml; algoritmiset mediat &ndash; koneellinen k&auml;&auml;nt&auml;minen ja puheentunnistusteknologia t&auml;m&auml;n tutkimuksen tapauksessa &ndash; alkavat tuntua tutuilta, kumppaninomaisilta, jopa inhimillisilt&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-1fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Tuttuuden vaikutelma ja &amp;quot;inhimillisyys&rdquo; ovatkin tutkimusaiheita ihmisen ja robottien vuorovaikutusta tutkivalla robotiikan alalla (engl. human-robot interaction) (ks. esim. M. Kim et al. 2011FI, 24).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/2-1fi3\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.1FI3<\/a>). Multimediaalinen opinn&auml;ytteeni tarjoaa lukija-katsojalle mahdollisuuden havainnoida t&auml;ss&auml; kuvatun kaltaisia naurun muotoja ja algoritmisen k&auml;&auml;nn&ouml;ksen muita ruumiillisia vaikutuksia omakohtaisesti.<\/p>\n<p>Kuvien ja videoiden kautta lukija-katsojalla on mahdollisuus kokea joiltain osin tutkimuksen taiteellisissa osissa esill&auml; olleiden kirjoitus- ja lukemisprosessien kaltaisia prosesseja. T&auml;ll&auml; tavalla opinn&auml;ytety&ouml; jatkaa ja laajentaa taiteellisten osien ty&ouml;t&auml; toisessa kontekstissa (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/21\/\">3.1<\/a>). Psykofyysiset vaikutukset ovat mielest&auml;ni samanlaisia molemmissa tapauksissa.&nbsp;Kuvat ja videot eiv&auml;t siis ole pelk&auml;st&auml;&auml;n &ndash;&nbsp;tai edes ensisijaisesti&nbsp;&ndash; dokumentaatiota, vaan kutsuja astua algoritmien edell&auml; mainittuun vaikutuspiiriin.<\/p>\n<h3>Mukauttaminen<\/h3>\n<p>Toinen k&auml;&auml;nn&ouml;skysymys,&nbsp;johon <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-13.jpg\">fragmentti 13<\/a> antaa aihetta liittyy k&auml;&auml;nn&ouml;kseeni Haylesin katkelmasta&nbsp;(ks. sovitettu Hayles-katkelmasta 11). Huomioni kiinnittyy Haylesin alkutekstiss&auml; k&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n &rdquo;repurpose&rdquo;-verbiin, joka perusmerkitykselt&auml;&auml;n tarkoittaa &rdquo;k&auml;ytt&auml;&auml; uuteen tarkoitukseen&rdquo; tai &rdquo;<em>mukauttaa <\/em>k&auml;ytett&auml;v&auml;ksi&nbsp;eri tarkoitusta varten&rdquo;. Suoranaista vastinetta verbille ei suomen kieless&auml; ole, mutta n&auml;iden k&auml;&auml;nn&ouml;sten lis&auml;ksi on ehdotettu seuraavia: &rdquo;kierr&auml;tt&auml;&auml;&rdquo;, &rdquo;ottaa parempaan k&auml;ytt&ouml;&ouml;n&rdquo;, &rdquo;muuttaa&rdquo; ja &rdquo;muuntaa&rdquo;. My&ouml;s &rdquo;uudelleen ohjaamista&rdquo; ja &rdquo;uudelleen yhdistelemist&auml;&rdquo; on ehdotettu. Ehdottamani &rdquo;mukauttaa&rdquo; on sekin kompromissi, joka k&auml;&auml;nnet&auml;&auml;n sanoilla &rdquo;adapt&rdquo; tai &rdquo;assimilate&rdquo; (assimiloida eli yht&auml;l&auml;ist&auml;&auml;, samankaltaistaa, <em>mukauttaa<\/em>, sulauttaa; biologiassa <em>yhteytt&auml;&auml;<\/em>).<\/p>\n<p>K&auml;&auml;nt&auml;misen vaikeuttakin t&auml;rke&auml;mp&auml;&auml; on kysy&auml;, mihin Hayles sulkumerkkeihin sulkemallaan verbill&auml; viittaa. Hayles kirjoittaa, ett&auml; tavanomaiset tietokoneen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n liittyv&auml;t toiminnot &rdquo;saattavat olla tavattoman tehokkaita&nbsp;<em>uudelleenkoulimaan<\/em>&nbsp;(tai tarkemmin ottaen:&nbsp;<em>mukauttamaan<\/em>) hermopiirej&auml;mme&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 2, painotus lis&auml;tty). &rdquo;Uudelleenkoulia&rdquo; ja &rdquo;mukauttaa&rdquo; -verbien v&auml;linen merkitysero on minusta huomattava (vrt. engl.&nbsp;&rdquo;retraining&rdquo; ja &rdquo;repurposing&rdquo;).<\/p>\n<p>Mihin erilaisiin tai uusiin tarkoituksiin vuorovaikutuksemme verkottuneen teknologian kanssa on hermostoamme koulimassa tai jopa mukauttamassa? Jos oma teknologian k&auml;ytt&ouml;mme on t&auml;m&auml;n muutosprosessin alullepanija ja syy, kuka tai mik&auml; itse asiassa koulii tai mukauttaa ket&auml; tai mit&auml;? Mitk&auml; ovat kehityksen seuraamukset?<\/p>\n<p>Viimeist&auml;&auml;n t&auml;ss&auml; vaiheessa vaikuttaisi selv&auml;lt&auml;, ett&auml; DAR:n Haylesin kirjasta ja kirjalla suorittaman tekstuaalisen&nbsp;sovituksen&nbsp;lis&auml;ksi on k&auml;ynniss&auml; toinen, rinnakkainen ja perustava mukauttaminen, nimitt&auml;in biologinen, evolutionistinen&nbsp;adaptaatio, mihin Hayles viittaa&nbsp;<em>teknogeneesin&nbsp;<\/em>k&auml;sitteell&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-1fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Olen k&auml;&auml;nt&auml;nyt englanninkielisen &amp;lt;em&amp;gt;technogenesis&amp;lt;\/em&amp;gt;-termin &rdquo;teknogeneesiksi&rdquo; seuraten muiden genesis-p&auml;&auml;tteisten termien vakiintuneita suomennoksia: ontogenesis | ontogeneesi (yksil&ouml;nkehitys), phylogenesis | fylogeneesi (lajin- tai suvunkehitys). &amp;lt;em&amp;gt;Teknogenia&amp;lt;\/em&amp;gt; olisi toinen suomennosvaihtoehto.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-1fi2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.1FI4<\/a>), ihmisen ja digitaalisen teknologian keskin&auml;isell&auml;, vastavuoroisella evoluutiolla&nbsp;(Hayles 2012, 10). T&auml;ss&auml; tutkimuksessa teknogeneesiin liittyv&auml; kysymys koskee sit&auml;, jos ja miten verkottuneen, ohjelmoitavan teknologian laajamittainen k&auml;ytt&ouml; uudelleenkoulii ja mukauttaa meit&auml;, tutkimuksen kirjoittamiseen osallistuvia inhimillisi&auml; toimijoita ja toisaalta miten me omalla toiminnallamme muokkaamme teknologiaa (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/25\/\">3.5<\/a>).<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viitteet<\/h5>\n<p>2.1FI1<br>\nKirjoituksessaan &rdquo;On Linguistic Aspects of Translation&rdquo; (suomentamaton) Roman Jakobson k&auml;sittelee kolmea k&auml;&auml;nt&auml;misen lajia: 1) &rdquo;intralingual translationia&rdquo; eli kielensis&auml;ist&auml; k&auml;&auml;nt&auml;mist&auml;, jossa sanallisia merkkej&auml; tulkitaan toisilla, samaan kieleen kuuluvilla merkeill&auml;; 2) kieltenv&auml;list&auml; eli varsinaista k&auml;&auml;nt&auml;mist&auml;, jossa sanallisia merkkej&auml; tulkitaan toisen kielen avulla; ja 3) intersemioottista k&auml;&auml;nn&ouml;st&auml;, jossa sanallisia merkkej&auml; tulkitaan ei-verbaalisen merkkij&auml;rjestelm&auml;n avulla (ja kaiketi my&ouml;s toisinp&auml;in) (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Jakobson, Roman. 1971. &rdquo;On Linguistic Aspects of Translation.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Selected Writings, Vol. 2&amp;lt;\/em&amp;gt;, toim. Roman Jakobson, 260&ndash;66.&nbsp;Haag: Mouton.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/jakobson-1971fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Jakobson 1971FI<\/a>, 261).<\/p>\n<p>2.1FI2<br>\nTrujillon ymm&auml;rrett&auml;vyysasteikolla &ndash; v&auml;line, jota k&auml;ytet&auml;&auml;n arvioimaan konek&auml;&auml;nn&ouml;ksen tuloksia &ndash; t&auml;m&auml; esimerkki voisi sijoittua kategoriaan 3: &rdquo;Lauseen perusvaikutin on selv&auml;, mutta joissakin yksityiskohdissa on ep&auml;selvyytt&auml; johtuen kielioppi- ja sanavalintaongelmista. Lauseen merkityksen selvent&auml;miseksi olisi tarkasteltava alkukielist&auml; lausetta.&rdquo; Parhaassakin tapauksessa se voisi sijoittua viisikohtaisen asteikon kategoriaan 2: &rdquo;Lauseen merkitys on selv&auml;, mutta kieliopissa, sanank&auml;yt&ouml;ss&auml; ja tyyliss&auml; on joitakin ongelmia, mink&auml; takia kokonaislaatu on heikompi kuin 1.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Tobin, Anthony. 2015. &amp;quot;Is Google Translate Good Enough for Commercial Websites: A Machine Translation evaluation of text from English websites into four different languages.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Reitaku review&amp;lt;\/em&amp;gt; 21: 94&ndash;116.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/tobin-2015\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Tobin 2015<\/a>, 102.)<\/p>\n<p>2.1FI3<\/p>\n<div class=\"glossary_itemdesc\">\n<p>Tuttuuden vaikutelma ja &ldquo;inhimillisyys&rdquo; ovatkin tutkimusaiheita ihmisen ja robottien vuorovaikutusta tutkivalla robotiikan alalla (engl. human-robot interaction) (ks. esim. <a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kim, M. &amp;amp;amp; Oh, K. &amp;amp;amp; Choi, J. &amp;amp;amp; Jung, J. &amp;amp;amp; Kim, Y. &amp;quot;User-Centered HRI: HRI Research Methodology for Designers.&rdquo; &amp;lt;i&amp;gt;Mixed Reality and Human-Robot Interaction&amp;lt;\/i&amp;gt;, toim. Xiangyu Wang, 13&ndash;34. Dordrecht: Springer.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/m-kim-et-al-2011fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">M. Kim et al. 2011FI<\/a>, 24).<\/p>\n<p>2.1FI4<br>\nOlen k&auml;&auml;nt&auml;nyt englanninkielisen <em>technogenesis<\/em>-termin &rdquo;teknogeneesiksi&rdquo; seuraten muiden genesis-p&auml;&auml;tteisten termien vakiintuneita suomennoksia: ontogenesis | ontogeneesi (yksil&ouml;nkehitys), phylogenesis | fylogeneesi (lajin- tai suvunkehitys). <em>Teknogenia<\/em> olisi toinen suomennosvaihtoehto.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>2.1 Fragmentti 13 T\u00e4m\u00e4n neliosaisen opinn\u00e4ytety\u00f6n toisen osan ensimm\u00e4isess\u00e4 fragmentissa, fragmentti 13:ssa, digitaalinen taiteellinen tutkija (engl. lyhenne DAR) p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaihtaa keskustelun suuntaa. Kuten N. Katherine Hayles tekee kirjansa How We Think \u2013\u00a0Digital Media and Contemporary Technogenesis (2012) toisella sivulla, DAR:kin k\u00e4\u00e4ntyy fragmentti 13:ssa tarkastelemaan digitaalisen teknologian k\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia aivojen toimintaan. T\u00e4m\u00e4 teko \u2013 Haylesin tekstuaalinen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[23],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":158,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20317,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions\/20317"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}