{"id":209,"date":"2016-02-03T13:18:27","date_gmt":"2016-02-03T13:18:27","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=209"},"modified":"2018-01-11T14:38:06","modified_gmt":"2018-01-11T12:38:06","slug":"2-2frag-14","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/2-2frag-14\/","title":{"rendered":"2.2 Fragmentti 14"},"content":{"rendered":"<h1><em>2.2<\/em> Fragmentti 14<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-209 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-14-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-6403\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-14-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-14-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-14-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-6403\">\n\t\t\t\tFragmentti 14, <em><a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Lukemaan oppimisen on osoitettu aiheuttavan merkitt&auml;vi&auml; muutoksia aivojen toiminnassa; niin on my&ouml;s eri tavoin lukemaan oppimisen,&nbsp;esimerkiksi Google-hakuja suorittamalla (Hayles 2012, 2).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/sovitettu-hayles-katkelmasta-12\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">sovitettu Hayles-katkelmasta 12<\/a><\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Ohimennen mainitut kysymykset ovat t&auml;ss&auml; opinn&auml;ytteess&auml;&nbsp;useasti osoittautuneet t&auml;rkeiksi. T&auml;ss&auml; vastineessani <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-14.jpg\">fragmentti 14:&auml;&auml;n<\/a>&nbsp;k&auml;sittelenkin lukemista, aihetta, joka n&auml;ytt&auml;&auml; olevan toissijainen DAR:n sovituksessa, mutta &ndash; mielenkiintoista kyll&auml; &ndash; keskeinen t&auml;m&auml;nkertaisessa Hayles-katkelmassa (ks. sovitettu Hayles-katkelmasta 12). Ajatusviivojen sis&auml;ll&auml; DAR ottaa esille &rdquo;yhdess&auml; synteettisten &auml;&auml;nten kanssa lukemisen&rdquo;. T&auml;ll&auml; h&auml;n viittaa tutkimuksen ensimm&auml;isess&auml; taiteellisessa osassa,&nbsp;<em>love.abz:ss&auml;<\/em>,&nbsp;harjoiteltuihin ja esitettyihin lukemisen k&auml;yt&auml;nt&ouml;ihin, joissa inhimilliset esiintyj&auml;t tekev&auml;t yhteisty&ouml;t&auml; digitaalisten kanssaesiintyjiens&auml; (t&auml;ss&auml; tapauksessa synteettisten &auml;&auml;nten) kanssa uusien tai aiemmin luotujen draamallisten tekstien lukemisessa.<\/p>\n<p>T&auml;m&auml; on kuitenkin vain yksi esimerkki t&auml;m&auml;n tutkimuksen puitteissa harjoitetuista ja esitetyist&auml; lukemisen k&auml;yt&auml;nn&ouml;ist&auml; kuten t&auml;m&auml;n opinn&auml;ytteen edellisist&auml; osista k&auml;y ilmi. Ottaen mallia DAR:st&auml; ja Haylesist&auml; haluan nyt&nbsp;keskitty&auml; nimenomaan lukemiseen. Taustalla on ajatus, ett&auml; lukeminen ja kirjoittaminen ovat itse asiassa erottamattomia&nbsp;teht&auml;vi&auml;&nbsp;<em>love.abz:ss&auml;<\/em>&nbsp;ja yleisemminkin.<\/p>\n<h3>Ensimm&auml;inen taiteellinen osa: love.abz (Kiasma-teatteri, 2013)<\/h3>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/233608844\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Video 2.2.1 FI. <em>Ensimm&auml;isen taiteellisen osan <i>love.abz<\/i>:n esittely. Ks. my&ouml;s love.abz produktiotiedot.<\/em><\/h6>\n<p>Kuten yll&auml; olevasta esittelyvideosta ilmenee, lukeminen on&nbsp;<em>love.abz:ss&auml;<\/em>&nbsp;kehitt&auml;m&auml;mme kirjoitusmetodin ytimess&auml;, sill&auml; esiintyj&auml;t kirjoittavat suhteessa koneavusteisesti tai itsen&auml;isesti lukemiinsa&nbsp;<em>her&auml;teteksteihin <\/em>(n&auml;hd&auml;ksesi esimerkin t&auml;llaisesta her&auml;tetekstist&auml; ks. ). Kuten &nbsp;mainitaan, esityksess&auml;&nbsp;her&auml;tetekstein&auml; toimivat suomenkielisest&auml; n&auml;ytelm&auml;st&auml;ni&nbsp;<em>Rakkauden ABZ:sta<\/em>&nbsp;(<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Huopaniemi, Otso. 2015.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Rakkauden ABZ&amp;lt;\/em&amp;gt;.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Research Catalogue&amp;lt;\/em&amp;gt; verkkosivusto. Haettu 16.2.2017. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/www.researchcatalogue.net\/view\/159469\/205363&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot;&amp;gt;www.researchcatalogue.net\/view\/159469\/205363&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/huopaniemi-2015fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Huopaniemi 2015FI<\/a>) koneellisesti edestakaisin k&auml;&auml;nnetyt eli&nbsp;<em>luupatut<\/em>&nbsp;fragmentit. (Toisessa taiteellisessa osassa&nbsp;<em>(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em><em>:ssa&nbsp;<\/em>her&auml;tetekstein&auml; taas toimivat esiintyjien harjoituksissa kirjoittamien&nbsp;tekstifragmenttien luupatut versiot, jotka ovat jo huomattavasti et&auml;&auml;mm&auml;ll&auml; prosessin tekstuaalisesta l&auml;ht&ouml;pisteest&auml; eli n&auml;ytelm&auml;st&auml;ni, ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/24\/\">3.4<\/a>).<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/233999033\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Video 2.2.2&nbsp;<em>Esimerkki ensimm&auml;isess&auml; taiteellisessa osassa <i>love.abz<\/i>:ss&auml; k&auml;ytetyst&auml; her&auml;tetekstist&auml;.<\/em><\/h6>\n<p>Esityksellisen tilanteen hahmottamiseksi on olennaista huomata, ett&auml; her&auml;tetekstit esitet&auml;&auml;n ennen kirjoittamista joko pelk&auml;st&auml;&auml;n synteettisten &auml;&auml;nten tai sek&auml; synteettisten ett&auml; inhimillisten &auml;&auml;nten toimesta. Esityksiss&auml; kirjoitetut draamalliset fragmentit niin ik&auml;&auml;n luetaan heti kirjoittamisen j&auml;lkeen (<em>love.abz:ss&auml;<\/em>&nbsp;tietokoneen ja&nbsp;<em>(love.abz)<sup>3<\/sup>:ssa<\/em>&nbsp;inhimillisten esiintyjien toimesta). Lukeminen ja kirjoittaminen muodostavat n&auml;in ollen syklisen ryhm&auml;k&auml;&auml;nn&ouml;sprosessin, jossa valitusta alkupisteest&auml; l&auml;htien synnytet&auml;&auml;n yh&auml; uusia k&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml; ja uudelleenkirjoituksia. Prosessi rinnastuu siihen, mit&auml; Lori Emerson kutsuu <em>kirjoittaminenlukemiseksi<\/em> (vrt. engl.&nbsp;<em>readingwriting<\/em>): &rdquo;Verkon kautta kirjoittamisen k&auml;yt&auml;nt&ouml;, verkon, joka seuratessaan, indeksoidessaan ja algoritmisoidessaan jokaisen klikkauksen ja jokaisen tekstinpalasen jonka siihen sy&ouml;t&auml;mme itse jatkuvasti lukee kirjoitustamme ja kirjoittaa lukemistamme&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Emerson, Lori. 2014.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Reading Writing Interfaces&mdash;From the Digital to the Bookbound&amp;lt;\/em&amp;gt;. Electronic Mediations 44. Minneapolis &amp;amp;amp;&nbsp;London: University of Minnesota Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/emerson-2014\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Emerson 2014<\/a>, xiv). Edellytt&auml;en ett&auml; esityksellinen rakenne pysyy ennallaan, t&auml;m&auml; prosessi voi jatkua loputtomiin.<\/p>\n<h3>Mukautuva lukeminen<\/h3>\n<p>Millaista mainittu esityksellinen lukeminen on? Miten se vertautuu muunlaiseen lukemiseen? Onko kyseess&auml; inhimillinen vai koneellinen lukemisen muoto? Vai jokin niiden sekamuoto?<\/p>\n<p>Kuvaan&nbsp;taiteellisissa osissa harjoitettua esityksellist&auml; lukemista yksityiskohtaisemmin <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/19\/\">2.7:ss&auml;<\/a>. T&auml;ss&auml; yhteydess&auml; haluan sen sijaan esitt&auml;&auml; siit&auml; muutamia yleisempi&auml; huomioita Haylesin lukemista koskevan pohdinnan valossa. Kirjansa kolmannessa luvussa &rdquo;How We Read: Close, Hyper, Machine&rdquo; (&rdquo;Miten luemme: l&auml;hi, hyper, kone&rdquo;) Hayles nimitt&auml;in tarjoaa v&auml;lineit&auml; n&auml;iden ja muiden lukemista koskevien kysymysten k&auml;sittelemiseen.<\/p>\n<p>Haylesin tarkastelun l&auml;ht&ouml;kohta on digitaalisen median vaikutus lukemiseen aikana, jolloin &ndash; ainakin kehittynytt&auml; teknologiaa omaavissa yhteis&ouml;iss&auml; &ndash; luetaan enemm&auml;n erilaisilta n&auml;yt&ouml;ilt&auml; kuin koskaan aikaisemmin. Miten lis&auml;&auml;ntynyt digitaalinen lukeminen on muutettavissa lis&auml;&auml;ntyneeksi yleislukukyvyksi, Hayles kysyy. Taustalla on tutkimusten osoittama lukemisen kriisi, tarkemmin ottaen se ett&auml; painetun tekstin lukeminen v&auml;henee ja luetun ymm&auml;rt&auml;minen heikkenee. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 55&ndash;56.)<\/p>\n<p>Vastatakseen n&auml;iden muutosten aiheuttamaan haasteeseen Hayles kysyy, miten rakennamme sillan lis&auml;&auml;ntyneen (ja oletettavasti parantuneen) digitaalisen lukemisen ja painetun median lukemisen v&auml;lill&auml;.&nbsp;<em>L&auml;hiluvulla<\/em>&nbsp;(engl. <em>close reading<\/em>) Hayles viittaa keskittyneeseen, suhteellisen pitk&auml;kestoiseen, yksityiskohtaiseen lukemiseen, joka opitaan (painettujen) tekstien lukemisen &ndash; toisin sanoen harjoittelun &ndash; kautta. L&auml;hiluku muodostaa lukemisen perinteisen perustan niin humanistisissa tieteiss&auml; kuin taiteen tutkimuksessakin (ja tietysti monin paikoin my&ouml;s taiteellisessa tutkimuksessa). (Hayles 2012, 57&ndash;59.)<\/p>\n<p><em>Hyperlukemisella<\/em>&nbsp;Hayles taas tarkoittaa lukijaohjattua, n&auml;yt&ouml;lt&auml; tapahtuvaa, tietokoneavusteista lukemista. K&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; aina kun etsimme tietoa internetist&auml; tai muusta digitaalisesta verkosta harjoitamme hyperlukemista. Haylesin mainitsemia hyperlukemisen muotoja ovat hakukonehaut, avainsanoilla siivil&ouml;iminen, hyperlinkit, lukaiseminen, &rdquo;n&auml;ykkiminen&rdquo; (yksitt&auml;isten katkelmien poimiminen pidemm&auml;st&auml; tekstist&auml;), pirstominen, rinnastaminen (usean ikkunan auki pit&auml;minen yht&auml; aikaa mahdollistaen poikkilukemisen eri tekstien v&auml;lill&auml;) ja skannaaminen (selaaminen, l&auml;hell&auml; lukaisemista). (Hayles 2012, 61.)<\/p>\n<p>Hayles muistuttaa, ett&auml; hyperlukeminen on opittava taito siin&auml; miss&auml; l&auml;hilukukin. Se stimuloi eri aivotoimintoja kuin painetun tekstin lukeminen. Hyperlukemisessa lukemisesta tulee pikemminkin p&auml;&auml;t&ouml;ksentekotilanne, sill&auml; n&auml;yt&ouml;lt&auml; lukiessamme olemme jatkuvasti n&auml;enn&auml;isen pienten mutta seurauksiltaan merkitt&auml;vien valintojen &auml;&auml;rell&auml;: yhdenkin klikkauksen my&ouml;t&auml; saatamme menett&auml;&auml; (ainakin hetkellisesti) yhteyden lukemaamme tekstiin ja joutua kasvotusten t&auml;ysin toisenlaisen sis&auml;ll&ouml;n kanssa. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 62.)<\/p>\n<p>Kukaties seurauksena t&auml;st&auml; suuremmasta suhteellisesta muutosalttiudesta ja nopeatempoisuudesta hyperlukeminen on usein huolimatonta, huomion yll&auml;pit&auml;minen kun vaatii hypertekstuaalisessa ymp&auml;rist&ouml;ss&auml; huomattavaa itsekuria. Lis&auml;ksi tutkimukset ovat osoittaneet, ett&auml; hyperlukeminen ei v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; asetu ongelmattomasti l&auml;hilukemisen rinnalle, mik&auml; liittyy siihen tapaan jolla se koulii tai mukauttaa aivojamme (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/13\/\">2.1<\/a>). Jatkuvassa p&auml;&auml;t&ouml;ksentekotilassa oleminen kehitt&auml;&auml; ty&ouml;muistiamme, ja meist&auml; tulee entist&auml; tehokkaampia mikrotason p&auml;&auml;t&ouml;ksentekij&ouml;it&auml;. Hyperlukeminen ei kuitenkaan v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; tue samalla tavalla tiedon pitk&auml;kestoista omaksumista, pitk&auml;kestoista muistia. Hyperlukeminen saattaa n&auml;in ollen muuttaa aivojen rakennetta tavalla, joka itse asiassa tekee l&auml;hiluvusta vaikeampaa (mik&auml; liittyy my&ouml;s tapaan jolla se muuttaa lukemisen lineaarisuutta). (Hayles 2012, 62.)<\/p>\n<p>N&auml;ist&auml; vakavasti otettavista riskeist&auml; huolimatta Hayles per&auml;&auml;nkuuluttaa laajempaa lukustrategioiden valikoimaa, joka kattaisi niin l&auml;hiluvun kuin hyperlukemisenkin muodot ja joka mahdollistaisi niiden keskin&auml;isten suhteiden entist&auml; paremman hahmottamisen ja hallitsemisen. Hyperlukeminen on tullut j&auml;&auml;d&auml;kseen ja monin paikoin siit&auml; on tullut normi. Haylesin mukaan se on strateginen reaktio informaatiokyll&auml;steiseen mediaymp&auml;rist&ouml;&ouml;mme ja palvelee toisenlaisia tarkoitusperi&auml; kuin l&auml;hiluku. (Hayles 2012, 61.)<\/p>\n<h3>Hybridilukeminen<\/h3>\n<p><em>love.abz<\/em>\/<em>(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em><em>:ssa <\/em>(<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-2fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;K&auml;yt&auml;n tutkimuksen taiteellisista osista yhteisnimityst&auml; &amp;lt;em&amp;gt;love.abz\/(love.abz)&amp;lt;sup&amp;gt;3&amp;lt;\/sup&amp;gt;&amp;lt;\/em&amp;gt; silloin, kun viittaan niiden yhteisiin piirteisiin tai osiin.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/2-2fi1\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.2FI1<\/a>)&nbsp;harjoitettu esityksellisen lukemisen k&auml;yt&auml;nt&ouml; on l&auml;hiluvun ja hyperlukemisen sekamuoto, sill&auml; se yhdist&auml;&auml; keskittyneen, sis&auml;ist&auml;v&auml;n lukemisen n&auml;yt&ouml;lt&auml; tapahtuvaan nopeampaan n&auml;ykkimiseen, her&auml;tteiden paikantamiseen. Kannustan esiintyji&auml; etsim&auml;&auml;n teksteist&auml; jotakin, vaikka miten pienen yksityiskohdan tahansa, joka ruokkii heid&auml;n kirjoittamistaan &ndash; sen sijaan, ett&auml; yritt&auml;isiv&auml;t ottaa (usein vaikeaselkoisia, ep&auml;muodostuneita) tekstej&auml; kokonaisuudessaan haltuun. N&auml;in ollen sys&auml;&auml;n heit&auml; hyperlukemisen suuntaan. Sis&auml;ist&auml;m&auml;tt&auml; mit&auml;&auml;n henkil&ouml;kohtaisesti merkityksellist&auml; esiintyj&auml;t tuskin kuitenkaan pystyisiv&auml;t kirjoittamaan her&auml;teteksteist&auml;, mist&auml; syyst&auml; t&auml;m&auml; lukemisen-kirjoittamisen k&auml;yt&auml;nt&ouml; pysyy l&auml;hiluvun tuntumassa (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-2fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;V&auml;it&ouml;stutkimuksessaan &rdquo;Reading Digital Poetry &ndash; Interface, Interaction, and Interpretation&rdquo; Matti Kangaskoski ehdottaa l&auml;hi- ja hyperlukemisen leikkis&auml;&auml; yhdist&auml;mist&auml;. Kangaskoskelle &rdquo;hyperl&auml;hilukeminen&rdquo; ja &rdquo;l&auml;hihyperlukeminen&rdquo; viittaavat lukemiseen, joka tutkii hyperlukemista l&auml;helt&auml;. (Kangaskoski 2017, 68.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/2-1fi2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.2FI2<\/a>).<\/p>\n<p>T&auml;ss&auml; k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; voi my&ouml;s olla piirteit&auml; kolmannesta Haylesin k&auml;sittelem&auml;st&auml; lukemisen muodosta,&nbsp;<em>konelukemisesta<\/em>, lukevathan esiintyj&auml;t monessa tapauksessa yhdess&auml; koneen synteettisten lukija&auml;&auml;nten kanssa, vaikkakaan eiv&auml;t yleens&auml; samanaikaisesti. Konelukemisella Hayles tosin tarkoittaa ihmisen avustamaa konelukemista erotukseksi hyperlukemisesta, joka on koneavusteista inhimillist&auml; lukemista (j&auml;lkimm&auml;isen soveltuessa paremmin t&auml;m&auml;n tutkimuksen taiteellisten osien&nbsp;tarkasteluun). (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 70.) N&auml;in ollen minun projektini vain sivuaa konelukemista, aluetta jonka esityksellist&auml; potentiaalia on syyt&auml; tutkia tarkemmin tulevaisuudessa.<\/p>\n<p>Varsinaisessa konelukemisessa algoritmeja k&auml;ytet&auml;&auml;n analysoimaan inhimillisen k&auml;sityskyvyn ylitt&auml;vien&nbsp;tekstipaljouksien kaavoja tai malleja.&nbsp;Yksinkertaisimmillaan t&auml;m&auml; voi tarkoittaa sanafrekvenssien eli sanojen m&auml;&auml;r&auml;llisten esiintymisten laskemista annetusta tekstist&auml; tai tekstijoukoista. Kehittyneemmiss&auml; konelukemisen muodoissa etsit&auml;&auml;n ja verrataan fraaseja ja aiheklustereita. Tehokkaampi luonnollisten kielten prosessointi sek&auml; koneoppimisen ja todenn&auml;k&ouml;isyyspohjaisen p&auml;&auml;ttelyn kehittyminen ovat mahdollistaneet konelukemisen entist&auml; laajemman k&auml;yt&ouml;n, ja sen muodot kehittyv&auml;t edelleen sit&auml; mukaa kun algoritmit muuttuvat entist&auml; oppimiskykyisemmiksi ja monik&auml;ytt&ouml;isemmiksi. (Hayles 2012, 70.) Digitaalisen taiteellisen tutkimuksen kontekstissa kysymys kuuluu, voidaanko konelukemista soveltaa taiteellisen tutkimuksen tekoon &ndash; ja jos, niin miten.<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viitteet<\/h5>\n<p>2.2FI1<br>\nK&auml;yt&auml;n tutkimuksen taiteellisista osista yhteisnimityst&auml; <em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em> silloin, kun viittaan niiden yhteisiin piirteisiin tai osiin.<\/p>\n<p>2.2FI2<br>\nV&auml;it&ouml;stutkimuksessaan &rdquo;Reading Digital Poetry &ndash; Interface, Interaction, and Interpretation&rdquo; Matti Kangaskoski ehdottaa l&auml;hi- ja hyperlukemisen leikkis&auml;&auml; yhdist&auml;mist&auml;. Kangaskoskelle &rdquo;hyperl&auml;hilukeminen&rdquo; ja &rdquo;l&auml;hihyperlukeminen&rdquo; viittaavat lukemiseen, joka tutkii hyperlukemista l&auml;helt&auml;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kangaskoski, Matti. 2017.&nbsp;&amp;quot;Reading Digital Poetry &ndash; Interface, Interaction, and Interpretation.&rdquo; Humanistisen tiedekunnan v&auml;it&ouml;stutkimus, Helsingin yliopisto, Helsinki.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/kangaskoski-2017\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Kangaskoski 2017<\/a>, 68.)<\/p>\n<p><a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-2fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;strong&amp;gt;Ty&ouml;ryhm&auml;:&amp;lt;\/strong&amp;gt; Otso Huopaniemi (suunnittelu ja toteutus), Anna Maria H&auml;kkinen (esitys), Leo Kirjonen (esitys), Alexander Komlosi (esitys), Teemu Miettinen (esitys), Heikki Paasonen (tila- ja valosuunnittelu), Joonas Pehrsson (&auml;&auml;nisuunnittelu)&amp;lt;strong&amp;gt;Esityspaikka:&amp;lt;\/strong&amp;gt; Kiasma-teatteri, Helsinki&amp;lt;strong&amp;gt;Esitysajankohta:&amp;lt;\/strong&amp;gt; helmi-maaliskuu 2013&amp;lt;strong&amp;gt;Esityskielet:&amp;lt;\/strong&amp;gt; suomi, englanti&amp;lt;strong&amp;gt;Rahoitus:&amp;lt;\/strong&amp;gt; Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto, Samuel Huberin Taides&auml;&auml;ti&ouml; ja Taiteen edist&auml;miskeskus&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/love-abz-produktiotiedot\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">love.abz produktiotiedot<\/a><br><strong>Ty&ouml;ryhm&auml;:<\/strong> Otso Huopaniemi (suunnittelu ja toteutus), Anna Maria H&auml;kkinen (esitys), Leo Kirjonen (esitys), Alexander Komlosi (esitys), Teemu Miettinen (esitys), Heikki Paasonen (tila- ja valosuunnittelu), Joonas Pehrsson (&auml;&auml;nisuunnittelu)<br><strong>Esityspaikka:<\/strong> Kiasma-teatteri, Helsinki<br><strong>Esitysajankohta:<\/strong> helmi-maaliskuu 2013<br><strong>Esityskielet:<\/strong> suomi, englanti<br><strong>Rahoitus:<\/strong> Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto, Samuel Huberin Taides&auml;&auml;ti&ouml; ja Taiteen edist&auml;miskeskus<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>2.2 Fragmentti 14 Ohimennen mainitut kysymykset ovat t\u00e4ss\u00e4 opinn\u00e4ytteess\u00e4\u00a0useasti osoittautuneet t\u00e4rkeiksi. T\u00e4ss\u00e4 vastineessani fragmentti 14:\u00e4\u00e4n\u00a0k\u00e4sittelenkin lukemista, aihetta, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan toissijainen DAR:n sovituksessa, mutta \u2013 mielenkiintoista kyll\u00e4 \u2013 keskeinen t\u00e4m\u00e4nkertaisessa Hayles-katkelmassa (ks. sovitettu Hayles-katkelmasta 12). Ajatusviivojen sis\u00e4ll\u00e4 DAR ottaa esille \u201dyhdess\u00e4 synteettisten \u00e4\u00e4nten kanssa lukemisen\u201d. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n viittaa tutkimuksen ensimm\u00e4isess\u00e4 taiteellisessa osassa,\u00a0love.abz:ss\u00e4,\u00a0harjoiteltuihin ja esitettyihin lukemisen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[24],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=209"}],"version-history":[{"count":198,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20385,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209\/revisions\/20385"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=209"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=209"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=209"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}