{"id":268,"date":"2016-02-03T11:20:34","date_gmt":"2016-02-03T11:20:34","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=268"},"modified":"2018-03-25T19:39:56","modified_gmt":"2018-03-25T17:39:56","slug":"2-7-frag-19","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/2-7-frag-19\/","title":{"rendered":"2.7 Fragmentti 19"},"content":{"rendered":"<h1><em>2.7<\/em> Fragmentti 19<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-268 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-19-1-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-6663\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-19-1-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-19-1-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-19-1-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-6663\">\n\t\t\t\tFragmentti 19, <em><a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Mit&auml; enemm&auml;n digitaalisia teknologioita k&auml;yt&auml;mme, sit&auml; enemm&auml;n arvostamme verkottuneiden ja ohjelmoitavien koneiden kapasiteettia suorittaa monimutkaisia kognitiivisia teht&auml;vi&auml; ja sit&auml; enemm&auml;n n&auml;pp&auml;imist&ouml; alkaa vaikuttaa ulkoisen laitteen sijaan ajatustemme jatkeelta (Hayles 2012, 3).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/sovitettu-hayles-katkelmasta-15\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">sovitettu Hayles-katkelmasta 15<\/a><\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Siirt&auml;m&auml;ll&auml; ja mukauttamalla Haylesin v&auml;itteet toiseen yhteyteen DAR tulee itse esitt&auml;neeksi merkitt&auml;v&auml;n v&auml;itteen <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-19-1.jpg\">fragmentti 19:ss&auml;<\/a>. Toteamuksesta, ett&auml; k&auml;ytt&auml;m&auml;mme digitaaliset teknologiat&nbsp;suorittavat &rdquo;monimutkaisia kognitiivisia teht&auml;vi&auml;&rdquo; seuraa nimitt&auml;in joukko kysymyksi&auml;. N&auml;ist&auml; perustavanlaatuisin tietysti on, mit&auml; kognitio on ja esiintyyk&ouml; sit&auml; my&ouml;s koneilla, kuten DAR Haylesia seuraten n&auml;ytt&auml;isi v&auml;itt&auml;v&auml;n.<\/p>\n<p>Molemmat teht&auml;v&auml;t &ndash; niin konek&auml;&auml;nt&auml;minen kuin automaattinen puheentunnistuskin &ndash; ovat teknisesti monimutkaisia, mutta ovatko ne kognitiivisia? Mill&auml; lailla tai miss&auml; mieless&auml;? Mik&auml; on viime k&auml;dess&auml; inhimillisen ja (oletetun) koneellisen kognition suhde <em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em>:ssa?<\/p>\n<p>Kuten kysymyksist&auml;ni ilmenee minusta DAR kiirehtii <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-19-1.jpg\">fragmentti 19:ss&auml;<\/a> asioiden edelle. Minusta kun ei ole lainkaan itsest&auml;&auml;nselv&auml;&auml;, ett&auml; koneet suorittavat kognitiivisia teht&auml;vi&auml; t&auml;ss&auml; tutkimuksessa. Digitaaliset mediat palvelevat tutkimuksen kokonaisuudessa kognitiivista funktiota, sen olen valmis hyv&auml;ksym&auml;&auml;n. Ne mahdollistavat ja tukevat kognitiivisia prosesseja ja jopa osallistuvat niihin sek&auml; toimivuutensa ett&auml; toimimattomuutensa kautta (v&auml;&auml;rintunnistukset ja -k&auml;&auml;nn&ouml;kset kun ovat useasti tutkimuksellisesti hedelm&auml;llisi&auml;).<\/p>\n<p>Muissa yhteyksiss&auml; Hayles on viitannut inhimillisen ja koneellisen kognition &ldquo;sekoittumiseen&rdquo; ja &ldquo;yhteent&ouml;rm&auml;ykseen\/kombinaatioon&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2008. &amp;quot;Distributed Cognition at\/in Work: Strickland, Lawson Jaramillo, and Ryan&rsquo;s slippingglimpse.&rdquo; &amp;lt;i&amp;gt;Frame&amp;lt;\/i&amp;gt; 2008(21.1): 15&ndash;29.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2008\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2008<\/a>, 16, 23). T&auml;m&auml;n tutkimuksen kannalta keskeinen&nbsp;kysymys on, suorittavatko digitaaliset mediat kognitiivisia teht&auml;vi&auml; vai tulevatko ne tahattomasti omaksuneeksi kognitiivista toimijuutta toimiessaan osana harjoittamiamme kirjoitus- ja lukemismetodeja. Kallistun j&auml;lkimm&auml;iselle kannalle.<\/p>\n<h3>Tahaton kognitiivinen toimijuus<\/h3>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/233608855\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Video 2.7.1&nbsp;<em>Ote ensimm&auml;isen taiteellisen osan,&nbsp;<i>love.abz<\/i>:n, videodokumentaatiosta. Huom: Video toistetaan kaksinkertaisella nopeudella.<\/em><\/h6>\n<p>Toisessa yhteydess&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Huopaniemi, Otso. 2014. &rdquo;TPs and IOAs in Supposed Disorder.&rdquo; &amp;lt;i&amp;gt;Teatteri ja media(t)&amp;lt;\/i&amp;gt;, toim. Marjatta H&auml;ti-Korkeila, Hanna J&auml;rvinen, Jukka Kortti, Riku Roihankorpi, 139&ndash;148. N&auml;ytt&auml;m&ouml; ja tutkimus 5. Helsinki: Teatterintutkimuksen seura.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/huopaniemi-2014\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Huopaniemi 2014<\/a>) olen analysoinut&nbsp;&nbsp;dokumentoitua&nbsp;<em>love.abz:n<\/em>&nbsp;osaa, jossa konek&auml;&auml;nn&ouml;s ja puheentunnistus (ei-tietoisesti) my&ouml;t&auml;vaikuttavat luku- ja kirjoitusprosessiin <em>meluisten<\/em> tulostensa kautta (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-7fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Laskennallisessa kielitieteess&auml; &rdquo;meluisa&rdquo; (engl. &amp;lt;em&amp;gt;noisy&amp;lt;\/em&amp;gt;) kuvaa ep&auml;tarkkoja, virheellisi&auml;kin k&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml;&nbsp;(ks. esim. Schlesinger et al. 2008FI, 577).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-5fi3-5\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.7FI1<\/a>). Analyysissa keskityn erityisesti niihin mekanismeihin, joiden my&ouml;t&auml; puheentunnistuksen voidaan ajatella saavan <em>tahatonta kognitiivista toimijuutta<\/em> improvisatorisessa ryhm&auml;kirjoittamisessa. Nostan esiin kaksi k&auml;sitett&auml;, joita olen k&auml;ytt&auml;nyt taiteellisissa osissa syntyneiden tekstien j&auml;sent&auml;miseen: <em>k&auml;&auml;nnekohdan<\/em>&nbsp;ja <em>s&auml;est&auml;misen hetken<\/em>.<\/p>\n<p>K&auml;&auml;nnekohdalla (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-7fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Dramaturgiassa &amp;lt;em&amp;gt;k&auml;&auml;nne&amp;lt;\/em&amp;gt; juontaa juurensa&nbsp;antiikin Kreikan termist&auml; &amp;lt;em&amp;gt;peripeteia&amp;lt;\/em&amp;gt; (olosuhteiden vaihtuminen tai k&auml;&auml;nnekohta), jonka Aristoteles m&auml;&auml;rittelee&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Runousopin&amp;lt;\/em&amp;gt; yhdenness&auml;toista luvussa yhdeksi juonen (&amp;lt;em&amp;gt;mythos&amp;lt;\/em&amp;gt;) osaksi tunnistamisen (&amp;lt;em&amp;gt;anagnorisis&amp;lt;\/em&amp;gt;) ja k&auml;rsimyksen (&amp;lt;em&amp;gt;pathos&amp;lt;\/em&amp;gt;) ohella (Heinonen et al. 2012).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-5fi6-5\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.7FI2<\/a>) tarkoitan teknist&auml; katkosta tai tilastollista virhett&auml;, jonka seurauksena esiintyj&auml;n tuottama puhe ja ohjelmiston tuottama teksti eiv&auml;t vastaa toisiaan. T&auml;llaiset tunnistusvirheet ovat hyvin yleisi&auml; useiden k&auml;ytt&auml;jien puheentunnistuksessa kuten&nbsp;<em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em>:ssa&nbsp;(ks.&nbsp;<a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/8\/\">1.8<\/a>). (Kielest&auml; ja ohjelmistosta riippuen ne ovat edelleen suhteellisen yleisi&auml; my&ouml;s yhden k&auml;ytt&auml;j&auml;n puheentunnistuksessa.) K&auml;&auml;nnekohdilla on t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; kuitenkin spesifinen ja t&auml;rke&auml; funktio, mink&auml; takia niit&auml; ei voi pit&auml;&auml; pelkkin&auml; teknisin&auml; katkoksina.<\/p>\n<p>K&auml;&auml;nnekohta on kirjoitusprosessin repe&auml;m&auml;, jossa ohjelmisto lis&auml;&auml; valmisteilla olevaan tekstiin jotakin jota puhuja ei ole toivonut saati aikonut. Kirjoittaja-esiintyj&auml; on pakotettu pys&auml;htym&auml;&auml;n ja valitsemaan joko my&ouml;t&auml;ilyn tai vastustamisen strategian. Edellinen tarkoittaa yleens&auml; v&auml;&auml;rintunnistuksen sis&auml;llytt&auml;mist&auml; tekstiin, sen legitimoimista osaksi kirjoitusprosessia. J&auml;lkimm&auml;inen taas on yritys&nbsp;palauttaa kirjoittajankontrollia ohjelmiston sallimilla keinoilla eli nk. saneluk&auml;skyill&auml;.<\/p>\n<p>K&auml;&auml;nnekohdat ovat merkityksellisi&auml; pohdittaessa inhimillisen ja koneellisen kognition suhdetta <em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup>:n<\/em> tapauksessa, sill&auml; jos koneellista kognitiota t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; ilmenee miss&auml;&auml;n muodossa on se juuri niiden ansiosta. L&auml;hes poikkeuksetta inhimilliset kirjoittaja-esiintyj&auml;t sis&auml;llytt&auml;v&auml;t&nbsp;teksteihin ainakin jotakin ohjelmistojen tuottamasta meluisasta aineksesta. J&auml;lkik&auml;teen&nbsp;on yleens&auml; helppo n&auml;hd&auml;, ett&auml;&nbsp;ohjelmien tuottamat &rdquo;vieraat&rdquo; sanat ja ilmaisut ovat vaikuttaneet teksteihin merkitt&auml;v&auml;sti.<\/p>\n<p>S&auml;est&auml;misen hetkill&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-7fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Lainaan k&auml;sitett&auml; Enrique L. Palancarilta, joka &rdquo;A typology of split conjunction&rdquo; -artikkelissaan kuvaa &amp;lt;em&amp;gt;s&auml;est&auml;misen ilmentymi&auml;&amp;lt;\/em&amp;gt; (engl. &amp;lt;em&amp;gt;instances of accompaniment&amp;lt;\/em&amp;gt;) lingvistisess&auml; kontekstissa seuraavasti: &rdquo;Kun molemmat osapuolet&nbsp;ovat toimijoita&nbsp;eiv&auml;tk&auml; alentujia&rdquo; (Palancar 2012, 38).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-5fi9-5\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.7FI2.5<\/a>) tarkoitankin tapauksia, joissa yksitt&auml;inen kirjoittaja tai kirjoittajaryhm&auml; kokonaisuudessaan onnistuu hy&ouml;dynt&auml;m&auml;&auml;n k&auml;&auml;nnekohdasta johtuvaa murtumaa, ts. ottamaan v&auml;&auml;rintunnistuksen my&ouml;t&auml; prosessiin tunkeutuneen sanan tai fraasin ja k&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n sit&auml; tekeill&auml; olevassa tekstiss&auml; joko v&auml;litt&ouml;m&auml;sti tai my&ouml;hemmin. S&auml;est&auml;misen hetkiss&auml; inhimillisten kirjoittaja-esiintyjien ja ohjelmistojen v&auml;linen, jatkuvaan vastavuoroisuuteen perustuva dynamiikka aktualisoituu ja toden teolla k&auml;ynnistyy. T&auml;ss&auml; yhteydess&auml; Haylesin kuvaukset &rdquo;sekoittumisesta&rdquo; ja &rdquo;yhteent&ouml;rm&auml;yksest&auml;\/kombinaatiosta&rdquo; alkavat&nbsp;saada kantavuutta, joskin edelleen on muistettava ett&auml; menetelm&auml; hy&ouml;dynt&auml;&auml;&nbsp;pikemminkin koneen &rdquo;tyhmyytt&auml;&rdquo; kuin sen &rdquo;&auml;lykkyytt&auml;&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-7fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&rdquo;&Auml;lykk&auml;&auml;n&rdquo; ja &rdquo;tyhm&auml;n&rdquo; (tai normaalin) koneen eron hahmottamiseen Jain et al.:n m&auml;&auml;ritelm&auml; on hy&ouml;dyllinen:&nbsp;&rdquo;Ollakseen &auml;lyk&auml;s on koneen voitava olla itsen&auml;isesti vuorovaikutuksessa ymp&auml;rist&ouml;ns&auml; kanssa. Ymp&auml;rist&ouml;n kanssa vuorovaikutuksessa olemiseen kuuluu sek&auml; ymp&auml;rist&ouml;lt&auml; oppiminen ett&auml; sen muutoksiin sopeutuminen. T&auml;m&auml; ominaisuus erottaa normaalin koneen &auml;lykk&auml;&auml;st&auml;. Toisin sanoen &amp;lt;em&amp;gt;normaalilla koneella on tietty ohjelmoitujen teht&auml;vien joukko, jonka puitteissa se toimii asianmukaisesti. &Auml;lykk&auml;&auml;ll&auml; koneella taas on tavoite saavutettavanaan ja se on varustettu valitun tavoitteen toteuttamista edesauttavalla oppimismekanismilla&amp;lt;\/em&amp;gt;&rdquo; (Jain et al. 2007, 2, painotus lis&auml;tty).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-5fi8-2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.7FI3<\/a>).<\/p>\n<p>Esiintyj&auml;ryhm&auml;n ja algoritmisten ohjelmien v&auml;linen suhde muuttuu l&auml;heisemm&auml;ksi, kun edellisten kirjoittamat lauseet alkavat olla yh&auml; enemm&auml;n velkaa j&auml;lkimm&auml;isten tuottamille virheille. T&auml;st&auml; keskin&auml;isest&auml; riippuvuudesta kielii sekin, etteiv&auml;t esiintyj&auml;t yleens&auml; reagoi silloin kun ohjelmistolta j&auml;&auml; jokin lausahdus tai ilmaisu kokonaan tunnistamatta. T&auml;llaiset ei-tunnistamiset &ndash; ts. kun puhesignaali j&auml;&auml; vaille tekstuaalista vastinettaan &ndash; ovat harvinaisia mutta eiv&auml;t aivan tavattomia. Dokumentaationi osoittaa, ett&auml; esiintyj&auml;t j&auml;tt&auml;v&auml;t ei-tunnistamiset yleens&auml; huomiotta, kukaties siksi ett&auml; on helpompi reagoida virheelliseen tunnistukseen kuin tunnistuksen puutteeseen. Riippumatta siit&auml;, kykeneek&ouml; kone suorittamaan monimutkaisia kognitiivisia teht&auml;vi&auml; t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; vai ei, on sen panos kirjoittamisen jatkumisen edellytys.<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viitteet<\/h5>\n<p>2.7FI1<br>\nLaskennallisessa kielitieteess&auml; &rdquo;meluisa&rdquo; (engl. <em>noisy<\/em>) kuvaa ep&auml;tarkkoja, virheellisi&auml;kin k&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml;&nbsp;(ks. esim. <a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Schlesinger, Judith D. &amp;amp;amp; O&rsquo;Leary, Dianne P. &amp;amp;amp; Conroy, John M. 2008. &rdquo;Arabic\/English Multi-document Summarization with CLASSY&mdash;The Past and the Future.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Computation Linguistics and Intelligent Text Processing&amp;lt;\/em&amp;gt;, toim. Alexander Gelbukh, 568&ndash;581. Berlin: Springer.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/schlesinger-et-al-2008fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Schlesinger et al. 2008FI<\/a>, 577).<\/p>\n<p>2.7FI2<br>\nDramaturgiassa <em>k&auml;&auml;nne<\/em> juontaa juurensa&nbsp;antiikin Kreikan termist&auml; <em>peripeteia<\/em> (olosuhteiden vaihtuminen tai k&auml;&auml;nnekohta), jonka Aristoteles m&auml;&auml;rittelee&nbsp;<em>Runousopin<\/em> yhdenness&auml;toista luvussa yhdeksi juonen (<em>mythos<\/em>) osaksi tunnistamisen (<em>anagnorisis<\/em>) ja k&auml;rsimyksen (<em>pathos<\/em>) ohella (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Heinonen, T., Kivim&auml;ki A., Korhonen K., Korhonen T., Reitala H., Aristoteles. 2012. &amp;lt;em&amp;gt;Aristoteleen Runousoppi&amp;lt;\/em&amp;gt;. Helsinki: Teos.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/heinonen-et-al-2012-2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Heinonen et al. 2012<\/a>).<\/p>\n<p>2.7FI2.5<br>\nLainaan k&auml;sitett&auml; Enrique L. Palancarilta, joka &rdquo;A typology of split conjunction&rdquo; -artikkelissaan kuvaa <em>s&auml;est&auml;misen ilmentymi&auml;<\/em> (engl. <em>instances of accompaniment<\/em>) lingvistisess&auml; kontekstissa seuraavasti: &rdquo;Kun molemmat osapuolet&nbsp;ovat toimijoita&nbsp;eiv&auml;tk&auml; alentujia&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Palancar, Enrique L. 2012. &amp;quot;A typology of split conjunction.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Linguistic Typology&nbsp;&amp;lt;\/em&amp;gt;16: 265&ndash;320.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/palancar-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Palancar 2012<\/a>, 38).<\/p>\n<p>2.7FI3<br>\n&rdquo;&Auml;lykk&auml;&auml;n&rdquo; ja &rdquo;tyhm&auml;n&rdquo; (tai normaalin) koneen eron hahmottamiseen Jain et al.:n m&auml;&auml;ritelm&auml; on hy&ouml;dyllinen:&nbsp;&rdquo;Ollakseen &auml;lyk&auml;s on koneen voitava olla itsen&auml;isesti vuorovaikutuksessa ymp&auml;rist&ouml;ns&auml; kanssa. Ymp&auml;rist&ouml;n kanssa vuorovaikutuksessa olemiseen kuuluu sek&auml; ymp&auml;rist&ouml;lt&auml; oppiminen ett&auml; sen muutoksiin sopeutuminen. T&auml;m&auml; ominaisuus erottaa normaalin koneen &auml;lykk&auml;&auml;st&auml;. Toisin sanoen <em>normaalilla koneella on tietty ohjelmoitujen teht&auml;vien joukko, jonka puitteissa se toimii asianmukaisesti. &Auml;lykk&auml;&auml;ll&auml; koneella taas on tavoite saavutettavanaan ja se on varustettu valitun tavoitteen toteuttamista edesauttavalla oppimismekanismilla<\/em>&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Jain, Lakhmi C. &amp;amp;amp;&nbsp;Quteishat,&nbsp;Anas &amp;amp;amp;&nbsp;Lim,&nbsp;Chee Peng. 2007. &amp;quot;Intelligent Machines: An Introduction.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Studies in Computational Intelligence (SCI)&amp;lt;\/em&amp;gt; 70:1&ndash;9.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/jain-et-al-2007\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Jain et al. 2007<\/a>, 2, painotus lis&auml;tty).<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>2.7 Fragmentti 19 Siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja mukauttamalla Haylesin v\u00e4itteet toiseen yhteyteen DAR tulee itse esitt\u00e4neeksi merkitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4itteen fragmentti 19:ss\u00e4. Toteamuksesta, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme digitaaliset teknologiat\u00a0suorittavat \u201dmonimutkaisia kognitiivisia teht\u00e4vi\u00e4\u201d seuraa nimitt\u00e4in joukko kysymyksi\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 perustavanlaatuisin tietysti on, mit\u00e4 kognitio on ja esiintyyk\u00f6 sit\u00e4 my\u00f6s koneilla, kuten DAR Haylesia seuraten n\u00e4ytt\u00e4isi v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n. Molemmat teht\u00e4v\u00e4t \u2013 niin konek\u00e4\u00e4nt\u00e4minen kuin automaattinen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[29],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/268"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=268"}],"version-history":[{"count":123,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/268\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20493,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/268\/revisions\/20493"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=268"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=268"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=268"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}