{"id":271,"date":"2016-02-03T11:10:56","date_gmt":"2016-02-03T11:10:56","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=271"},"modified":"2018-03-23T17:48:53","modified_gmt":"2018-03-23T15:48:53","slug":"2-8-frag-20","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/2-8-frag-20\/","title":{"rendered":"2.8 Fragmentti 20"},"content":{"rendered":"<h1><em>2.8<\/em> Fragmentti 20<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-271 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-20-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-6814\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-20-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-20-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-20-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-6814\">\n\t\t\t\tFragmentti 20, <em><a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Ruumiillistaminen&nbsp;ottaa siten laajennetun kognition muodon, jossa inhimillinen toimijuus ja ajattelu kietoutuvat p&ouml;yt&auml;tietokonetta kauemmas ymp&auml;rist&ouml;&ouml;n ulottuviin, suurempiin verkostoihin. T&auml;st&auml; syyst&auml; kehollisen ja laajennetun kognition mallit, kuten Andy Clarkin ja muiden ehdottamat, ovat keskeisess&auml; asemassa argumentissani. (Hayles 2012, 3.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/sovitettu-hayles-katkelmasta-16\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">sovitettu Hayles-katkelmasta 16<\/a><\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p><a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-20.jpg\">Fragmentti 20:n<\/a>&nbsp;yhteydess&auml; voisin kysy&auml;, eik&ouml; DAR ole hieman liian nopea ja suoraviivainen seuratessaan Haylesia kehollisen ja laajennetun kognition suuntaan, n&auml;m&auml; verrattain uudet kognition mallit kun ovat yh&auml; kiistanalaisia ja kehittyvi&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-8fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kehollinen ja laajennettu kognitio ovat filosofiassa ja kognitiotieteess&auml; viime vuosikymmenin&auml; kannatusta saaneita ep&auml;ortodoksisia suuntauksia, &rdquo;jotka eiv&auml;t rajaa kognitiota ja mielt&auml; yksinomaan aivoihin ja sen hermosoluihin liittyviin prosesseihin&rdquo; (Calonius 2013FI, ii). &rdquo;Kognitio on kehollista, kun se on syv&auml;sti riippuvaista toimijan fyysisen kehon ominaisuuksista, so. kun toimijan aivojen ulkopuolella olevat kehon ominaisuudet esitt&auml;v&auml;t merkitt&auml;v&auml;&auml; kausaalista tai fyysisesti konstitutiivista roolia kognitiivisessa prosessoinnissa&rdquo;. &rdquo;Laajennetun kognition teesi on v&auml;ite, ett&auml; kognitiiviset j&auml;rjestelm&auml;t itse ulottuvat yksitt&auml;isen organismin rajojen ulkopuolelle. T&auml;ss&auml; valossa toimijan fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ymp&auml;rist&ouml;n piirteet voivat tehd&auml; enemm&auml;n kuin jakaa kognitiivista prosessointia, ne saattavat osittain konstituoida toimijan kognitiivisen systeemin&rdquo;. (Wilson &amp;amp;amp; Foglia 2015FI.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-7fi1\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.8FI1<\/a>). Lis&auml;ksi voisin&nbsp;<em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em>:n tuntemuksellani kyseenalaistaa DAR:n k&auml;sityksen, ett&auml; esitykset kokonaisuudessaan ja niiss&auml; harjoitetut lukemis- ja kirjoitusmetodit erityisesti antavat aihetta kiinnitty&auml; n&auml;ihin kognition systeemisiin malleihin. Niin ik&auml;&auml;n voisin esitt&auml;&auml;, ettei DAR tunne kyseisi&auml; malleja riitt&auml;v&auml;n hyvin soveltaakseen niit&auml;&nbsp;<em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em>:een tai koetellakseen teorioita esityksist&auml; k&auml;sin.<\/p>\n<p>Symptomaattisen luennan sijaan vastauksena <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-20.jpg\">fragmentti 20:een<\/a> esit&auml;n kuitenkin pinta- tai interrogatiivisen luennan (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/12\/\">1.12<\/a>). Aluksi t&auml;m&auml; merkitsee sit&auml;, ett&auml; otan fragmentin sellaisenaan vastaan kyseenalaistamatta v&auml;litt&ouml;m&auml;sti sen v&auml;itt&auml;mi&auml;. Assosiatiivisessa luennassani viittaan toiseen Hayles-katkelmaan (en siis siihen, jota <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-20.jpg\">fragmentti 20<\/a> sovittaa), jossa h&auml;n k&auml;sittelee kehollista ja laajentunutta kognitiota keramiikkaharrastuksensa kautta (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-8fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Siteeraan katkelman kokonaisuudessaan, koska se liittyy niin elimellisesti luentaani: &rdquo;Ammentaen omasta kokemuksestani ruukkujen valamisesta tyypillisesti aloitan muotoa, kokoa, pintarakennetta, lasitetta jne. koskevalla tietoisella idealla. Saven alustaminen antaa muille kognitioille mahdollisuuden ty&ouml;skennell&auml;, kun min&auml; omaksun k&auml;sieni kautta tietoa saven rakeisuudesta, kosteuspitoisuudesta, kemiallisesta koostumuksesta jne., mik&auml; voi saada minut muokkaamaan alkuper&auml;ist&auml; ideaani. Viel&auml; dynaamisempaa on saven muovaaminen v&auml;&auml;nt&ouml;py&ouml;r&auml;ss&auml;, monitahoinen vuorovaikutus sen v&auml;lill&auml; mit&auml; min&auml; kuvittelen ja mit&auml; savi mielii tehd&auml;. Onnistunut ruukku syntyy, kun n&auml;m&auml; vuorovaikutukset muuttuvat sulavaksi tanssiksi, jossa savi ja k&auml;teni p&auml;&auml;tyv&auml;t lep&auml;&auml;m&auml;&auml;n samalla hetkell&auml;. Monenlaiset keholliset kognitiot osallistuvat t&auml;h&auml;n prosessiin mukaan lukien kehoni l&auml;pi kulkevat tiedostamattomat ja ei-tietoiset kognitiot, jotka jalkani rytmisen potkimisen kautta ulottuvat v&auml;&auml;nt&ouml;py&ouml;r&auml;&auml;n.&rdquo; (Hayles 2012, 92.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/2-8fi1-5\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.8FI1.5<\/a>). K&auml;ytt&auml;m&auml;ll&auml; katkelmaa l&auml;ht&ouml;kohtanani tunnustelen, milt&auml; osin kehollisen kognition k&auml;site resonoi t&auml;m&auml;n tutkimuksen kanssa.&nbsp;Vastineeni j&auml;lkimm&auml;isess&auml; osassa k&auml;sittelen laajentunutta kognitiota samalla tavalla.<\/p>\n<h3>Kehollinen kognitio<\/h3>\n<p>Hayles kuvaa ruukun valmistamisen prosessia dynaamiseksi, monitahoiseksi vuorovaikutukseksi sek&auml; materiaalin (saven) ett&auml; ty&ouml;kalun (v&auml;&auml;nt&ouml;py&ouml;r&auml;n) kanssa. Kehon kautta omaksutulla tiedolla on prosessin kulun ja lopputuloksen kannalta ratkaiseva merkitys. Rinnastaessani savenvalannan ja <em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em>:ssa harjoitetun esityksellisen kirjoittamisen l&auml;hden&nbsp;Haylesin tavoin siit&auml;, ett&auml; kehon kautta omaksutulla tiedolla on merkitt&auml;v&auml; rooli molemmissa prosesseissa. Savenvalannassa kognitio ulottuu v&auml;&auml;nt&ouml;py&ouml;r&auml;&auml;n valajan &rdquo;rytmisen potkimisen kautta&rdquo;, kun taas esityksellisess&auml; kirjoittamisessa vastaavanlainen ulottaminen tapahtuu &auml;&auml;nen kautta: kirjoittaja-esiintyj&auml;n puhuessa mikrofoniin kognitio jatkuu kirjoittamiskoneistoon. Hayles kuvaa sit&auml;, miten h&auml;n l&auml;htee liikkeelle ruukkua koskevalla tietoisella idealla samoin kuin kirjoittaja-esiintyj&auml; tavoittelee improvisaatiossa tietynlaista repliikki&auml; tai lausetta &ndash; tai jopa suurempaa kokonaisuutta (esimerkiksi juonta).&nbsp;(<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 92.)<\/p>\n<p>Ty&ouml;st&auml;ess&auml;&auml;n savea, alustaessaan sit&auml; Hayles kertoo saavansa k&auml;siens&auml; kautta monenlaista tietoa sen koostumuksesta. Savi ja digitaalisen kirjoittamiskoneiston puitteissa syntyv&auml; tekstimassa ovat materiaaleina hyvin erilaisia. Siit&auml; huolimatta on selv&auml;&auml;, ett&auml; my&ouml;s kirjoittaja-esiintyj&auml; omaksuu monenlaista tietoa materiaalistaan katsoessaan valkokankaalle ilmestyv&auml;&auml; teksti&auml;. Tekstin lis&auml;ksi h&auml;n n&auml;kee (sivusilmin tai k&auml;&auml;ntyess&auml;&auml;n, ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/1-7-1.jpg\">kuva 2.8.1<\/a>) muut esiintyj&auml;t ja ainakin osan yleis&ouml;st&auml;. H&auml;n aistii tilassa tapahtuvan liikehdinn&auml;n. H&auml;n kuulee paitsi muiden esiintyjien my&ouml;s yleis&ouml;n &auml;&auml;net, kirjoittamisprosessin kirvoittamat reaktiot. J&auml;rjestelm&auml;n toimivuudesta h&auml;n saa tietoa muun muassa kursorin liikehdinn&auml;st&auml; n&auml;yt&ouml;ll&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-8fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Puheentunnistusohjelman Dragon Dictaten &rdquo;v&auml;syess&auml;&rdquo; eli ohjelmiston tai prosessorin ylikuormittuessa kursori alkaa usein hyppi&auml; tekstin kohdasta toiseen. Kursorin viereen saattaa my&ouml;s ilmesty&auml; ylim&auml;&auml;r&auml;isi&auml; kirjaimia.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-7fi2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.8FI2<\/a>).<\/p>\n<p>Kokonaisuudessaan t&auml;m&auml; kehollinen tieto ep&auml;ilem&auml;tt&auml; vaikuttaa siihen, miten kirjoittaja-esiintyj&auml; etenee suhteessa alkuper&auml;iseen ideaansa ja\/tai improvisaation aikana esiin nouseviin ideoihinsa. Viel&auml; merkitt&auml;v&auml;mpi rooli t&auml;ss&auml; suhteessa on koneellisella k&auml;&auml;nn&ouml;sohjelmalla ja puheentunnistuksella, jotka vertautuvat Haylesin kuvauksen v&auml;&auml;nt&ouml;py&ouml;r&auml;&auml;n. Kirjoittajaryhm&auml;n ja digitaalisten medioiden v&auml;linen vuorovaikutus on viel&auml; monitahoisempaa kuin savenvalajan ja v&auml;&auml;nt&ouml;py&ouml;r&auml;n v&auml;linen.<\/p>\n<p>Latautuneessa neuvottelutilanteessa mukana ovat kirjoittajaryhm&auml;n yksitt&auml;isten j&auml;senten tahto, ryhm&auml;n kollektiivinen tahto (jos sellainen on improvisaatiossa syntynyt), ohjelmistoihin kirjoitettu eli koodattu tahto (miten ne mahdollistavat ja rajoittavat kirjoittamista) ja syntyv&auml;n tekstin itsens&auml; tahto (jos se on ehtinyt muodostaa sellaisen). Parhaimmillaan t&auml;m&auml; eri tahtojen v&auml;linen vuorovaikutus voi olla &rdquo;sulavaa kuin tanssi&rdquo; (Hayles 2012, 92), mutta toisin kuin keramiikassa se harvoin johtaa kovin yhten&auml;iseen lopputulokseen jo materiaalin, digitaalisen tekstin, korostuneen&nbsp;muuntautuvuuden vuoksi.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-271 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"682\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/1-7-1-1024x682.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-8692\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/1-7-1-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/1-7-1-300x200.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/1-7-1-768x512.jpg 768w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/1-7-1.jpg 1100w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-8692\">\n\t\t\t\tKuva 2.8.1 <em>Kirjoittaja-esiintyj&auml;t ja kirjoittamiskoneisto <i>love.abz<\/i>:ss&auml;. Anna Maria H&auml;kkinen (vasemmalla), Alexander Komlosi (keskell&auml;), Leo Kirjonen (oikealla), Otso Huopaniemi (taustalla). Kuva: Kansallisgalleria \/ Pirje Mykk&auml;nen<\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h3>Laajennettu kognitio<\/h3>\n<p>Haylesin savenvalantakuvausta hyv&auml;ksi k&auml;ytt&auml;en olen&nbsp;edell&auml; l&auml;hestynyt sit&auml;, miten kognitio &ndash; joka tavanomaisesti m&auml;&auml;ritell&auml;&auml;n tietoisuuden tietoa hankkivaksi ja k&auml;sittelev&auml;ksi ulottuvuudeksi &ndash; voisi <em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em>:n yhteydess&auml; olla kehollista. Vertauksella on ongelmansa, sill&auml; savenvalanta ja digitaalinen ryhm&auml;kirjoittaminen ovat toimintoina hyvin erilaisia &ndash; l&auml;htien jo perusmateriaalien eli saven ja digitaalisen tekstin erilaisista materiaalisuuksista. Savi on orgaaninen aine, kun taas digitaalinen teksti on virtuaalinen objekti eli riippuvainen sit&auml; teknisest&auml; j&auml;rjestelm&auml;st&auml;, joka yll&auml;pit&auml;&auml; sit&auml;.<\/p>\n<p>T&auml;st&auml; huolimatta osin ontuva vertaus sallii meid&auml;n l&auml;hesty&auml; toisesta n&auml;k&ouml;kulmasta &ndash; nimitt&auml;in fyysisen esitystilan ja sen tapahtumien n&auml;k&ouml;kulmasta &ndash; sit&auml;, miten keholliset toimijat ja tekniset j&auml;rjestelm&auml;t yhdistyv&auml;t laajennetun kognition mallissa. Hypoteesini mukaan se tiedon kokonaisuus, jonka kirjoittaja-esiintyj&auml;t omaksuvat kehollisesti esityksellisen kirjoittamisen aikana, esitt&auml;&auml; merkitt&auml;v&auml;&auml; &rdquo;kausaalisesti tai fyysisesti konstitutiivista&rdquo; roolia siin&auml; kognitiivisessa prosessoinnissa, joka johtaa improvisoidun tekstin syntyyn. T&auml;m&auml; prosessointi ei siis &ndash; jatkaakseni kehollisen ja laajennetun kognition puolesta puhuvien argumenttien seuraamista &ndash; rajoitu kirjoittaja-esiintyjien aivoihin ja niiss&auml; tapahtuviin neuronaalisiin prosesseihin, vaan se on &rdquo;syv&auml;sti riippuvaista toimijoiden fyysisen kehon ominaisuuksista&rdquo;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Wilson, Robert A. &amp;amp;amp; Foglia, Lucia. 2015. &rdquo;Embodied Cognition.&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Stanford Encyclopedia of Philosophy&amp;lt;\/em&amp;gt; -verkkosivu. Viimeksi modifioitu&nbsp;8.12.2015. Viimeisin k&auml;ytt&ouml;p&auml;iv&auml; 20.1.2017. Url: &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/plato.stanford.edu\/entries\/embodied-cognition\/&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;plato.stanford.edu\/entries\/embodied-cognition&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/wilson-foglia-2015fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Wilson &amp; Foglia 2015FI<\/a>.)<\/p>\n<p>T&auml;m&auml;n opinn&auml;ytteen kirjoittamisen kohdalla kehollisella kognitiolla voisi ajatella olevan v&auml;h&auml;isempi merkitys, tapahtuuhan se konventionaalisemmin yksin p&ouml;yd&auml;n &auml;&auml;ress&auml; istuen ja n&auml;pp&auml;imist&ouml;&auml; k&auml;ytt&auml;en. Oma kokemukseni t&auml;m&auml;n opinn&auml;ytety&ouml;n kirjoittamisesta &ndash; ja kokemukseni n&auml;ytelmien ja muiden tekstien kirjoittamisesta &ndash; viittaa kuitenkin siihen, ett&auml; kehollisesti omaksuttu tieto painaa leimansa my&ouml;s kirjoittamisen konventionaalisempiin muotoihin. Sit&auml;kin merkitt&auml;v&auml;mp&auml;&auml; osaa t&auml;ss&auml; kirjoittamisen muodossa saattaa esitt&auml;&auml; laajennettu kognitio, toinen kiistelty kognition muoto, jota erityisesti Andy Clark on kehitt&auml;nyt&nbsp;(<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Clark, Andy &amp;amp;amp; Chalmers, David J. 1998. &amp;quot;The Extended Mind.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Analysis&amp;lt;\/em&amp;gt; 58(1): 7&ndash;19.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/clark-chalmers-1998\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Clark &amp; Chalmers 1998<\/a>) ja johon Hayles my&ouml;s viittaa <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-20.jpg\">fragmentti 20:n<\/a> taustalla olevassa katkelmassa (ks. sovitettu Hayles-katkelmasta 16).<\/p>\n<p>Edell&auml; viittaan siihen, miten jo entuudestaan monitahoinen kognitiivinen j&auml;rjestelm&auml; &ndash; joka sis&auml;lt&auml;&auml;&nbsp;inhimillisten esiintyjien kollektiivisen kognitiivisen prosessoinnin &ndash; laajenee esiintyjien &auml;&auml;nten kautta kirjoittamiskoneistoon. T&auml;ll&auml; tavoin &auml;&auml;ni toimii siltana inhimillisen kognition ja laajemman inhimillis-teknisen kognition v&auml;lill&auml;. T&auml;m&auml; n&auml;ytt&auml;isi t&auml;ydent&auml;v&auml;n kuvaa siit&auml;, miten&nbsp;&rdquo;kognitiivisten j&auml;rjestelmien ulottuminen yksitt&auml;isten organismien rajojen ulkopuolelle&rdquo; tapahtuu. Sen selvitt&auml;minen, miten&nbsp;kirjoittaja-esiintyjien &rdquo;fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ymp&auml;rist&ouml;n piirteet voivat tehd&auml; enemm&auml;n kuin jakaa kognitiivista prosessointia&rdquo; edellytt&auml;&auml; sen sijaan lis&auml;tarkastelua. Kyse on siit&auml;, mill&auml; tavoin tai miss&auml; mieless&auml; esityksellinen ymp&auml;rist&ouml; (n&auml;ytt&auml;m&ouml;esitys tai verkkosivusto) voi &rdquo;osittain konstituoida [kirjoittaja-esiintyjien] kognitiivisen systeemin&rdquo;? (Wilson &amp; Foglia 2015FI.)<\/p>\n<h3>Miss&auml; kognitio(ta) esiintyy?<\/h3>\n<p><em>Teksti&auml; ei ole olemassa ennen kuin ty&ouml;skentely n&auml;yt&ouml;ll&auml;, digitaalisen mediumin kanssa, alkaa. Ty&ouml;nteko ei tapahdu kirjoittaja-esiintyjien p&auml;iss&auml; vaan n&auml;yt&ouml;ll&auml;. Siksi n&auml;ytt&ouml; on t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; n&auml;ytt&auml;m&ouml;.<\/em><\/p>\n<p>Yll&auml; oleva kursivoitu teksti on minun yritykseni j&auml;ljitell&auml; DAR:ia. Se&nbsp;on sovitus er&auml;&auml;st&auml; laajennettua kognitiota havainnollistavasta Hayles-katkelmasta. Katkelmassa Hayles kertoo eteenp&auml;in Andy Clarkin kertomaa tarinaa vaikutusvaltaisen fyysikon Richard Feynmanin ja historioitsija Charles Weinerin kohtaamisesta (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-2-8fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Pituudestaan huolimatta katkelma ansaitsee tulla siteeratuksi kokonaisuudessaan: &rdquo;Andy Clark havainnollistaa [ihmisen potentiaalia hy&ouml;dynt&auml;&auml; esineit&auml; mahdollistamaan monimutkaisempia ajatuksia kuin muutoin olisi mahdollista] tarinalla Nobel-palkitusta fyysikosta Richard Feynmanista, joka tapaa historioitsija Charles Weinerin keskustellakseen er&auml;ist&auml; Feynmanin alkuper&auml;isist&auml; muistiinpanoista. Weiner mainitsee, ett&auml; paperit ovat &rsquo;todiste [Feynmanin] jokap&auml;iv&auml;isest&auml; ty&ouml;st&auml;&rsquo;. Feynman on kuitenkin eri mielt&auml;. &rsquo;Oikeastaan tein ty&ouml;n paperilla&rsquo;, h&auml;n sanoo. &rsquo;No, ty&ouml;n teit p&auml;&auml;ss&auml;si, mutta sen todiste on viel&auml; t&auml;ss&auml;&rsquo;. &rsquo;Ei, se ei oikeastaan ole&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;todiste&amp;lt;\/em&amp;gt;. Se on&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;ty&ouml;t&auml;&amp;lt;\/em&amp;gt;. T&auml;ytyy ty&ouml;skennell&auml; paperilla ja t&auml;m&auml; on se paperi. Okei?&rsquo;. Feynman tekee selv&auml;ksi, ettei h&auml;n kirjoittanut muistiin mieless&auml;&auml;n etuk&auml;teen olleita ideoita. Muistiin kirjoittamisen prosessi oli pikemminkin olennainen osa h&auml;nen ajatteluaan. Kyn&auml; ja paperi olivat yht&auml; lailla osa h&auml;nen kognitiivista j&auml;rjestelm&auml;&auml;ns&auml; kuin h&auml;nen aivoissaan purkautuvat hermosolut. T&auml;m&auml;nkaltaisista tapauksista liikkeelle l&auml;htien Clark kehitt&auml;&auml; laajennetun kognition mallin (jota h&auml;n kutsuu &amp;lt;em&amp;gt;EXTENDED:ksi&amp;lt;\/em&amp;gt;) erottaen sen mallista, joka kuvittelee kognition tapahtuvan aivoissa (jota h&auml;n kutsuu &amp;lt;em&amp;gt;BRAINBOUND:ksi&amp;lt;\/em&amp;gt;). EXTENDED:n ja BRAINBOUND:n v&auml;liset erot ovat selke&auml;t neurologisten, kokeellisten ja anekdoottisten todisteiden puoltaessa edellist&auml; j&auml;lkimm&auml;isen sijaan.&rdquo; (Hayles 2012, 93.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/2-8fi3\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">2.8FI3<\/a>). Kaksikko keskustelee Feynmanin tekemist&auml; alkuper&auml;isist&auml; muistiinpanoista muttei p&auml;&auml;se yksimielisyyteen avainkysymyksest&auml;: ovatko muistiinpanot todisteita tehdyst&auml; ty&ouml;st&auml;, siis dokumentteja, kuten Weiner ehdottaa, vai ty&ouml; itse, kuten Feynman v&auml;itt&auml;&auml;. Sek&auml; Haylesille ett&auml; Clarkille olennaista n&auml;ytt&auml;&auml; olevan Feynmanin ehdottomuus: ty&ouml; tapahtuu paperilla eik&auml; ennen sit&auml;. Muistiinpanojen tekeminen on ajattelua, ei valmiiden ajatusten muistiin kirjoittamista. N&auml;ist&auml; syist&auml; paperi ei voi olla pelkk&auml; todiste, se on asia itse. (Hayles 2012, 93.)<\/p>\n<p>Tarina ei kerro, k&auml;yttik&ouml; Feynman muita v&auml;lineit&auml; kuin kyn&auml;&auml; ja paperia. P&auml;&auml;nsis&auml;isest&auml; ty&ouml;skentelyst&auml; n&auml;k&ouml;kulmamme kuitenkin siirret&auml;&auml;n v&auml;lineisiin, jotka saavat uuden merkityksen ja statuksen kognitiossa. Laajennetun kognition n&auml;kemyksen mukaan v&auml;lineet ovat yht&auml; lailla osa kognitiivista j&auml;rjestelm&auml;&auml; kuin Feynmanin aivojen toiminta. Haylesille t&auml;m&auml; havainnollistaa ihmisen potentiaalia hy&ouml;dynt&auml;&auml; esineit&auml; monimutkaisissa kognitiivisissa suorituksissa, jotka olisivat muuten mahdottomia. Clarkin teoria laajennetusta (<em>EXTENDED<\/em>) ja p&auml;&auml;nsis&auml;isest&auml; (<em>BRAINBOUND<\/em>) kognitiosta ammentaa t&auml;m&auml;nkaltaisista esimerkkeist&auml;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 93.)<\/p>\n<p>Omassa sovituksessani puolestaan muokkaan tarinaa korvaamalla paperin n&auml;ytt&ouml;ruudulla (ja siten my&ouml;s kyn&auml;n puheentunnistajalla, vaikka t&auml;t&auml; en mainitsekaan). Mukaelmassani Feynmanin ehdottomuus on tallella kuin tutkimuksen kirjoittaja-esiintyjiin siirrettyn&auml;: teksti&auml; ei ole olemassa ennen kuin se ilmestyy ruudulle. Yhdyn my&ouml;s selv&auml;sanaisesti Clarkin (ja Haylesin) n&auml;kemykseen siit&auml;, miss&auml; kognitio tapahtuu: viime k&auml;dess&auml; n&auml;yt&ouml;ll&auml;, siis v&auml;lineiden kautta tai v&auml;lineiss&auml; itsess&auml;&auml;n &ndash; joka tapauksessa kirjoittaja-esiintyjien aivojen ulkopuolisessa kognitiivisessa j&auml;rjestelm&auml;ss&auml;.<\/p>\n<p>En kuitenkaan pelk&auml;st&auml;&auml;n orjallisesti siirr&auml; laajennetun kognition mallia digitaaliseen kirjoittamiseen, vaan teen t&auml;rke&auml;n lis&auml;yksen t&auml;m&auml;n tutkimuksen v&auml;itt&auml;miin: v&auml;line, n&auml;ytt&ouml;, on my&ouml;s n&auml;ytt&auml;m&ouml;. Kyse ei siis ole artefaktista, Feynmanin muistiinpanojen kaltaisesta todistuskappaleesta, jonka ontologisesta statuksesta voidaan j&auml;lkik&auml;teen kiistell&auml;. Kyseess&auml; on erityinen tila, jossa esiintyj&auml;t esiintyv&auml;t &ndash; tai jossa esiintyy kognitiivinen j&auml;rjestelm&auml;, jonka osia esiintyj&auml;t ovat.<\/p>\n<p>Esityksest&auml; k&auml;sin tarkasteltuna argumentaatio tuntuu p&auml;tev&auml;lt&auml;. On ilmeist&auml;, ett&auml; ty&ouml; tapahtuu n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;, sill&auml; kyse on esityksellisest&auml; toiminnasta. N&auml;ytt&auml;m&ouml; on esityksen edellytys. Jos ty&ouml;skentely tapahtuisi yksinomaan esiintyjien aivoissa, ei katsojilla olisi mit&auml; seurata. Se olisi kuin shakkipeli ilman nappuloita ja lautaa.<\/p>\n<p>On my&ouml;s perusteltua sanoa, ettei teksti&auml; ole valmisteltu etuk&auml;teen. Vaikka esiintyj&auml;t kirjoittavatkin suhteessa n&auml;ytelm&auml;ni koneellisesti k&auml;&auml;nnettyihin kohtauksiin ja vaikka he tuntevatkin useimmat n&auml;ist&auml; kohtauksista entuudestaan, itse kirjoitushetki on improvisatorinen: s&auml;&auml;nt&ouml;jen puitteissa esiintyj&auml;t voivat sanoa mit&auml; tahansa. N&auml;in ollen ty&ouml;skentely tapahtuu hyvin konkreettisella tavalla n&auml;yt&ouml;ll&auml;, sill&auml; n&auml;yt&ouml;ll&auml; todentuvat inhimillisten kirjoittaja-esiintyjien keskin&auml;isen vuorovaikutuksen &ndash; sek&auml; kirjoittajaryhm&auml;n ja kirjoittamiskoneiston v&auml;lisen toisen tason vuorovaikutuksen &ndash; tulokset k&auml;&auml;nnekohtineen ja s&auml;est&auml;misen ilmentymineen (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/19\/\">2.7<\/a>). Jos jokin t&auml;m&auml;n monitasoisen vuorovaikutuksen osa ei toimi, se n&auml;kyy v&auml;litt&ouml;m&auml;sti n&auml;yt&ouml;ll&auml;: kirjoittaminen nykii tai seisahtuu kokonaan.<\/p>\n<p>N&auml;yt&ouml;n huomattavasta asemasta huolimatta yleis&ouml; seuraa tietysti my&ouml;s esiintyji&auml;, sill&auml; esityksellisess&auml; kirjoittamisessa n&auml;ytt&auml;m&ouml;it&auml; on kaksi: n&auml;yt&ouml;n lis&auml;ksi se fyysinen tila, teatteritila, jossa esiintyj&auml;t kehoineen ovat. Seuratessaan esiintyjien ty&ouml;skentely&auml; yleis&ouml; seuraa my&ouml;s heid&auml;n p&auml;&auml;nsis&auml;isen kognitionsa seurauksia, sit&auml; miten kognitiivinen prosessointi ryhm&auml;ss&auml; ilmenee. Koska yleis&ouml;n katse jakautuu t&auml;ll&auml; lailla kahtia, tuntuu <em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup><\/em>:ssa harjoitetun kirjoittamisen valossa ep&auml;uskottavalta v&auml;itt&auml;&auml;, etteik&ouml; kognitiota tapahtuisi&nbsp;<em>lainkaan<\/em>&nbsp;aivoissa.<\/p>\n<p>Aivojen ulkopuolisen kognitiivisen j&auml;rjestelm&auml;n merkitys on ilmeinen kirjoitusprosessin kulkua seuratessa &ndash; jopa siin&auml; m&auml;&auml;rin, ett&auml; syntyv&auml;&auml; teksti&auml; on mahdotonta kuvitella ilman kyseist&auml; j&auml;rjestelm&auml;&auml;. Silti t&auml;m&auml;nkaltainen prosessi, johon selv&auml;sti kuuluu sek&auml; sis&auml;ist&auml; ett&auml; ulkoista kognitiivista prosessointia, n&auml;ytt&auml;&auml; kyseenalaistavan EXTENDED:n ja BRAINBOUND:n v&auml;lisen jyrk&auml;n dikotomian. Andy Clarkin ja muiden uudempien kognition teorioiden edustajien esiin tuoma oivallus onkin, ett&auml; kognitiota on l&auml;hestytt&auml;v&auml; laajasta perspektiivist&auml;, systeemisen&auml; ilmi&ouml;n&auml;, jossa aivojen ulkopuoliset kognitiiviset v&auml;lineet &ndash; jollaisena n&auml;en my&ouml;s t&auml;ss&auml; tutkimuksessa k&auml;sitellyn kirjoittamiskoneiston &ndash; sis&auml;llytet&auml;&auml;n kognitiiviseen prosessiin sen varsinaisina osina (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Calonius, Lauri. 2013. &rdquo;It Ain&rsquo;t All in the Head &ndash; Situating Cognition to the Body and the Surrounding World&rdquo;. Teoreettisen filosofian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/calonius-2013fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Calonius 2013FI<\/a>, 25).<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viitteet<\/h5>\n<p>2.8FI1<br>\nKehollinen ja laajennettu kognitio ovat filosofiassa ja kognitiotieteess&auml; viime vuosikymmenin&auml; kannatusta saaneita ep&auml;ortodoksisia suuntauksia, &rdquo;jotka eiv&auml;t rajaa kognitiota ja mielt&auml; yksinomaan aivoihin ja sen hermosoluihin liittyviin prosesseihin&rdquo; (Calonius 2013FI, ii). &rdquo;Kognitio on kehollista, kun se on syv&auml;sti riippuvaista toimijan fyysisen kehon ominaisuuksista, so. kun toimijan aivojen ulkopuolella olevat kehon ominaisuudet esitt&auml;v&auml;t merkitt&auml;v&auml;&auml; kausaalista tai fyysisesti konstitutiivista roolia kognitiivisessa prosessoinnissa&rdquo;. &rdquo;Laajennetun kognition teesi on v&auml;ite, ett&auml; kognitiiviset j&auml;rjestelm&auml;t itse ulottuvat yksitt&auml;isen organismin rajojen ulkopuolelle. T&auml;ss&auml; valossa toimijan fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ymp&auml;rist&ouml;n piirteet voivat tehd&auml; enemm&auml;n kuin jakaa kognitiivista prosessointia, ne saattavat osittain konstituoida toimijan kognitiivisen systeemin&rdquo;. (Wilson &amp; Foglia 2015FI.)<\/p>\n<p>2.8FI1.5<br>\nSiteeraan katkelman kokonaisuudessaan, koska se liittyy niin elimellisesti luentaani: &rdquo;Ammentaen omasta kokemuksestani ruukkujen valamisesta tyypillisesti aloitan muotoa, kokoa, pintarakennetta, lasitetta jne. koskevalla tietoisella idealla. Saven alustaminen antaa muille kognitioille mahdollisuuden ty&ouml;skennell&auml;, kun min&auml; omaksun k&auml;sieni kautta tietoa saven rakeisuudesta, kosteuspitoisuudesta, kemiallisesta koostumuksesta jne., mik&auml; voi saada minut muokkaamaan alkuper&auml;ist&auml; ideaani. Viel&auml; dynaamisempaa on saven muovaaminen v&auml;&auml;nt&ouml;py&ouml;r&auml;ss&auml;, monitahoinen vuorovaikutus sen v&auml;lill&auml; mit&auml; min&auml; kuvittelen ja mit&auml; savi mielii tehd&auml;. Onnistunut ruukku syntyy, kun n&auml;m&auml; vuorovaikutukset muuttuvat sulavaksi tanssiksi, jossa savi ja k&auml;teni p&auml;&auml;tyv&auml;t lep&auml;&auml;m&auml;&auml;n samalla hetkell&auml;. Monenlaiset keholliset kognitiot osallistuvat t&auml;h&auml;n prosessiin mukaan lukien kehoni l&auml;pi kulkevat tiedostamattomat ja ei-tietoiset kognitiot, jotka jalkani rytmisen potkimisen kautta ulottuvat v&auml;&auml;nt&ouml;py&ouml;r&auml;&auml;n.&rdquo; (Hayles 2012, 92.)<\/p>\n<p>2.8FI2<br>\nPuheentunnistusohjelman Dragon Dictaten &rdquo;v&auml;syess&auml;&rdquo; eli ohjelmiston tai prosessorin ylikuormittuessa kursori alkaa usein hyppi&auml; tekstin kohdasta toiseen. Kursorin viereen saattaa my&ouml;s ilmesty&auml; ylim&auml;&auml;r&auml;isi&auml; kirjaimia.<\/p>\n<p>2.8FI3<br>\nPituudestaan huolimatta katkelma ansaitsee tulla siteeratuksi kokonaisuudessaan: &rdquo;Andy Clark havainnollistaa [ihmisen potentiaalia hy&ouml;dynt&auml;&auml; esineit&auml; mahdollistamaan monimutkaisempia ajatuksia kuin muutoin olisi mahdollista] tarinalla Nobel-palkitusta fyysikosta Richard Feynmanista, joka tapaa historioitsija Charles Weinerin keskustellakseen er&auml;ist&auml; Feynmanin alkuper&auml;isist&auml; muistiinpanoista. Weiner mainitsee, ett&auml; paperit ovat &rsquo;todiste [Feynmanin] jokap&auml;iv&auml;isest&auml; ty&ouml;st&auml;&rsquo;. Feynman on kuitenkin eri mielt&auml;. &rsquo;Oikeastaan tein ty&ouml;n paperilla&rsquo;, h&auml;n sanoo. &rsquo;No, ty&ouml;n teit p&auml;&auml;ss&auml;si, mutta sen todiste on viel&auml; t&auml;ss&auml;&rsquo;. &rsquo;Ei, se ei oikeastaan ole&nbsp;<em>todiste<\/em>. Se on&nbsp;<em>ty&ouml;t&auml;<\/em>. T&auml;ytyy ty&ouml;skennell&auml; paperilla ja t&auml;m&auml; on se paperi. Okei?&rsquo;. Feynman tekee selv&auml;ksi, ettei h&auml;n kirjoittanut muistiin mieless&auml;&auml;n etuk&auml;teen olleita ideoita. Muistiin kirjoittamisen prosessi oli pikemminkin olennainen osa h&auml;nen ajatteluaan. Kyn&auml; ja paperi olivat yht&auml; lailla osa h&auml;nen kognitiivista j&auml;rjestelm&auml;&auml;ns&auml; kuin h&auml;nen aivoissaan purkautuvat hermosolut. T&auml;m&auml;nkaltaisista tapauksista liikkeelle l&auml;htien Clark kehitt&auml;&auml; laajennetun kognition mallin (jota h&auml;n kutsuu <em>EXTENDED:ksi<\/em>) erottaen sen mallista, joka kuvittelee kognition tapahtuvan aivoissa (jota h&auml;n kutsuu <em>BRAINBOUND:ksi<\/em>). EXTENDED:n ja BRAINBOUND:n v&auml;liset erot ovat selke&auml;t neurologisten, kokeellisten ja anekdoottisten todisteiden puoltaessa edellist&auml; j&auml;lkimm&auml;isen sijaan.&rdquo; (Hayles 2012, 93.)<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>2.8 Fragmentti 20 Fragmentti 20:n\u00a0yhteydess\u00e4 voisin kysy\u00e4, eik\u00f6 DAR ole hieman liian nopea ja suoraviivainen seuratessaan Haylesia kehollisen ja laajennetun kognition suuntaan, n\u00e4m\u00e4 verrattain uudet kognition mallit kun ovat yh\u00e4 kiistanalaisia ja kehittyvi\u00e4 (2.8FI1). Lis\u00e4ksi voisin\u00a0love.abz\/(love.abz)3:n tuntemuksellani kyseenalaistaa DAR:n k\u00e4sityksen, ett\u00e4 esitykset kokonaisuudessaan ja niiss\u00e4 harjoitetut lukemis- ja kirjoitusmetodit erityisesti antavat aihetta kiinnitty\u00e4 n\u00e4ihin kognition [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[30],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/271"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=271"}],"version-history":[{"count":142,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20489,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/271\/revisions\/20489"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}