{"id":8426,"date":"2016-02-04T11:06:57","date_gmt":"2016-02-04T11:06:57","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=8426"},"modified":"2018-01-10T15:46:34","modified_gmt":"2018-01-10T13:46:34","slug":"1-3-frag-3-r","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/1-3-frag-3-r\/","title":{"rendered":"1.3 Fragmentti 3"},"content":{"rendered":"<h1><em>1.3<\/em> Fragmentti 3<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-8426 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-3-1-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-5959\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-3-1-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-3-1-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-3-1-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-5959\">\n\t\t\t\tFragmentti 3, <em><a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Rakentaen&nbsp;heid&auml;n ty&ouml;ns&auml; varaan t&auml;m&auml; kirja kartoittaa humanististen ja laadullisten yhteiskuntatieteiden &ndash; perinteisesti painokulttuuristen alojen kuten kirjallisuuden, historian, filosofian, uskonnon ja taidehistorian &ndash; piiriss&auml; tapahtuneiden&nbsp;mediamullistusten vaikutuksia n&auml;iden siirtyess&auml;&nbsp;digitaaliseen mediaan (Hayles 2012, 1).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/sovitettu-hayles-katkelmasta-3\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">sovitettu Hayles-katkelmasta 3<\/a><\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Edellisten fragmenttien lailla <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-3-1.jpg\">fragmentti 3<\/a> her&auml;tt&auml;&auml; j&auml;lleen monia kysymyksi&auml;. Ensimm&auml;iset kysymykset koskevat luonnollisesti t&auml;ss&auml;kin fragmentissa esiintyv&auml;&auml; aukkokohtaa. Mit&auml; muuta opinn&auml;yte kommentoi kuin <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/2\/\">1.2:ssa<\/a> mainitsematta j&auml;&auml;neiden taiteilijoiden ja tutkijoiden t&ouml;it&auml;? Tai &ndash; jos tulkitsemme aukon toisin &ndash; miten muuten kuin kommentoimalla opinn&auml;yte &rdquo;j&auml;ljitt&auml;&auml; digitaalista mediavallankumousta&rdquo;?<\/p>\n<p>Ent&auml; miten meid&auml;n on ymm&auml;rrett&auml;v&auml; se, ett&auml; DAR kutsuu Hayles-sovitustaan &rdquo;opinn&auml;ytteeksi&rdquo;? Onko se ik&auml;&auml;n kuin opinn&auml;yte opinn&auml;ytteess&auml;, t&auml;m&auml;n ty&ouml;n sis&auml;ll&auml; oleva toisinto tai vertaiskappale (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/18\/\">2.6<\/a>)? Ent&auml; mik&auml; on se &rdquo;taiteellinen praktiikka&rdquo;, johon DAR viittaa? Toistaiseksi tied&auml;mme vain, ett&auml; tavalla tai toisella se liittyy kirjoittamiseen, lukemiseen ja digitaaliseen mediaan.<\/p>\n<p>Kysymysten esitt&auml;mist&auml; voisi jatkaa: mik&auml; esimerkiksi on se &rdquo;laajempi kulttuurinen konteksti&rdquo;, johon DAR viittaa? Maailmako? Vastausten pen&auml;&auml;misen sijaan l&auml;hestyn fragmenttia kuitenkin hiukan toisin. Lukuisista kysymyksist&auml; huolimatta se antaa nimitt&auml;in aihetta my&ouml;s muutamalle huomiolle. Seuraavassa pyrin keskittym&auml;&auml;n yksinomaan siihen, mit&auml; fragmentissa lukee &ndash; ik&auml;&auml;n kuin lukisin sellaisen&nbsp;linssin l&auml;pi, joka on zoomattu kohteeseensa j&auml;tt&auml;en kaiken muun ymp&auml;rill&auml;&auml;n olevan sumeaksi tai kokonaan kuvan ulkopuolelle.<\/p>\n<h3>K&auml;&auml;nnett&auml;vyyden periaate<\/h3>\n<p><a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-3-1.jpg\">Fragmentti 3:ssa<\/a> DAR:n kohtaamat j&auml;nnitteet ovat selv&auml;sti havaittavissa. H&auml;nen l&auml;ht&ouml;kohtansa n&auml;ytt&auml;isi olevan vastata <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/2\/\">1.2:ssa<\/a> nime&auml;m&auml;tt&auml; j&auml;&auml;neille taiteilijoille ja tutkijoille omassa praktiikassaan ja sen kautta &ndash; <em>in and through practice<\/em>, kuten k&auml;yt&auml;nt&ouml;&ouml;n pohjaavassa tutkimuksessa yleinen muotoilu kuuluu (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-3fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;T&auml;m&auml; kuvaus k&auml;y esimerkist&auml;: &rdquo;Sovellettuna taiteeseen k&auml;yt&auml;nt&ouml;&ouml;n perustuva tutkimus on &amp;lt;em&amp;gt;taiteellisessa praktiikassa ja sen kautta&amp;lt;\/em&amp;gt; tapahtuvaa tutkimusta (esimerkiksi kuvataiteessa, audiovisuaalisessa taiteessa, muotoilussa, sisustusarkkitehtuurissa, hybrideiss&auml; muodoissa ja poikkitaiteellisessa ty&ouml;skentelyss&auml;), jossa tutkijan oma praktiikka ja kriittinen sitoutuneisuus ovat tutkimusaiheen, &ndash;prosessien ja -tulosten olennaisia osia. K&auml;yt&auml;nt&ouml;&ouml;n perustuvassa tohtorintutkimuksessa tutkijan on siis osoitettava korkeatasoista taiteellista luovuutta, mielikuvitusta ja taitoa, jotta tutkimus voi antaa merkitt&auml;v&auml;n ja aidon panoksen taidetta koskevaan tietoon, ymm&auml;rrykseen ja taiteen harjoittamiseen&rdquo; (Phdarts.eu 1.2.2017, painotus lis&auml;tty)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-3fi0-5\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">1.3FI0.5<\/a>) &ndash; l&ouml;yt&auml;&auml;kseen institutionaalisesti hyv&auml;ksytt&auml;v&auml;n tasapainon taiteen ja akateemisen maailman vaatimusten v&auml;lill&auml;. Huomionarvoista on, ett&auml; DAR k&auml;ytt&auml;&auml; verbi&auml; &rdquo;kommentoida&rdquo;, mik&auml; voisi viitata&nbsp;siihen ett&auml; h&auml;n kirjoittaa kommentaaria &ndash; tekstien tai tapahtumien selitt&auml;vien tai kriittisten huomautusten joukkoa, joka voidaan ymm&auml;rt&auml;&auml; my&ouml;s usean puhujan tai ty&ouml;n v&auml;lisen&auml; vuoropuheluna (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-3fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Esitt&auml;vien taiteiden taiteellisen tohtoriohjelman nykyiset tutkintovaatimukset m&auml;&auml;rittelev&auml;t, ett&auml; v&auml;it&ouml;stutkimus koostuu esitarkastettavista taiteellisista osista ja esitarkastettavasta kommentaarista.&nbsp;Kommentaari m&auml;&auml;ritell&auml;&auml;n tutkintovaatimuksissa seuraavasti: &amp;quot;Kommentaari on taiteellisille osille rinnakkainen osa, joka perustelee tutkimuksen toteuttamistapaa ja tavoitteita suhteessa alan muuhun tutkimukseen ja k&auml;yt&auml;nt&ouml;ihin&rdquo;. &rdquo;V&auml;it&ouml;stutkimuksen kommentaarin tulee osoittaa kyky&auml; analysoida, artikuloida, k&auml;sitteellist&auml;&auml; ja teoretisoida taiteellisia tutkimusasetelmia ja kontekstualisoida niit&auml; taiteelliselle tutkimukselle ominaisilla tavoilla&rdquo;. &rdquo;V&auml;it&ouml;stutkimuksen kommentaarista tulee k&auml;yd&auml; ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelm&auml;t, rakenne ja tulokset&rdquo;. (Uniarts.fi 1.2.2017.)&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-3fi1-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>1.3FI1<\/a>).<\/p>\n<p>Sen lis&auml;ksi ett&auml; tasapainoilee taidemaailman ja akateemisen maailman v&auml;lill&auml; DAR tasapainoilee my&ouml;s potentiaalisesti idiosynkraattiseksi osoittautuvan taiteellisen praktiikkansa ja laajemman kulttuurisen kontekstin v&auml;lill&auml; &ndash; joista molemmat ovat <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-3-1.jpg\">fragmentti 3:n<\/a> mukaan muuttuneet digitaalisen mediavallankumouksen my&ouml;t&auml;. Sanavalinta on j&auml;lleen paljastava. Siin&auml; miss&auml; Hayles kirjoittaa &rdquo;mediamullistuksista&rdquo; tai &rdquo;-myllerryksist&auml;&rdquo; (&rdquo;media upheavals&rdquo;) (ks. <a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Building on their work, this book charts the implications of media upheavals within the humanities and qualitative social sciences as traditionally print-based disciplines such as literature, history, philosophy, religion, and art history move into digital media (Hayles 2012, 1).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/adapted-from-hayles-passage-3\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">adapted from Hayles passage 3<\/a>), uudelleenkirjoituksessaan DAR kirjoittaa &rdquo;mediavallankumouksesta&rdquo; yksikk&ouml;muodossa (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-3-1.jpg\">fragmentti 3<\/a>). Sek&auml; &rdquo;mullistus&rdquo; ett&auml; &rdquo;vallankumous&rdquo; viittaavat toki vallitsevan j&auml;rjestyksen muuttumiseen tai h&auml;iriintymiseen, mutta j&auml;lkimm&auml;inen on termin&auml; selv&auml;sti poliittisempi.<\/p>\n<p>Jos DAR:n sanat otetaan todesta, pyrkii h&auml;n siis osoittamaan miten mediaymp&auml;rist&ouml;ss&auml;mme tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet paitsi h&auml;nen taiteelliseen praktiikkaansa my&ouml;s kulttuuriimme yleens&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-3fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Viittaan t&auml;ss&auml; nykyaikaista teknologiaa omaaviin kulttuureihin, joissa digitaaliset mediat ovat yleisess&auml; k&auml;yt&ouml;ss&auml;.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-3fi2-3\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>1.3FI2<\/a>). T&auml;ss&auml; halu j&auml;ljitell&auml; Haylesin laajaa, niin luonnontieteit&auml;, tekniikkaa, yhteiskunta- kuin humanistisiakin tieteit&auml; yhteen tuovaa hanketta on ilmeinen. Jos Haylesin projektin keskeinen sis&auml;lt&ouml; todella on &rdquo;tutkia ehdotusta, ett&auml; ajattelemme eri medioiden l&auml;pi, kanssa&nbsp;ja rinnalla&rdquo; (ks. <a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Miten me ajattelemme? T&auml;m&auml; kirja tutkii ehdotusta, ett&auml; ajattelemme eri medioiden l&auml;pi, kanssa&nbsp;ja rinnalla. T&auml;m&auml; ei tietenk&auml;&auml;n ole mik&auml;&auml;n uusi idea. (Hayles 2012, 1.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/sovitettu-katkelmasta-hayles-2012-1\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">sovitettu Hayles-katkelmasta 1<\/a>), niin DAR:n tarkoitus n&auml;ytt&auml;isi olevan siirt&auml;&auml; sama sis&auml;lt&ouml; toiseen kontekstiin. On kuin h&auml;n pyrkisi k&auml;&auml;nt&auml;m&auml;&auml;n Haylesin projektin taiteellisen tutkimuksen kielelle.<\/p>\n<p>Haastavaksi teht&auml;v&auml;n tekee se, ett&auml; kaikki ei ole k&auml;&auml;nnett&auml;viss&auml;, ei ainakaan ongelmitta (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-3fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paljonpuhuva&nbsp;osoitus t&auml;st&auml; on &amp;lt;em&amp;gt;Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon&nbsp;&amp;lt;\/em&amp;gt;-teos, &rdquo;ensyklopedinen sanakirja&rdquo;, joka sis&auml;lt&auml;&auml; &rdquo;l&auml;hes nelj&auml;sataa vaikeasti tai ei lainkaan kielest&auml; ja kulttuurista toiseen k&auml;&auml;nnett&auml;viss&auml; olevaa t&auml;rke&auml;&auml; filosofista, kirjallista ja poliittista termi&auml; sek&auml; k&auml;sitett&auml;&rdquo; (Cassin et al. 2014FI).&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-3fi3\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>1.3FI3<\/a>). T&auml;m&auml;n tutkimuksen t&auml;rkein metodologinen periaate onkin&nbsp;<em>k&auml;&auml;nnett&auml;vyys<\/em>. Jos en voi k&auml;&auml;nt&auml;&auml; teksti&auml; tyydytt&auml;v&auml;sti, se ei kuulu t&auml;h&auml;n. K&auml;&auml;nnett&auml;vyys siis rajaa tutkimusta, toimii sen suunnann&auml;ytt&auml;j&auml;n&auml;. Ollakseen osa tutkimusta on lauseen, v&auml;itteen tai sitaatin oltava k&auml;&auml;nnett&auml;viss&auml; tutkimuksen kielelle (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-3fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Olen suomentanut &rdquo;translatability&rdquo; (saksan &rdquo;&Uuml;bersetzbarkeit&rdquo;) -k&auml;sitteen &rdquo;k&auml;&auml;nnett&auml;vyydeksi&rdquo;. Toinen suomennosvaihtoehto voisi olla &rdquo;k&auml;&auml;nn&ouml;skelpoinen&rdquo;. Samuel Weber esitt&auml;&auml;&nbsp;kirjassaan &rdquo;Benjamin&rsquo;s -abilities&rdquo;, ett&auml; k&auml;&auml;nnett&auml;vyys viittaa mahdollisuuteen tai potentiaaliin, kapasiteettiin pikemminkin kuin olemassa olevaan realiteettiin niin kuin muutkin -ability\/-barkeit -p&auml;&auml;tteell&auml; Walter Benjaminin ty&ouml;ss&auml; muodostetut substantiivit, &rdquo;citibility&rdquo; (siteerattavuus) ja &rdquo;reproducibility&rdquo; (uusinnettavuus) kuten tutkielmassa &rdquo;Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella&rdquo; (suom. Miika Luoto). (Weber 2008.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-3fi3-5\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">1.3FI3.5<\/a>).<\/p>\n<h3>Aina kaksinainen<\/h3>\n<p>Palatakseni DAR:n <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-1.jpg\">fragmentti 1:ss&auml;<\/a> esitt&auml;m&auml;&auml;n kysymykseen kolmen ensimm&auml;isen fragmentin perusteella n&auml;ytt&auml;&auml; ilmeiselt&auml;, ett&auml; siin&auml; miss&auml; me-pronomini viittaa Haylesilla l&auml;hinn&auml; humanistisiin &ndash; ja erityisesti digitaalisten humanististen tieteiden piiriss&auml; toimiviin (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-3fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Digitaalisten humanististen tieteiden (engl. &rdquo;digital humanities&rdquo;) lyhyt m&auml;&auml;ritelm&auml; on &rdquo;digitaalitekniikan ja humanististen alojen risteysalueella tapahtuva ty&ouml;&rdquo; (Drucker 2013FI).&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-3fi4\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>1.3FI4<\/a>) &ndash; tutkijoihin, viittaa se DAR:lla p&auml;&auml;asiassa taiteenharjoittajiin ja taiteellisiin tutkijoihin. T&auml;m&auml; jo kielellisell&auml; tasolla ilmenev&auml; ero viittaa Haylesin ja DAR:n hankkeiden v&auml;liseen kuiluun, jota DAR n&auml;ytt&auml;&auml; p&auml;&auml;tt&auml;neen kaventaa&nbsp;&ndash; sen sijaan, ett&auml; tunnustaisi ja hyv&auml;ksyisi sen.<\/p>\n<p>T&auml;m&auml; kuilu on sit&auml;kin ilmeisempi, kun sit&auml; tarkastellaan taiteellisessa tutkimuksessa toteutuvan praktiikan ja teorian suhdetta vasten. Kirjoituksessaan &rdquo;The Power of Deconstruction in Artistic Research&rdquo; Michael Schwab k&auml;sittelee t&auml;t&auml; j&auml;nnitteist&auml; suhdetta ja katsoo, ett&auml; &rdquo;verrattain tuoreeksi akateemiseksi trendiksi&rdquo; kutsumansa tutkimussuuntauksen metodologiaa koskeva suurin ongelma liittyy siihen miss&auml; taiteellinen tutkimus tapahtuu. Taiteellisen tutkimuksen m&auml;&auml;ritelm&auml; tutkimuksena joka k&auml;sitt&auml;&auml; taiteellista praktiikkaa tulee Schwabin mukaan v&auml;itt&auml;neeksi, ettei sen enemp&auml;&auml; praktiikka kuin sit&auml; tukeva kirjallinen osakaan itsess&auml;&auml;n ole tutkimusta koska vain yhdess&auml; ne muodostavat taiteellisen tutkimuksen. Taiteellinen tutkimus on n&auml;in ollen aina kaksinaista praktiikan ja teorian viitatessa toisiinsa. Kritiikiss&auml;&auml;n Schawab tulee viitanneeksi my&ouml;s taiteellisen tutkijan metodologiseen vapauteen: &rdquo;Luonnollisesti t&auml;llaista lykk&auml;yst&auml; voidaan pit&auml;&auml; ongelmana, koska tutkijalle ei voida antaa mit&auml;&auml;n selkeit&auml; ohjeita sen suhteen miten h&auml;nen tulisi j&auml;rjest&auml;&auml; teorian ja k&auml;yt&auml;nn&ouml;n v&auml;list&auml; suhdetta&rdquo;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Schwab, Michael. 2008.&nbsp;&amp;quot;The Power of Deconstruction in Artistic Research.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Working Papers in Art and Design&amp;lt;\/em&amp;gt; 5. Haettu&nbsp;1.2.2017. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/www.herts.ac.uk\/__data\/assets\/pdf_file\/0017\/12428\/WPIAAD_vol5_schwab.pdf&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;www.herts.ac.uk\/__data\/assets\/pdf_file\/0017\/12428\/WPIAAD_vol5_schwab.pdf&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/schwab-2008fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Schwab 2008FI<\/a>, 1.)<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viitteet<\/h5>\n<p>1.3FI0.5<br>\nT&auml;m&auml; kuvaus k&auml;y esimerkist&auml;: &rdquo;Sovellettuna taiteeseen k&auml;yt&auml;nt&ouml;&ouml;n perustuva tutkimus on <em>taiteellisessa praktiikassa ja sen kautta<\/em> tapahtuvaa tutkimusta (esimerkiksi kuvataiteessa, audiovisuaalisessa taiteessa, muotoilussa, sisustusarkkitehtuurissa, hybrideiss&auml; muodoissa ja poikkitaiteellisessa ty&ouml;skentelyss&auml;), jossa tutkijan oma praktiikka ja kriittinen sitoutuneisuus ovat tutkimusaiheen, &ndash;prosessien ja -tulosten olennaisia osia. K&auml;yt&auml;nt&ouml;&ouml;n perustuvassa tohtorintutkimuksessa tutkijan on siis osoitettava korkeatasoista taiteellista luovuutta, mielikuvitusta ja taitoa, jotta tutkimus voi antaa merkitt&auml;v&auml;n ja aidon panoksen taidetta koskevaan tietoon, ymm&auml;rrykseen ja taiteen harjoittamiseen&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;PhDArts. s.a. &amp;quot;Admission Requirements.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Phdarts.eu&amp;lt;\/em&amp;gt; yliopistollinen verkkosivusto. Haettu 1.2.2017. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/www.phdarts.eu\/Admission\/Requirements&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;www.phdarts.eu\/Admission\/Requirements&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/phdarts-eu-1-2-2017\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Phdarts.eu 1.2.2017<\/a>, painotus lis&auml;tty)<\/p>\n<p>1.3FI1<br>\nEsitt&auml;vien taiteiden taiteellisen tohtoriohjelman nykyiset tutkintovaatimukset m&auml;&auml;rittelev&auml;t, ett&auml; v&auml;it&ouml;stutkimus koostuu esitarkastettavista taiteellisista osista ja esitarkastettavasta kommentaarista.&nbsp;Kommentaari m&auml;&auml;ritell&auml;&auml;n tutkintovaatimuksissa seuraavasti: &ldquo;Kommentaari on taiteellisille osille rinnakkainen osa, joka perustelee tutkimuksen toteuttamistapaa ja tavoitteita suhteessa alan muuhun tutkimukseen ja k&auml;yt&auml;nt&ouml;ihin&rdquo;. &rdquo;V&auml;it&ouml;stutkimuksen kommentaarin tulee osoittaa kyky&auml; analysoida, artikuloida, k&auml;sitteellist&auml;&auml; ja teoretisoida taiteellisia tutkimusasetelmia ja kontekstualisoida niit&auml; taiteelliselle tutkimukselle ominaisilla tavoilla&rdquo;. &rdquo;V&auml;it&ouml;stutkimuksen kommentaarista tulee k&auml;yd&auml; ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelm&auml;t, rakenne ja tulokset&rdquo;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esitt&auml;vien taiteiden tutkimuskeskus. s.a. &rdquo;Tutkintovaatimukset 2015&ndash;2020.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Uniarts.fi&amp;lt;\/em&amp;gt;-verkkosivusto. Haettu 1.2.2017. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/www.uniarts.fi\/sites\/default\/files\/Tutken_tutkintovaatimukset_2015-2020.pdf&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;www.uniarts.fi\/sites\/default\/files\/Tutken_tutkintovaatimukset_2015-2020.pdf&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/uniarts-fi-1-2-2017\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Uniarts.fi 1.2.2017<\/a>.)<\/p>\n<p>1.3FI2<br>\nViittaan t&auml;ss&auml; nykyaikaista teknologiaa omaaviin kulttuureihin, joissa digitaaliset mediat ovat yleisess&auml; k&auml;yt&ouml;ss&auml;.<\/p>\n<p>1.3FI3<br>\nPaljonpuhuva&nbsp;osoitus t&auml;st&auml; on <em>Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon&nbsp;<\/em>-teos, &rdquo;ensyklopedinen sanakirja&rdquo;, joka sis&auml;lt&auml;&auml; &rdquo;l&auml;hes nelj&auml;sataa vaikeasti tai ei lainkaan kielest&auml; ja kulttuurista toiseen k&auml;&auml;nnett&auml;viss&auml; olevaa t&auml;rke&auml;&auml; filosofista, kirjallista ja poliittista termi&auml; sek&auml; k&auml;sitett&auml;&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Cassin, Barbara &amp;amp;amp; Apter, Emily &amp;amp;amp; Lezra, Jacques &amp;amp;amp; Wood, Michael, toim. 2014. &amp;lt;em&amp;gt;Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon.&amp;lt;\/em&amp;gt; Princeton: Princeton University Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/cassin-et-al-2014fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Cassin et al. 2014FI<\/a>).<\/p>\n<p>1.3FI3.5<br>\nOlen suomentanut &rdquo;translatability&rdquo; (saksan &rdquo;&Uuml;bersetzbarkeit&rdquo;) -k&auml;sitteen &rdquo;k&auml;&auml;nnett&auml;vyydeksi&rdquo;. Toinen suomennosvaihtoehto voisi olla &rdquo;k&auml;&auml;nn&ouml;skelpoinen&rdquo;. Samuel Weber esitt&auml;&auml;&nbsp;kirjassaan &rdquo;Benjamin&rsquo;s -abilities&rdquo;, ett&auml; k&auml;&auml;nnett&auml;vyys viittaa mahdollisuuteen tai potentiaaliin, kapasiteettiin pikemminkin kuin olemassa olevaan realiteettiin niin kuin muutkin -ability\/-barkeit -p&auml;&auml;tteell&auml; Walter Benjaminin ty&ouml;ss&auml; muodostetut substantiivit, &rdquo;citibility&rdquo; (siteerattavuus) ja &rdquo;reproducibility&rdquo; (uusinnettavuus) kuten tutkielmassa &rdquo;Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella&rdquo; (suom. Miika Luoto). (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Weber, Samuel. 2008.&nbsp;&amp;lt;i&amp;gt;Benjamin&rsquo;s -abilities&amp;lt;\/i&amp;gt;. Cambridge &amp;amp;amp; London: Harvard University Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/weber-2008\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Weber 2008<\/a>.)<\/p>\n<p>1.3FI4<br>\nDigitaalisten humanististen tieteiden (engl. &rdquo;digital humanities&rdquo;) lyhyt m&auml;&auml;ritelm&auml; on &rdquo;digitaalitekniikan ja humanististen alojen risteysalueella tapahtuva ty&ouml;&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Drucker, Johanna. 2013. &amp;quot;Intro to Digital Humanities: Introduction.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;UCLA Center for Digital Humanities&amp;lt;\/em&amp;gt; verkkosivusto. Haettu 1.2.2017. Url: &amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/dh101.humanities.ucla.edu\/?page_id=13&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;dh101.humanities.ucla.edu\/?page_id=13&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/drucker-2013fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Drucker 2013FI<\/a>).\n<\/p><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1.3 Fragmentti 3 Edellisten fragmenttien lailla fragmentti 3 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleen monia kysymyksi\u00e4. Ensimm\u00e4iset kysymykset koskevat luonnollisesti t\u00e4ss\u00e4kin fragmentissa esiintyv\u00e4\u00e4 aukkokohtaa. Mit\u00e4 muuta opinn\u00e4yte kommentoi kuin 1.2:ssa mainitsematta j\u00e4\u00e4neiden taiteilijoiden ja tutkijoiden t\u00f6it\u00e4? Tai \u2013 jos tulkitsemme aukon toisin \u2013 miten muuten kuin kommentoimalla opinn\u00e4yte \u201dj\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 digitaalista mediavallankumousta\u201d? Ent\u00e4 miten meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 se, ett\u00e4 DAR [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[13],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8426"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8426"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20369,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8426\/revisions\/20369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}