{"id":8445,"date":"2016-08-31T11:40:48","date_gmt":"2016-08-31T11:40:48","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=8445"},"modified":"2018-04-04T15:05:18","modified_gmt":"2018-04-04T13:05:18","slug":"1-6-frag-6-r","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/1-6-frag-6-r\/","title":{"rendered":"1.6 Fragmentti 6"},"content":{"rendered":"<h1><em>1.6<\/em> Fragmentti 6<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-8445 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Fragmentti-6-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-6033\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Fragmentti-6-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Fragmentti-6-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Fragmentti-6-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-6033\">\n\t\t\t\tFragmentti 6, <em><a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Alkaen&nbsp;painokulttuurin muokkaamista, ruokkimista, mahdollistamista ja rajoittamista ajattelutavoista humanistiset tutkijat joutuvat vastakkain digitaalisen median humanistisessa tutkimuksessa kokonaisuudessaan&nbsp;aiheuttamien eroavuuksien kanssa, mukaan lukien projektien k&auml;sitteellist&auml;misess&auml;, tutkimusohjelmien toteuttamisessa, opetussuunnitelmien suunnittelussa ja opiskelijoiden kouluttamisessa (Hayles 2012, 1-2).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/sovitettu-hayles-katkelmasta-5\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">sovitettu Hayles-katkelmasta 5<\/a><\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p><a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Fragmentti-6.jpg\">Fragmentti 6:ssa<\/a> DAR sovittaa vastaavan Hayles-katkelman esitt&auml;m&auml;ll&auml;, ett&auml; n&auml;ytelm&auml;k&auml;sikirjoitusta tulisi tarkastella teknisen&auml; objektina, joka on vakiinnuttanut asemansa painokulttuurin aikana ja jonka k&auml;ytt&ouml;tavat muuttuvat digitaalisen aikakauden my&ouml;t&auml;. Sovitus on jossain m&auml;&auml;rin yll&auml;tt&auml;v&auml;, sill&auml; katkelmassaan Hayles puhuu jonkin tietyn objektin sijaan <em>ajattelutapojen<\/em> muutoksista siirrytt&auml;ess&auml; painokulttuurista digitaaliseen aikaan (ks. sovitettu Hayles-katkelmasta 5). Jos kuitenkin hyv&auml;ksymme v&auml;itteen, ett&auml; n&auml;ytelm&auml;k&auml;sikirjoitus osaltaan heijastaa &rdquo;painokulttuurin muokkaamia, ruokkimia, mahdollistamia ja rajoittamia ajattelutapoja&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 1) niin DAR:n valinta vaikuttaa&nbsp;perustellulta.<\/p>\n<p>L&auml;hesty&auml;kseni kysymyst&auml; n&auml;ytelm&auml;k&auml;sikirjoituksesta teknisen&auml; objektina kuvaan lyhyesti mihin eri tarkoituksiin olen itse n&auml;ytelm&auml;kirjailijana ja draamallisen teatterin tekij&auml;n&auml; sit&auml; k&auml;ytt&auml;nyt. Kyseiset k&auml;ytt&ouml;tavat voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri kategoriaan: 1) k&auml;sikirjoitus kirjallisena tuotteena, 2) k&auml;sikirjoitus esityksen tekemisen v&auml;lineen&auml;, ja 3) k&auml;sikirjoitus esityksen&auml; tai osana esityst&auml;. Kategoriat eiv&auml;t kuitenkaan edusta lineaarista kehityskulkua esimerkiksi draamallisesta teatterista j&auml;lkidraamalliseen (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-6fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;em&amp;gt;J&auml;lkidraamallisella&amp;lt;\/em&amp;gt; viittaan t&auml;ss&auml; Hans-Thies Lehmannin&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Draaman j&auml;lkeisess&auml; teatterissa&amp;lt;\/em&amp;gt; esitt&auml;m&auml;&auml;n analyysiin, jossa j&auml;lkidraamallisen keskeisiksi piirteiksi nousevat seuraavat esityksen ominaisuudet: illuusion puute, yleis&ouml;n puhuttelu, irtautuminen suljetusta (aristoteelisesta) draamasta kohti avointa kommunikaatiota, reaaliaikaisuus, korostunut n&auml;ytt&auml;m&ouml;llisyys, henkil&ouml;iden poissaolo (sill&auml; ei ole symbolista maailmaa, jota esitt&auml;&auml;), ruumiillisuus, ruumiillinen l&auml;sn&auml;olo, jaettu aika (ajan tappamisen tai kielt&auml;misen sijaan), irtautuminen esteettisen sf&auml;&auml;rist&auml; (so. eheytt&auml; vaalivan, maailmaa pois tyrkkiv&auml;n taiteen ideaalista), irtautuminen draaman perinteisist&auml; muodoista (jotka ovat jo osa havaitsemismekanismejamme). (Lehmann 2006FI.)&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-6fi1-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>1.6FI1<\/a>), vaikka oma kehityskaareni onkin kulkenut suurin piirtein n&auml;iden vaiheiden kautta nykyiseen taiteellisen praktiikkaani, joka on muotoutunut t&auml;m&auml;n tutkimuksen my&ouml;t&auml; ja sen rinnalla. Pikemminkin n&auml;ytelm&auml;k&auml;sikirjoituksen eri k&auml;ytt&ouml;tavat sis&auml;lt&auml;v&auml;t muistumia ja heijastumia toisistaan kuvastaen sit&auml; tapaa, jolla tekniset objektit toimivat Haylesin mukaan &rdquo;muutoksen s&auml;ilytt&auml;jin&auml; ja syv&auml;llisemmin kompleksisten ajallisuuksien agentteina ja manifestaatioina&rdquo; (Hayles 2012, 85).<\/p>\n<p>Dramaturgian opintojeni alkuvaiheessa Teatterikorkeakoulussa 1990-luvun lopulla&nbsp;tekstej&auml;ni kritisoidaan liian &rdquo;kirjallisiksi&rdquo;, sopimattomiksi esityksen tarkoituksiin, n&auml;yttelij&ouml;iden suihin. T&auml;m&auml; liittyy ep&auml;ilem&auml;tt&auml; siihen, ett&auml; olen ennen n&auml;ytelmien kirjoittamista kirjoittanut lyyrisi&auml; runoja ja novelleja. Runojen lukeminen ja kirjoittaminen on m&auml;&auml;ritt&auml;nyt suhdettani kieleen enemm&auml;n kuin n&auml;kem&auml;ni ja lukemani n&auml;ytelm&auml;t. N&auml;in ollen minun voidaan katsoa ajattelevan n&auml;ytelm&auml;k&auml;sikirjoitusta kirjana tai siihen verrattavana kirjallisena tuotteena, joka eroaa runo- tai novellijulkaisusta vain kirjallisuudenlajin osalta ja johon n&auml;hden n&auml;ytt&auml;m&ouml;esitys on toissijainen (painetun n&auml;ytelm&auml;n esillepano).<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/233608810\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Video 1.6.1 FI<\/h6>\n<p>Tulkinnassani <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/08\/Fragmentti-6.jpg\">fragmentti 6:sta<\/a> t&auml;m&auml; kursorisesti kuvattu kehityskulku kuvastaa sit&auml; tapaa, jolla Haylesin k&auml;sittelem&auml;ss&auml; &rdquo;objekti-keskeisess&auml; n&auml;kemyksess&auml;&rdquo; tekniset objektit eiv&auml;t n&auml;ytt&auml;ydy muuttumattomina kokonaisuuksina, jotka pysyv&auml;t samanlaisina ajasta ja paikasta riippumatta. Pikemminkin ne ovat j&auml;nnitteisiss&auml; kentiss&auml; ilmenevi&auml; &rdquo;tilap&auml;isi&auml; yhdistymi&auml;&rdquo;, joiden &rdquo;kompleksiset ajallisuudet kietovat menneisyyden nykyisyyteen ja nykyisyyden tulevaisuuteen&rdquo;. (Hayles 2012, 86.) Esityksenteon j&auml;nnitteisess&auml; kent&auml;ss&auml; k&auml;sikirjoitukset ovat teknisi&auml; yksil&ouml;it&auml;, jotka koostuvat teknisist&auml; elementeist&auml; (k&auml;sikirjoituksen yksitt&auml;isist&auml; osista) ja jotka muodostavat osan esityksen teknisest&auml; kokonaisuudesta (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-6fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;T&auml;ss&auml; seuraan jakoa teknisiin yksil&ouml;ihin, elementteihin ja kokonaisuuksiin, jonka Hayles lainaa Gilbert Simondonin &amp;lt;em&amp;gt;Du mode d&rsquo;existence des objets techniques&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;-teoksesta (2001). Haylesin luennan mukaan Simondonilla tekniikka on &rdquo;teknisten objektien ilmestymisen, kiinteytymisen, purkautumisen ja kehittymisen tutkimista&rdquo; (Hayles 2012, 87).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-6fi2-2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">1.6FI2<\/a>). T&auml;m&auml;n kokonaisuuden muuttuessa &ndash; esimerkiksi taiteellisten tavoitteiden muuttuessa &ndash; my&ouml;s tekniset elementit ja niiden my&ouml;t&auml; tekniset yksil&ouml;t muuttuvat. Aikaisemmat k&auml;ytt&ouml;tavat ja niiden my&ouml;t&auml; vakiintuneet rakenteet &ndash; esimerkiksi se, miten k&auml;sikirjoituksen sis&auml;lt&auml;m&auml; teksti strukturoidaan luettavaksi ja esitett&auml;v&auml;ksi &ndash; s&auml;ilyv&auml;t kuitenkin v&auml;hint&auml;&auml;nkin j&auml;lkin&auml; teknisiss&auml; yksil&ouml;iss&auml;, mist&auml; syyst&auml; niiss&auml; alkaa synty&auml; ajallisia kerrostumia. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 87.)<\/p>\n<p>Olennaista t&auml;ss&auml; teknisten objektien evolutionistisessa tarkastelussa on se, ett&auml; ne &rdquo;ovat jatkuvasti liikkeell&auml; kohti uusia asetelmia, uusia ymp&auml;rist&ouml;j&auml; ja uudenlaisia teknisi&auml; kokonaisuuksia&rdquo;. K&auml;sikirjoitukset eiv&auml;t pelk&auml;st&auml;&auml;n sis&auml;ll&auml; kompleksisia ajallisuuksia vaan ne kantavat ajallisuuksia mukanaan &rdquo;tilap&auml;isten vakauttamisten jatkuvassa tanssissa&rdquo;. Tekniset kokonaisuudet luovat teknisi&auml; yksil&ouml;it&auml; tarpeisiinsa &ndash; niin kuin esitykset luovat tarvitsemansa v&auml;lineet &ndash;, mutta tekniset yksil&ouml;t luovat my&ouml;s teknisi&auml; kokonaisuuksia. Haylesin esitt&auml;m&auml; esimerkki on auto, joka luo tarpeen tieverkostolle (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-1-6fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Auton olemassaoloon puolestaan johtaa tuotannon keskitt&auml;minen tehtaisiin ja oikeudelliset m&auml;&auml;r&auml;ykset, joiden mukaan tehtaiden on sijoituttava erilleen asutuksesta (Hayles 2012, 89).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-6fi3\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">1.6FI3<\/a>). Tekninen yksil&ouml; siten ennakoi jo nykyisyydess&auml;&auml;n tulevaisuutta (tuleva tieverkosto nykyisess&auml; autossa) samalla kun se kantaa mukanaan j&auml;lki&auml; siit&auml; teknisest&auml; kokonaisuudesta, jossa se on valmistunut. (Hayles 2012, 89.) T&auml;m&auml;n potentiaalisuuden ansiosta k&auml;sikirjoituksen voisi ajatella olevan tehokas v&auml;line kaikenlaisten esitysten valmistamiseen, etenkin sellaisten joita nykyisess&auml; teknisess&auml; milj&ouml;&ouml;ss&auml; ei viel&auml; ole. Kysymyksen voisi asettaa niin, millaista (tulevaa, viel&auml; tuntematonta) esityst&auml; k&auml;sikirjoitus kulloinkin kuvittelee.<\/p>\n<p>Niin ik&auml;&auml;n merkityksellinen t&auml;m&auml;n tutkimuksen kannalta &ndash; ja ehk&auml; esityksen valmistamisen kannalta yleisemmin &shy;&ndash; on Haylesin Gilbert Simondonilta lainaama &rdquo;konkretisaation&rdquo; k&auml;site. Se liittyy teknologiseen muutokseen ja t&auml;sm&auml;llisemmin ottaen teknisten elementtien kykyyn &rdquo;matkustaa&rdquo; teknisest&auml; yksil&ouml;st&auml; toiseen. Konkretisaatiolla Simondon viittaa keksint&ouml;ihin, jotka &rdquo;ratkaisevat teknisen yksil&ouml;n toimintaymp&auml;rist&ouml;ss&auml; kesken&auml;&auml;n ristiriidassa olevia vaatimuksia&rdquo;. Teknisen elementin &ndash; n&auml;ytelm&auml;k&auml;sikirjoituksen tapauksessa esimerkiksi n&auml;ytt&auml;m&ouml;ohjeiden &ndash; on oltava riitt&auml;v&auml;n joustava voidakseen ottaa paikkansa uudessa teknisess&auml; yksil&ouml;ss&auml; ja toisaalta riitt&auml;v&auml;n luja s&auml;ilytt&auml;&auml;kseen tuon paikkansa. T&auml;m&auml; ristiriitaisten vaatimusten t&auml;ytt&auml;minen vaatii neuvottelua, joka esityksen tapauksessa tarkoittaa dramaturgista (sovittelu)ty&ouml;t&auml;. Ennen kuin &rdquo;matkustaneesta&rdquo; elementist&auml; tulee teknisen yksil&ouml;n toimiva osa, on sen muututtava &rdquo;abstraktista&rdquo; (ei viel&auml; sis&auml;istyneest&auml;) &rdquo;konkreettiseksi&rdquo; (elimelliseksi osaksi). N&auml;in ollen konkretisaatio tarkoittaa &rdquo;ristiriitaisten vaatimusten sopeuttamista monik&auml;ytt&ouml;isiin ratkaisuihin, jotka kietovat ne yhteen&rdquo;. (Hayles 2012, 88.) T&auml;m&auml;n tutkimuksen yhteydess&auml; konkretisaatiota tapahtuu erityisesti taiteellisten osien omaksuessa ja sopeuttaessa elementtej&auml; n&auml;ytelm&auml;k&auml;sikirjoituksesta, jonka olen kirjoittanut ennen kuin olen saattanut edes kuvitella niit&auml; kokonaisuuksia joihin sen osat my&ouml;hemmin liittyv&auml;t.<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viitteet<\/h5>\n<p>1.6FI1<br><em>J&auml;lkidraamallisella<\/em> viittaan t&auml;ss&auml; Hans-Thies Lehmannin&nbsp;<em>Draaman j&auml;lkeisess&auml; teatterissa<\/em> esitt&auml;m&auml;&auml;n analyysiin, jossa j&auml;lkidraamallisen keskeisiksi piirteiksi nousevat seuraavat esityksen ominaisuudet: illuusion puute, yleis&ouml;n puhuttelu, irtautuminen suljetusta (aristoteelisesta) draamasta kohti avointa kommunikaatiota, reaaliaikaisuus, korostunut n&auml;ytt&auml;m&ouml;llisyys, henkil&ouml;iden poissaolo (sill&auml; ei ole symbolista maailmaa, jota esitt&auml;&auml;), ruumiillisuus, ruumiillinen l&auml;sn&auml;olo, jaettu aika (ajan tappamisen tai kielt&auml;misen sijaan), irtautuminen esteettisen sf&auml;&auml;rist&auml; (so. eheytt&auml; vaalivan, maailmaa pois tyrkkiv&auml;n taiteen ideaalista), irtautuminen draaman perinteisist&auml; muodoista (jotka ovat jo osa havaitsemismekanismejamme). (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Lehmann, Hans-Thies.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Postdramatic Theatre.&nbsp;&amp;lt;\/em&amp;gt;K&auml;&auml;nt&auml;nyt ja esipuheen kirjoittanut&nbsp;Karen J&uuml;rs-Munby. Lontoo ja New York: Routledge.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/lehmann-2006fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Lehmann 2006FI<\/a>.)<\/p>\n<p>1.6FI2<br>\nT&auml;ss&auml; seuraan jakoa teknisiin yksil&ouml;ihin, elementteihin ja kokonaisuuksiin, jonka Hayles lainaa Gilbert Simondonin <em>Du mode d&rsquo;existence des objets techniques<\/em>&nbsp;-teoksesta (2001). Haylesin luennan mukaan Simondonilla tekniikka on &rdquo;teknisten objektien ilmestymisen, kiinteytymisen, purkautumisen ja kehittymisen tutkimista&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 87).<\/p>\n<p>1.6FI3<br>\nAuton olemassaoloon puolestaan johtaa tuotannon keskitt&auml;minen tehtaisiin ja oikeudelliset m&auml;&auml;r&auml;ykset, joiden mukaan tehtaiden on sijoituttava erilleen asutuksesta (Hayles 2012, 89).<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>1.6 Fragmentti 6 Fragmentti 6:ssa DAR sovittaa vastaavan Hayles-katkelman esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4k\u00e4sikirjoitusta tulisi tarkastella teknisen\u00e4 objektina, joka on vakiinnuttanut asemansa painokulttuurin aikana ja jonka k\u00e4ytt\u00f6tavat muuttuvat digitaalisen aikakauden my\u00f6t\u00e4. Sovitus on jossain m\u00e4\u00e4rin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 katkelmassaan Hayles puhuu jonkin tietyn objektin sijaan ajattelutapojen muutoksista siirrytt\u00e4ess\u00e4 painokulttuurista digitaaliseen aikaan (ks. sovitettu Hayles-katkelmasta 5). Jos kuitenkin hyv\u00e4ksymme [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[16],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8445"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8445"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8445\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20507,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8445\/revisions\/20507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8445"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8445"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8445"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}