{"id":8531,"date":"2016-02-02T11:46:27","date_gmt":"2016-02-02T11:46:27","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=8531"},"modified":"2026-03-19T10:24:24","modified_gmt":"2026-03-19T08:24:24","slug":"3-5-frag-25-r","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/3-5-frag-25-r\/","title":{"rendered":"3.5 Fragmentti 25"},"content":{"rendered":"<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/dev.wrkshp.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-25-1024x640.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-7099\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-25-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-25-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-25-768x480.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Fragmentti 25<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T&auml;ss&auml; vastineessani <a href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-25.jpg\">fragmentti 25:een<\/a> k&auml;sittelen teknogeneesia esitt&auml;m&auml;ll&auml; sit&auml; koskevan sovitusvideon ja sarjan kysymyksi&auml;. Kysymykset koskevat sit&auml;, mit&auml; teknogeneesi (eli hypoteesi ihmisten ja teknologioiden yhteisevoluutiosta) voisi tarkoittaa t&auml;m&auml;n tutkimuksen yhteydess&auml;. K&auml;sitteen&auml; teknogeneesi viittaa eritt&auml;in laajaan ja monitahoiseen ilmi&ouml;&ouml;n, mink&auml; takia sit&auml; on l&auml;hestytt&auml;v&auml; maltillisesti. <em>How We Think<\/em> on my&ouml;s kokonaisvaltainen ja haastava teos, jonka tulkitseminen vaatii k&auml;rsiv&auml;llist&auml; ja huolellista lukemista. N&auml;ist&auml; syist&auml; olen t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; p&auml;&auml;tt&auml;nyt matkia DAR:ia ja luoda oman Hayles-sovitukseni, olkoonkin ett&auml; videotekstin muodossa.<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;<span class=\"su-lightbox\" data-mfp-src=\"https:\/\/vimeo.com\/233776927\" data-mfp-type=\"iframe\" data-mobile=\"yes\"><span class=\"su-label su-label-type-default video\">Video&nbsp;3.5.1:een<\/span><\/span> olen koonnut, k&auml;&auml;nt&auml;nyt ja sovittanut l&auml;hes kaikki katkelmat, joissa Hayles eksplisiittisesti k&auml;sittelee teknogeneesia. Kimmokkeen t&auml;h&auml;n on antanut <a href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-25.jpg\">fragmentti 25:n<\/a> ja koko t&auml;m&auml;n tutkimuksen kuvastama inhimillisen kirjoittajan ja digitaalisen teknologian syvenev&auml; suhde. K&auml;&auml;nnyn Haylesin puoleen saadakseni tarkempia k&auml;sitteellisi&auml; v&auml;lineit&auml; t&auml;m&auml;n kehityskulun kuvaamiseen oman tutkimukseni puitteissa. T&auml;t&auml; tarkoitusta varten k&auml;yt&auml;n tehokkaimpia tuntemiani keinoja, k&auml;&auml;nt&auml;mist&auml; ja sovittamista. T&auml;ss&auml; yhteydess&auml; t&auml;m&auml; strategia n&auml;ytt&auml;ytyykin metodologisena v&auml;lineen&auml;, keinona omaksua, muokata ja uudelleen tulkita tietoa &ndash; sanalla sanoen ajatella.<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;<span class=\"su-lightbox\" data-mfp-src=\"https:\/\/vimeo.com\/233776927\" data-mfp-type=\"iframe\" data-mobile=\"yes\"><span class=\"su-label su-label-type-default video\">Video&nbsp;3.5.1<\/span><\/span> on kirjaimellisesti parafraasi, sill&auml; siin&auml; esitetyt ajatukset eiv&auml;t ole omiani. Sen sijaan, ett&auml; yksinkertaisesti viittaisin Haylesiin olen kuitenkin katsonut tarpeelliseksi esitt&auml;&auml; joitakin osia h&auml;nen tekstist&auml;&auml;n omin sanoin (monin paikoin parafraasi ei yll&auml; alkuper&auml;istekstin tyylikkyyteen). T&auml;m&auml;n arveluttavan tekstuaalisen harjoituksen syy on se, ett&auml; voidakseni toden teolla toimia Haylesin esiin tuomien monimutkaisten k&auml;sitteiden kanssa, saadakseni kiinni esitetyist&auml; ajatusketjuista, on minun kajottava itse tekstiin materiaalina eik&auml; pelk&auml;st&auml;&auml;n k&auml;sitteisiin. Viime k&auml;dess&auml; tekstin pinnan myll&auml;&auml;minen pyrkii luomaan et&auml;isyytt&auml; kirjoittajan esitt&auml;miin ajatuksiin ja tekem&auml;&auml;n tilaa omakohtaiselle reflektiolle. T&auml;m&auml;n vastineen j&auml;lkimm&auml;isess&auml; osassa luettelenkin <span class=\"su-lightbox\" data-mfp-src=\"https:\/\/vimeo.com\/233776927\" data-mfp-type=\"iframe\" data-mobile=\"yes\"><span class=\"su-label su-label-type-default video\">video&nbsp;3.5.1:n<\/span><\/span> valossa sarjan kysymyksi&auml;, joilla pyrin kattavasti esitt&auml;m&auml;&auml;n teknogeneesin relevanssin t&auml;lle tutkimukselle.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Hayles kirjoittaa teknogeneesista<\/h2>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/233776927?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"800\" height=\"500\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\">Video 3.5.1 FI <em>Video 3.5.1:ss&auml; mainittu l&auml;hde: <a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a><\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">19 kysymyst&auml; teknogeneesista<\/h2>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Miten me t&auml;m&auml;n tutkimuksen kirjoittajat olemme kehittyneet konek&auml;&auml;nt&auml;misen ja puheentunnistuksen kanssa?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten olemme mukautuneet n&auml;ihin teknologioihin? Voiko sanoa, ett&auml; teknologiat ovat adaptoituneet meihin? Jos niin miten?<\/li>\n\n\n\n<li>Onko meist&auml; tullut kirjoittajina mukautuvampia, joustavampia, digitaaliseen teknologiaan kytkeytymisemme seurauksena?<\/li>\n\n\n\n<li>Onko suhteemme tietokonekoodiin tai ymm&auml;rryksemme siit&auml; muuttunut tutkimusprosessin my&ouml;t&auml;?<\/li>\n\n\n\n<li>Olemmeko omaksuneet teknologiasta malleja ja k&auml;ytt&auml;neet niit&auml; muissa yhteyksiss&auml;?<\/li>\n\n\n\n<li>Olemmeko muuttuneet neurologisesti\/fyysisesti\/kognitiivisesti digitaalisen median laajamittaisen tutkimusk&auml;yt&ouml;n my&ouml;t&auml;?<\/li>\n\n\n\n<li>Onko ymm&auml;rryksemme k&auml;ytt&auml;mist&auml;mme koneista esinein&auml; muuttunut?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten reaktiomme yhdistyv&auml;t koneellisiin prosesseihin itse kirjoitusmenetelmiss&auml;?<\/li>\n\n\n\n<li>Voidaanko kirjoitusmenetelm&auml;t ymm&auml;rt&auml;&auml; rakentaviksi teknogeneettisiksi v&auml;liintuloiksi? Mihin ne viime k&auml;dess&auml; puuttuvat?<\/li>\n\n\n\n<li>Mit&auml; keinoja meill&auml; on arvioida t&auml;m&auml;n tutkimuksen puitteissa tapahtuvia teknogeneettisi&auml; muutoksia?<\/li>\n\n\n\n<li>Olemmeko muodostaneet k&auml;sityksen siit&auml;, mit&auml; osaa koneellinen kognitio esitt&auml;&auml; kirjoitusprosesseissa?<\/li>\n\n\n\n<li>Olemmeko viime k&auml;dess&auml; muuttuneet kirjoittajina? Jos niin miten?<\/li>\n\n\n\n<li>Voidaanko kirjoitusmenetelmi&auml;mme tai niit&auml; mahdollistavia teknisi&auml; j&auml;rjestelmi&auml; luonnehtia kompleksisiksi adaptiivisiksi j&auml;rjestelmiksi?<\/li>\n\n\n\n<li>Mik&auml; on suhteemme Googlen kaltaisiin monikansallisiin yrityksiin?<\/li>\n\n\n\n<li>Mihin niin kielellinen kuin biologinenkin mukautumisemme viime k&auml;dess&auml; johtaa?<\/li>\n\n\n\n<li>Onko l&auml;hestymistapamme riitt&auml;v&auml;n laaja, joustava ja hienovarainen kuvaamaan tutkimuksessa mahdollisesti tapahtuvia teknogeneettisi&auml; muutoksia?<\/li>\n\n\n\n<li>Millaista ymm&auml;rryst&auml; kirjoittamisesta ja lukemisesta tutkimus ehdottaa yleisemm&auml;ll&auml; tasolla?<\/li>\n\n\n\n<li>Mit&auml; v&auml;liintulon muotoja k&auml;yt&ouml;ss&auml;mme on tulevaisuudessa?<\/li>\n\n\n\n<li>Kehitt&auml;v&auml;tk&ouml; kirjoitusmenetelm&auml;mme pikemminkin inhimillist&auml; joustavuuttamme ja plastisuuttamme kuin kyky&auml;mme vastustaa digitaalisten medioiden ja niiden valmistajien vaikutusta?<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Miten konek&auml;&auml;nn&ouml;s on muuttunut<\/h2>\n\n\n\n<p>Aloittaakseni yll&auml; lueteltujen kysymysten purkamisen viittaan t&auml;m&auml;n jakson p&auml;&auml;tteeksi muutamiin t&auml;m&auml;n tutkimuksen tekno-lingvistisiin n&auml;k&ouml;kohtiin, jotka ovat merkityksellisi&auml; teknogeneesin tarkastelulle. Tutkimuksen keskeinen digitaalinen media, algoritminen k&auml;&auml;nn&ouml;s, on jatkuvan muutoksen tilassa. Koneellinen k&auml;&auml;nt&auml;minen ei ehk&auml; ole vastannut Warren Weaverin &rdquo;Anti-Baabelin tornin&rdquo; odotuksiin (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-5fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kuten Rita Raley kirjoittaa, Weaverin vuonna 1955 ilmaisema toive on,&nbsp;ett&auml; koneellinen k&auml;&auml;nn&ouml;s mahdollistaisi monikielisten tekstien perusmerkityksen v&auml;litt&auml;misen automatisoidusti. Siten se edist&auml;isi tekstien saatavuutta, kansainv&auml;list&auml; kulttuurinvaihtoa ja yhteisymm&auml;rryst&auml; &ndash; viime k&auml;dess&auml; ihmisten vapaata kommunikaatiota. (Raley 2003, 291.)&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/11fi-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>3.5FI1<\/a>), mutta se kehittyy edelleen sit&auml; mukaan kun uudet, tehokkaammat ja tarkemmat l&auml;hestymistavat korvaavat aiempia.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse asiassa juuri t&auml;ll&auml; hetkell&auml;, vuonna 2017, &rdquo;olemme keskell&auml; vallankumousta koneellisessa k&auml;&auml;nt&auml;misess&auml;, ja maa liikkuu nopeasti jalkojemme alla&rdquo;, kuten Rita Raley kuvaa (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Raley, Rita. 2018. &rdquo;love.abz and the Task of the Machine Translator.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Amodern&amp;lt;\/em&amp;gt;-verkkojulkaisu. Haettu 15.2.2018. &amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/amodern.net\/article\/love-abz\/&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;amodern.net\/article\/love-abz&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/raley-2018fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Raley 2018FI<\/a>). Koneellisessa k&auml;&auml;nt&auml;misess&auml; siirryt&auml;&auml;n yleisesti viel&auml; hiljattain tehokkaimpina pidetyist&auml; tilastollisista menetelmist&auml; <em>neuraaliseen konek&auml;&auml;nt&auml;miseen<\/em> (termi vakiintumaton suomen kieless&auml;), jossa hy&ouml;dynnet&auml;&auml;n koneoppimisen uusia muotoja, erityisesti biologisten hermoverkkojen mallien pohjalta luotuja keinotekoisia hermoverkkoja (vrt. engl. <em>neural networks<\/em>) (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-5fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Christopher Manning on kuvannut neuraalista konek&auml;&auml;nt&auml;mist&auml; (engl. lyh. NMT) &rdquo;l&auml;hestymistavaksi, jossa [koneellisen k&auml;&auml;nt&auml;misen] &amp;lt;strong&amp;gt;koko&amp;lt;\/strong&amp;gt; prosessi mallinnetaan &amp;lt;strong&amp;gt;yhden&amp;lt;\/strong&amp;gt; suuren keinotekoisen neuroverkon kautta&rdquo; (Neural Machine Translation and Models with Attention 3.4.2017, painotus alkutekstiss&auml;). Google on korvannut aiemmat tilastolliset menetelm&auml;ns&auml; omalla NMT-j&auml;rjestelm&auml;ll&auml;, ei tosin kaikissa kielipareissaan (Lewis-Kraus 2016). Microsoft-k&auml;&auml;nt&auml;j&auml; on sekin siirtynyt NMT-j&auml;rjestelm&auml;&auml;n. Verkkosivuillaan yhti&ouml; lupaa &rdquo;merkitt&auml;v&auml;&auml; edistyst&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;sten laadussa&rdquo; tilastollisiin menetelmiin verrattuna: &rdquo;Neuroverkot ottavat paremmin haltuun koko lauseen kontekstin [-] ja tarjoavat inhimillisemmilt&auml; kuulostavia tuloksia&rdquo; (Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages 15.11.2016).&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/3-5fi2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>3.5FI2<\/a>). Matemaattisessa kielitieteess&auml; k&auml;yd&auml;&auml;n keskustelua siit&auml;, kuinka merkitt&auml;v&auml; vallankumous neuraalinen konek&auml;&auml;nt&auml;minen lopulta on, mutta kriittisi&auml;kin kysymyksi&auml; esitt&auml;v&auml;t tahot ovat kuvanneet sit&auml; &rdquo;konek&auml;&auml;nt&auml;misen uudeksi paradigmaksi&rdquo; tai ainakin &rdquo;askeleeksi eteenp&auml;in&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Castilho, Sheila &amp;amp;amp; Moorkens, Joss &amp;amp;amp; Gaspari, Federico &amp;amp;amp; Calixto, Iacer &amp;amp;amp; Tinsley, John &amp;amp;amp; Way, Andy. 2017. &amp;quot;Is Neural Machine Translation the New State of the Art?&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;The Prague Bulletin of Mathematical Linguistics&nbsp;&amp;lt;\/em&amp;gt;108: 109&ndash;120.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/castilho-et-al-2017\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Castilho et al. 2017<\/a>, 109).<\/p>\n\n\n\n<p>Algoritmisen k&auml;&auml;nn&ouml;ksen jatkuva muutos heijastuu esimerkiksi tapaan, jolla <em>Rakkauden ABZ<\/em>-n&auml;ytelm&auml;ni konek&auml;&auml;nn&ouml;kset ovat muuttuneet sin&auml; aikana kun olen teet&auml;tt&auml;nyt niit&auml; Googlella. Vertaa esimerkiksi seuraavan monologikatkelman (n&auml;ytelm&auml;k&auml;sikirjoituksen sivulta 69) Google-k&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml; vuosilta 2010 ja 2017:<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><em>Rakkauden ABZ<\/em>, 2008:<\/h3>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"p1\">Kerro mulle, miks sun jutuissa on aina t&auml;llasia ylipitki&auml; monologeja? H&auml;h?! Ne istuu viel&auml; huonommin leffaan ku sun n&auml;ytelmiis. Ja niiss&auml;k&auml;&auml;n ne ei toimi l&auml;hesk&auml;&auml;n niin hyvin ku s&auml; kuvittelet. Ja aina t&auml;&auml; sama kaava: yksin&auml;inen henkil&ouml; &ndash; useimmiten muuten mies &ndash; puhumassa jollekulle poissaolevalle tai vaan osittain l&auml;sn&auml; olevalle toiselle. Tilitt&auml;m&auml;ss&auml;. Mik&auml; juttu t&auml;&auml; oikein on? Onks sulla joku Hamlet-fiksaatio vai mit&auml;?<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading p1\">Google-k&auml;&auml;nt&auml;j&auml;, 2010:<\/h3>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"p1\">Tell me, why Sun is always desperate for Tallassee lengthy monologues? Huh?! They sit still worse movie ku Sun n&auml;ytelmiis. And these statements are not working nearly as well-ku s&auml; imagine. T&auml;&auml; and always the same formula: a lonely person &ndash; usually the other man &ndash; talking to somebody, but absent or in part to the presence of the other. Remitted. What is the correct thing T&auml;&auml;? Do you have a Hamlet-fixation or what?<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading p1\">Google-k&auml;&auml;nt&auml;j&auml;, 2017:<\/h3>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"p1\">Tell me why the stuff is always overwhelming monologues? Huh?! They are sitting even worse in the movie theater. And even then, they do not work as well where you imagine. And always have the same formula: a lonely person &ndash; mostly a man &ndash; talking to someone who is absent or partially present to someone else. Being made available. What&rsquo;s the deal right? Does anyone have any Hamlet fixation or what?<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"p1\">Nykyisen j&auml;rjestelm&auml;n tuottama k&auml;&auml;nn&ouml;s ei ole kaikissa suhteissa parempi kuten viimeinen virke osoittaa. Uusi k&auml;&auml;nn&ouml;s on kuitenkin merkitt&auml;v&auml; siin&auml; suhteessa, ettei se sis&auml;ll&auml; lainkaan k&auml;&auml;nt&auml;m&auml;tt&ouml;mi&auml;, puhekielisi&auml; ilmauksia. Juuri n&auml;m&auml; kun rasittavat merkitt&auml;v&auml;sti vuoden 2010 k&auml;&auml;nn&ouml;st&auml;. Yleisvaikutelmaksi j&auml;&auml;, ett&auml; nykyinen j&auml;rjestelm&auml; on tehokkaampi tuottamaan teksti&auml;, joka on kohdekielen mukaista &ndash; vaikkakin k&auml;&auml;nn&ouml;starkkuuden kustannuksella (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-5fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;T&auml;ll&auml; hetkell&auml; Google k&auml;ytt&auml;&auml; edelleen suomen ja englannin v&auml;lisiss&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;ksiss&auml;&auml;n tilastollista menetelm&auml;&auml; neuraalisen menetelm&auml;n sijaan (Google 1.7.2017).&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/3-5fi3\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>3.5FI3<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading p1\">Miten me olemme muuttuneet<\/h2>\n\n\n\n<p>Vaikeampaa on sen sijaan definitiivisesti sanoa, miten me, t&auml;m&auml;n tutkimuksen kirjoittajat &ndash; <em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup>:n<\/em> esiintyj&auml;t, DAR ja min&auml; &ndash; olemme muuttuneet algoritmisten teknologioiden kanssa syntyneen teknogeneettisen kierteen my&ouml;t&auml;. Olen p&auml;&auml;tt&auml;nyt olla haastattelematta <em>love.abz\/(love.abz)<sup>3<\/sup>:n<\/em> esiintyji&auml; heid&auml;n kokemuksistaan live-kirjoittamisen psykofyysisist&auml; vaikutuksista. T&auml;st&auml; syyst&auml; voin puhua vain omasta puolestani muutoksista, joita olen havainnut sis&auml;llytetty&auml;ni konek&auml;&auml;nt&auml;misen ja sen l&auml;heisen kumppanin, puheentunnistuksen, kirjoitusprosesseihini.<\/p>\n\n\n\n<p>Mit&auml; tulee omaan kirjoittajuuteeni, pohdin olenko kirjoittajana muuttunut algoritmiseksi &ndash; tai ainakin algoritmisemmaksi. Toisin sanoen olenko ohjelmoinut itseni kirjoittamaan aikaisempaa automaattisemmin. Tuotanko teksti&auml; nopeammin? Onko teksti laadullisesti parempaa kuin ennen uusien teknologioiden (tai tekniikoiden) k&auml;ytt&ouml;&ouml;nottoa? Ennen kaikkea onko ajattelussani tapahtunut laadullisia muutoksia? Ja jos on, mik&auml; on digitaalisen median rooli muutoksessa?<\/p>\n\n\n\n<p>N&auml;m&auml; ovat tietysti kysymyksi&auml;, joita esit&auml;n itselleni jatkuvasti kirjoittaessani t&auml;t&auml; opinn&auml;ytett&auml;. Ilmeinen vastaus on, ett&auml; olen yh&auml; inhimillinen kirjoittaja. Riippumatta siit&auml;, miten paljon olen vuorovaikutuksessa kirjoittavien koneiden kanssa (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-5fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Kirjoittavalla koneella tarkoitan t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; konetta, jolla on kapasiteetti my&ouml;t&auml;vaikuttaa kirjoitusprosessiin tuomalla siihen aineksia &ndash; yksitt&auml;isi&auml; sanoja, fraaseja, kokonaisia lauseitakin &ndash; joita inhimillinen kirjoittaja ei olisi ilman sit&auml; tullut sis&auml;llytt&auml;neeksi tekstiins&auml; (ks. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/19\/&amp;quot;&amp;gt;2.7&amp;lt;\/a&amp;gt;).&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/3-5fi4-5\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">3.5FI4.5<\/a>), en tule omaksuneeksi niilt&auml; kapasiteettia kirjoittaa jonkin algoritmin mukaan, en vaikka miten yritt&auml;isin (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-5fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;!-- wp:paragraph --&amp;gt;Ajatus inhimillisest&auml; algoritmisesta kirjoittamisesta on kutkuttava, samoin kuin on ajatus algoritmista dramaturgisena ty&ouml;kaluna, er&auml;&auml;nlaisena esitysk&auml;sikirjoituksena tai &amp;lt;em&amp;gt;scorena&amp;lt;\/em&amp;gt;. Ks. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/18\/&amp;quot;&amp;gt;2.6&amp;lt;\/a&amp;gt;.&amp;lt;br\/&amp;gt;&amp;lt;!-- \/wp:paragraph --&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/3-5fi5\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>3.5FI5<\/a>). Kokonaan toinen kysymys on, miten algoritmisesti tuotetut tekstit ja digitaalisten laitteiden algoritmiset ominaisuudet &ndash; kuten automaattinen tekstint&auml;ydennys &ndash; muokkaavat k&auml;ytt&auml;mi&auml;ni luonnollisia kieli&auml;. Kuten Frederik Kaplan on huomauttanut, Googlen kaltaisten yritysten tarjoamat ohjelmat eiv&auml;t ole pelkki&auml; palveluja, vaan viime k&auml;dess&auml; ne pyrkiv&auml;t tekem&auml;&auml;n kielist&auml; taloudellisesti k&auml;ytt&ouml;kelpoisempia, algoritmisesti &rdquo;salonkikelpoisempia&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kaplan, Frederic. 2014. &amp;quot;Linguistic Capitalism and Algorithmic Mediation.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Representations&amp;lt;\/em&amp;gt; 127: 57&ndash;63.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/kaplan-2014\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Kaplan 2014<\/a>, 59&ndash;60).<\/p>\n\n\n\n<p>Valitsemieni digitaalisten mediumien &rdquo;l&auml;pi, kanssa ja rinnalla&rdquo; kirjoittaminen &ndash; palatakseni Haylesin muotoiluun (Hayles 2012, 1) &ndash; on johtanut ennen kaikkea, ja ehk&auml; paradoksaalisesti, sek&auml; tietoisuuden ett&auml; ep&auml;varmuuden lis&auml;&auml;ntymiseen. Tarkoitan t&auml;ll&auml; lis&auml;&auml;ntynytt&auml; tietoisuutta kielen muuttuvuudesta, labiiliudesta ja kontekstuaalisesta ep&auml;vakaudesta, jonka jatkuva k&auml;&auml;nt&auml;minen &ndash; ja varsinkin itsek&auml;&auml;nt&auml;minen &shy;&shy;&ndash; tuo mukanaan. T&auml;m&auml; tietoisuus liittyy aivan t&auml;m&auml;n tutkimushankkeen alussa ilmenneisiin pohdintoihin tekstuaalisuuden luonteesta (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-5fi\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Viittaan erityisesti Joseph Grigelyn kirjan &amp;lt;em&amp;gt;Textualterity &ndash; Art, Theory, and Textual Criticism&amp;lt;\/em&amp;gt; lukuun &rdquo;The Textual Event&rdquo; (&rdquo;Tekstuaalinen tapahtuma&rdquo;), jossa Grigely kirjoittaa tekstin rajoista, tekstuaalisesta ep&auml;vakaudesta ja tekstist&auml; ep&auml;vakauden tapahtumapaikkana: &rdquo;Ei ole oikeaa teksti&auml;, ei lopullista teksti&auml;, ei alkuper&auml;ist&auml; teksti&auml; vaan ainoastaan erilaisia tekstej&auml;, jotka ajelehtivat niiden samankaltaisissa eroissa&rdquo; (Grigely 1995, 119).&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/3-5fi6\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>3.5FI6<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group viitteet\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Notes<\/h2>\n\n\n\n<p>3.5FI1<br>Kuten Rita Raley kirjoittaa, Weaverin vuonna 1955 ilmaisema toive on, ett&auml; koneellinen k&auml;&auml;nn&ouml;s mahdollistaisi monikielisten tekstien perusmerkityksen v&auml;litt&auml;misen automatisoidusti. Siten se edist&auml;isi tekstien saatavuutta, kansainv&auml;list&auml; kulttuurinvaihtoa ja yhteisymm&auml;rryst&auml; &ndash; viime k&auml;dess&auml; ihmisten vapaata kommunikaatiota. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Raley, Rita. 2003. &amp;quot;Machine Translation and Global English.&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;The Yale Journal of Criticism&amp;lt;\/em&amp;gt; 16(2): 291&ndash;313.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/raley-2003\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Raley 2003<\/a>, 291.)<\/p>\n\n\n\n<p>3.5FI2<br>Christopher Manning on kuvannut neuraalista konek&auml;&auml;nt&auml;mist&auml; (engl. lyh. NMT) &rdquo;l&auml;hestymistavaksi, jossa [koneellisen k&auml;&auml;nt&auml;misen] <strong>koko<\/strong> prosessi mallinnetaan <strong>yhden<\/strong> suuren keinotekoisen neuroverkon kautta&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;em&amp;gt;Neural Machine Translation and Models with Attention&amp;lt;\/em&amp;gt;. YouTube video, 3.4.2017. Haettu 1.7.2017. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/youtu.be\/IxQtK2SjWWM&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;youtu.be\/IxQtK2SjWWM&amp;lt;\/a&amp;gt;&amp;lt;br\/&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/neural-machine-translation-and-models-with-attention-3-4-2017\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Neural Machine Translation and Models with Attention 3.4.2017<\/a>, painotus alkutekstiss&auml;). Google on korvannut aiemmat tilastolliset menetelm&auml;ns&auml; omalla NMT-j&auml;rjestelm&auml;ll&auml;, ei tosin kaikissa kielipareissaan (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Lewis-Kraus, Gideon. 2016. &rdquo;The Great A.I. Awakening.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;The New York Times&amp;lt;\/em&amp;gt; 14.12.2016. &amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/www.nytimes.com\/2016\/12\/14\/magazine\/the-great-ai-awakening.html?_r=0&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;www.nytimes.com\/2016\/12\/14\/magazine\/the-great-ai-awakening.html?_r=0&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/lewis-kraus-2016\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Lewis-Kraus 2016<\/a>). Microsoft-k&auml;&auml;nt&auml;j&auml; on sekin siirtynyt NMT-j&auml;rjestelm&auml;&auml;n. Verkkosivuillaan yhti&ouml; lupaa &rdquo;merkitt&auml;v&auml;&auml; edistyst&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;sten laadussa&rdquo; tilastollisiin menetelmiin verrattuna: &rdquo;Neuroverkot ottavat paremmin haltuun koko lauseen kontekstin [-] ja tarjoavat inhimillisemmilt&auml; kuulostavia tuloksia&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;em&amp;gt;Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages&amp;lt;\/em&amp;gt;. YouTube video,&nbsp;15.11.2016. Haettu 1.7.2017.&nbsp;&amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/blogs.msdn.microsoft.com\/translation\/2016\/11\/15\/microsoft-translator-launching-neural-network-based-translations-for-all-its-speech-languages\/&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot;&amp;gt;blogs.msdn.microsoft.com\/translation\/2016\/11\/15\/microsoft-translator-launching-neural-network-based-translations-for-all-its-speech-languages\/&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/microsoft-translator-launching-neural-network-based-translations-for-all-its-speech-languages-15-11-2016\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages 15.11.2016<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p>3.5FI3<br>T&auml;ll&auml; hetkell&auml; Google k&auml;ytt&auml;&auml; edelleen suomen ja englannin v&auml;lisiss&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;ksiss&auml;&auml;n tilastollista menetelm&auml;&auml; neuraalisen menetelm&auml;n sijaan (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;em&amp;gt;Google Cloud Platform.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Tukisivusto. Haettu 1.7.2017. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/cloud.google.com\/translate\/docs\/languages&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;cloud.google.com\/translate\/docs\/languages&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/google-1-7-2017\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Google 1.7.2017<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p>3.5FI4.5<br>Kirjoittavalla koneella tarkoitan t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; konetta, jolla on kapasiteetti my&ouml;t&auml;vaikuttaa kirjoitusprosessiin tuomalla siihen aineksia &ndash; yksitt&auml;isi&auml; sanoja, fraaseja, kokonaisia lauseitakin &ndash; joita inhimillinen kirjoittaja ei olisi ilman sit&auml; tullut sis&auml;llytt&auml;neeksi tekstiins&auml; (ks. <a href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/19\/\">2.7<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p>3.5FI5<br>Ajatus inhimillisest&auml; algoritmisesta kirjoittamisesta on kutkuttava, samoin kuin on ajatus algoritmista dramaturgisena ty&ouml;kaluna, er&auml;&auml;nlaisena esitysk&auml;sikirjoituksena tai <em>scorena<\/em>. Ks. <a href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/18\/\">2.6<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>3.5FI6<br>Viittaan erityisesti Joseph Grigelyn kirjan <em>Textualterity &ndash; Art, Theory, and Textual Criticism<\/em> lukuun &rdquo;The Textual Event&rdquo; (&rdquo;Tekstuaalinen tapahtuma&rdquo;), jossa Grigely kirjoittaa tekstin rajoista, tekstuaalisesta ep&auml;vakaudesta ja tekstist&auml; ep&auml;vakauden tapahtumapaikkana: &rdquo;Ei ole oikeaa teksti&auml;, ei lopullista teksti&auml;, ei alkuper&auml;ist&auml; teksti&auml; vaan ainoastaan erilaisia tekstej&auml;, jotka ajelehtivat niiden samankaltaisissa eroissa&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Grigely, Joseph. 1995.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Textualterity: Art, Theory, and Textual Criticism&amp;lt;\/em&amp;gt;. Ann Arbor: University of Michigan Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/grigely-1995\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Grigely 1995<\/a>, 119).<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ss\u00e4 vastineessani fragmentti 25:een k\u00e4sittelen teknogeneesia esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 koskevan sovitusvideon ja sarjan kysymyksi\u00e4. Kysymykset koskevat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-8531","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-35"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8531","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8531"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8531\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":21012,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8531\/revisions\/21012"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8531"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8531"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8531"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}