{"id":8535,"date":"2016-02-02T10:29:09","date_gmt":"2016-02-02T10:29:09","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=8535"},"modified":"2018-03-19T17:15:20","modified_gmt":"2018-03-19T15:15:20","slug":"3-6-frag-26-r","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/3-6-frag-26-r\/","title":{"rendered":"3.6 Fragmentti 26"},"content":{"rendered":"<h1><em>3.6<\/em> Fragmentti 26<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-8535 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-26-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-7162\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-26-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-26-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-26-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-7162\">\n\t\t\t\tFragmentti 26\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Live-kirjoittamisella (engl. lyh. LW) ja <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-26.jpg\">fragmentti 26:ssa<\/a> kuvatulla nykyaikaisen itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen kautta kirjoittamisella (engl. lyh. WTCST) on yhteist&auml; Google-k&auml;&auml;nt&auml;j&auml;n k&auml;ytt&auml;minen mediumina ja kirjoitusalustana. Muissa suhteissa kirjoitusmenetelmien v&auml;liset erot ovat merkitt&auml;v&auml;mpi&auml; kuin niiden samankaltaisuudet. T&auml;ss&auml; vastineessa viittaan joihinkin itsek&auml;&auml;nt&auml;misen perinteisempi&auml; muotoja koskeviin n&auml;k&ouml;kohtiin, joita on viime aikoina esitetty k&auml;&auml;nn&ouml;stieteess&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-6fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&amp;lt;em&amp;gt;Self-translation&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;suomennetaan joko &amp;lt;em&amp;gt;itsek&auml;&auml;nn&ouml;kseksi &amp;lt;\/em&amp;gt;tai&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;oma k&auml;&auml;nn&ouml;kseksi&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;(vrt. ruotsin&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;egen&ouml;vers&auml;ttning&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;ja saksan&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Selbst&uuml;bersetzung&amp;lt;\/em&amp;gt;). Automaation eri muotoja hy&ouml;dynt&auml;v&auml;n tutkimuksen kannalta on mielenkiintoista huomata, ett&auml; englannin kieless&auml; itsek&auml;&auml;nn&ouml;s&nbsp;tunnetaan my&ouml;s &amp;lt;em&amp;gt;autotranslationina&nbsp;&amp;lt;\/em&amp;gt;(Bassnett 2013, 285).&nbsp;Itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen perusm&auml;&auml;ritelm&auml; on &rdquo;kirjoittajan omasta tekstist&auml;&auml;n tekem&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;s&rdquo;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/3-6fi1\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">3.6FI1<\/a>). T&auml;m&auml;n poikkeaman tarkoituksena on saada lis&auml;perspektiivi&auml; WTCST:n praktiikkaan ja jatkaa sen selvitt&auml;mist&auml;, miten se yhdess&auml; LW:n kanssa voisi muodostaa Haylesin per&auml;&auml;nkuuluttaman&nbsp;rakentavan teknogeneettisen intervention (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/25\/\">3.5<\/a>).<\/p>\n<p>WTCST:ss&auml; algoritmiset k&auml;&auml;nn&ouml;kset ovat ty&ouml;materiaalia, jota muunnetaan ja kirjoitetaan uusiksi. Niiden k&auml;ytt&ouml;kelpoisimmat osat sis&auml;llytet&auml;&auml;n sellaisinaan tai pienin muokkauksin ty&ouml;n alla olevaan tekstiin. Algoritmisia k&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml; k&auml;ytet&auml;&auml;n v&auml;hint&auml;&auml;nkin viitekohtina kirjoitusprosesseissa,&nbsp;kun kirjoittaja vertaa omaa teksti&auml;&auml;n niihin. LW:hen verrattuna WTCST:ss&auml; kirjoittajalla on huomattavasti enemm&auml;n valtaa tekstiins&auml;, koska h&auml;nen ei tarvitse neuvotella sen kirjoittamisesta useiden muiden samanaikaisesti kirjoittavien (inhimillisten) esiintyjien kanssa. L&auml;ht&ouml;kohtaisesti h&auml;n voi kohdella algoritmisia k&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml; haluamallaan tavalla ilman mink&auml;&auml;nlaista tilivelvollisuutta (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-6fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;DAR:n tapaus on siin&auml; suhteessa ep&auml;tavallinen, ett&auml; Googlen &rdquo;alkuper&auml;iset&rdquo; k&auml;&auml;nn&ouml;kset j&auml;&auml;v&auml;t n&auml;kyviin k&auml;&auml;nn&ouml;slaatikoihin.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/3-6fi2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">3.6FI2<\/a>).<\/p>\n<p>Oma tapani harjoittaa WTCST:&auml; ei juurikaan poikkea DAR:n tavasta. Tarkemmin sanottuna kirjoitan DAR:n sovitusta koskevat kommenttini n&auml;pp&auml;ilem&auml;ll&auml; teksti&auml; Google-k&auml;&auml;nt&auml;j&auml;&auml;n ja k&auml;ytt&auml;m&auml;ll&auml; sen automaattisia k&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml; tekstini rinnakkaisversion pohjatekstein&auml;. Ensin kirjoitan joko suomeksi tai englanniksi &ndash; riippuen siit&auml;, kumpi kieli vaikuttaa aktiivisemmalta&nbsp;tai &rdquo;on omiaan kuljettamaan teksti&auml; eteenp&auml;in&rdquo; kuten DAR kirjoittaa (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-26.jpg\">fragmentti 26<\/a>) &ndash; ja sitten pys&auml;hdyn katsomaan ohjelman luomaa k&auml;&auml;nn&ouml;st&auml;. Riippuen siit&auml; miten hy&ouml;dylliselt&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;s vaikuttaa, saatan siirty&auml; kirjoittamaan sit&auml; uusiksi tai jatkaa ensikielisen version kirjoittamista.<\/p>\n<p>Kun olen saanut rinnakkais- tai toiskielisen version valmiiksi, palaan edelliseen versioon ja muokkaan sit&auml; tekem&auml;ll&auml; vastaavia muutoksia. Useimmiten&nbsp;t&auml;m&auml; johtaa lis&auml;muutosten tekemiseen, mik&auml; puolestaan johtaa siihen ett&auml; minun on palattava rinnakkaisversioon (tietysti t&auml;ss&auml; vaiheessa ne ovat jo molemmat yksinkertaisesti&nbsp;toistensa rinnakkaisversioita). T&auml;m&auml; edestakainen liike eri versioiden ja kielten v&auml;lill&auml; jatkuu kunnes tunnen, etten en&auml;&auml; voi parantaa kumpaakaan versiota &ndash; tai kuten Andr&eacute; Brink on sit&auml; kuvannut: &rdquo;tietyss&auml; vaiheessa minun t&auml;ytyy vain sanoa &lsquo;nyt riitt&auml;&auml;&rsquo;&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Pe&ntilde;alver, Maria Recuenco. 2015. &amp;quot;Encounter with&nbsp;Andr&eacute; Brink: Looking on ... Self-Translation.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Research in African Literatures&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;46(2): 146&ndash;156.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/penalver-2015\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Pe&ntilde;alver 2015<\/a>, 149). Koska k&auml;&auml;nn&ouml;s sys&auml;&auml; minut palaamaan alkuper&auml;iseen ja muokkaamaan sit&auml;, mik&auml; puolestaan pakottaa minut muuttamaan k&auml;&auml;nn&ouml;st&auml;, on selv&auml;&auml; ett&auml; k&auml;sitteet &rdquo;alkuper&auml;inen&rdquo; ja &rdquo;k&auml;&auml;nn&ouml;s&rdquo; ovat ep&auml;k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisi&auml; ja ep&auml;t&auml;sm&auml;llisi&auml; t&auml;ss&auml; yhteydess&auml;. K&auml;&auml;nn&ouml;sprosessin sijaan kyse onkin k&auml;&auml;nt&auml;misen kautta kirjoittamisen prosessista.<\/p>\n<p>Kuten <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/21\/\">3.1:ss&auml;<\/a> mainitsen, t&auml;m&auml;nkaltainen itsek&auml;&auml;nt&auml;minen on ajattelun v&auml;line, tutkimuksen tekemisen &ndash;&nbsp;tai v&auml;hint&auml;&auml;nkin sen&nbsp;tehostamisen &ndash; menetelm&auml;. Toiselle kielelle k&auml;&auml;nt&auml;minen luo peilein vuorattua harjoitustilaa muistuttavan itse-refleksiivisen tilan, jossa rinnakkaiset tekstit heijastuvat toinen toisiinsa. T&auml;m&auml; mahdollistaa ajatusten poikkilingvistisen tarkastelun, joka olisi yhdell&auml; kielell&auml; kirjoitettaessa mahdotonta tai vain ulkoisesti annettua (toimittajan toimesta, esimerkiksi).<\/p>\n<h3>Itsek&auml;&auml;nn&ouml;s laajennuksena, uutena n&auml;ytt&auml;m&ouml;n&auml;<\/h3>\n<p>K&auml;&auml;nn&ouml;stieteilij&auml; Rainier Grutman viittaa runoilija-k&auml;&auml;nt&auml;j&auml; Jacqueline Rissetiin, jonka essee&nbsp;&rdquo;Joyce Translates Joyce&rdquo;&nbsp;(1984) k&auml;sittelee James Joycen omien keskener&auml;isten tekstikatkelmien italiannoksia. Rissetin mukaan tavanomaisilla (Joyce-)k&auml;&auml;nn&ouml;ksill&auml; on taipumus olla &rdquo;alkuper&auml;istekstin hypoteettisia vastineita&rdquo;, joita &rdquo;uskollisuus ja mielikuvituksettomuus&rdquo; heikent&auml;v&auml;t. Joycen omat versiot teksteist&auml;&auml;n sit&auml; vastoin muodostavat &rdquo;er&auml;&auml;nlaisen <em>laajennuksen<\/em>, <em>uuden n&auml;ytt&auml;m&ouml;n<\/em>, ty&ouml;n alla olevan tekstin rohkeamman muunnelman&rdquo;. (Risset <a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Grutman, Rainier. 2011. &amp;quot;Self-translation.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Routledge Encyclopedia of Translation Studies&amp;lt;\/em&amp;gt;, toim. Mona Baker and Gabriela Saldanha, 257&ndash;260. Lontoo ja New York: Routledge.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/grutman-2011fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Grutman 2011FI<\/a>, 258&ndash;259 mukaan, painotus lis&auml;tty.)<\/p>\n<p>Rissetin ajatus itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksest&auml; &rdquo;laajennuksena, uutena n&auml;ytt&auml;m&ouml;n&auml;&rdquo; kuvaa osuvasti, miten itsek&auml;&auml;nn&ouml;s t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; toimii: tieto tuotetaan itse k&auml;&auml;nn&ouml;saktin kautta. Itsek&auml;&auml;nn&ouml;s on n&auml;in ollen sek&auml; metodi ett&auml; tutkimuskohde, monimerkityksinen toiminto, joka sek&auml; mahdollistaa tutkimuksen ett&auml; on sen aihe. WTCST:n ja t&auml;m&auml;n projektin tapauksessa tutkimusta ei nykyisess&auml; muodossaan olisi ilman itsek&auml;&auml;nt&auml;mist&auml;.<\/p>\n<p>Itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen ja toisen tekem&auml;n k&auml;&auml;nn&ouml;ksen suurin ero liittyy&nbsp;Grutmanin mukaan siihen, miten ne valmistetaan. Lainaten Brian Fitchi&auml; Grutman kirjoittaa, ett&auml; kyse on &rdquo;<em>kaksinkertaisesta kirjoitusprosessista<\/em>&nbsp;pikemminkin kuin kaksivaiheisesta lukemis- ja kirjoittamistoiminnosta&rdquo;. Itsek&auml;&auml;nn&ouml;kset &rdquo;n&auml;ytt&auml;v&auml;t antavan v&auml;hemm&auml;n etusijaa alkuper&auml;istekstille, jonka auktoriteetti ei perustu en&auml;&auml; &lsquo;asemaan ja arvoon&rsquo; vaan muuttuu &lsquo;<em>ajalliseksi<\/em>&nbsp;<em>luonteeltaan<\/em>&rsquo;&rdquo;. Alkuper&auml;isen ja k&auml;&auml;nn&ouml;ksen v&auml;lisen ajallisen et&auml;isyyden supistuessa ja kadotessa l&auml;hes kokonaan &rdquo;alkuper&auml;isen ja (itse)k&auml;&auml;nn&ouml;ksen v&auml;linen erottelu (&ndash;) romahtaa tehden tilaa joustavammalle terminologialle, jossa molempiin teksteihin voidaan viitata vastaavan aseman omaavina &lsquo;<em>variantteina<\/em>&rsquo; tai &lsquo;<em>versioina<\/em>&rsquo;&rdquo;. (Grutman 2011FI, 259, painotus lis&auml;tty.)<\/p>\n<p>T&auml;m&auml; viittaa siihen, ett&auml; t&auml;m&auml;n ty&ouml;n vierekk&auml;iset tekstit ovat &rdquo;vastaavan aseman&rdquo; tutkimuksen kehyksess&auml; omaavia &rdquo;variantteja tai versioita&rdquo; &ndash; huolimatta siit&auml; ep&auml;symmetrisest&auml; asemasta, joka niiden kielill&auml; luonnollisten kielten joukossa on (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/30\/\">4.1<\/a>). (T&auml;t&auml; korostaa se, ett&auml; ty&ouml;n eri osissa kielet esiintyv&auml;t vuorotellen oikean- ja vasemmanpuoleisissa sarakkeissa ik&auml;&auml;n kuin &rdquo;l&auml;hde-&rdquo; ja &rdquo;kohdekieli&rdquo; vaihtaisivat paikkaa.) T&auml;sment&auml;ess&auml;&auml;n alkuper&auml;isen ja k&auml;&auml;nn&ouml;ksen v&auml;list&auml; ajallista suhdetta Grutman tekee hy&ouml;dyllisen erottelun &rdquo;simultaanisten&rdquo; ja &rdquo;per&auml;tt&auml;isten&rdquo; itsek&auml;&auml;nn&ouml;sten v&auml;lill&auml;: edelliset syntyv&auml;t rinnakkain ensimm&auml;isen version kanssa, j&auml;lkimm&auml;iset taas alkuper&auml;istekstin valmistumisen tai jopa julkaisemisen j&auml;lkeen. (Grutman 2011FI, 259.)<\/p>\n<h3>Itsek&auml;&auml;nn&ouml;s taiteellisena tutkimuksena, taiteellinen tutkimus itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen&auml;<\/h3>\n<p>Simultaanisessa itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksess&auml; on Grutmanin mukaan kyse &rdquo;er&auml;&auml;nlaisesta poikkilingvistisest&auml; luomisesta, jossa k&auml;&auml;nt&auml;misakti sallii kaksikielisen kirjoittajan palata toisella kielell&auml; kirjoitettuihin aikaisempiin luonnoksiin ja parannella niit&auml; synnytt&auml;en siten lingvistisen kuilun tehokkaasti silloittavan dynaamisen yhteyden molempien versioiden v&auml;lille&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Grutman, Rainier. 2011. &amp;quot;Self-translation.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Routledge Encyclopedia of Translation Studies&amp;lt;\/em&amp;gt;, toim. Mona Baker and Gabriela Saldanha, 257&ndash;260. Lontoo ja New York: Routledge.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/grutman-2011fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Grutman 2011FI<\/a>, 259). Laajentaen t&auml;t&auml; v&auml;itett&auml; esit&auml;n, ett&auml; itsek&auml;&auml;nn&ouml;s silloittaa tehokkaasti paitsi kielellisi&auml; my&ouml;s taiteellisten ja diskursiivisten k&auml;yt&auml;nt&ouml;jen v&auml;lisi&auml; kuiluja. K&auml;&auml;nt&auml;ess&auml;&auml;n hieman edell&auml; kuvatulla tavalla edestakaisin taiteellisten t&ouml;iden ja diskurssien v&auml;lill&auml; taiteelliset tutkijat ovat mit&auml; suurimmassa m&auml;&auml;rin itsek&auml;&auml;nt&auml;ji&auml;.<\/p>\n<p>T&auml;ss&auml; hypoteesissa taiteellinen tutkimus kehkeytyy vasta itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen laajentamana, vasta kun uusi n&auml;ytt&auml;m&ouml; on luotu sille, vasta kun se on kirjoitettu (ainakin) kahdesti. Ilman t&auml;t&auml; laajennusta, t&auml;t&auml; uutta n&auml;ytt&auml;m&ouml;&auml;, j&auml;isimme tutkimuksen l&auml;ht&ouml;kohtiin (t&auml;ss&auml; tapauksessa niille n&auml;ytt&auml;m&ouml;ille, joilla taiteelliset osat esitet&auml;&auml;n). T&auml;ss&auml; kohtaa&nbsp;mahdollisuus k&auml;sitt&auml;&auml; itsek&auml;&auml;nn&ouml;s taiteellisena tutkimuksena ja taiteellinen tutkimus itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen&auml; tule esiin (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-6fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Filosofisia tekstej&auml;&auml;n systemaattisesti jopa nelj&auml;lle kielelle k&auml;&auml;nt&auml;neen ja uudelleenk&auml;&auml;nt&auml;neen Vil&eacute;m Flusserin ty&ouml; on harvinaislaatuinen esimerkki siit&auml;, miten itsek&auml;&auml;nn&ouml;s voidaan integroida osaksi luovia ajatusprosesseja. Rainer Guldinin mukaan Flusser &rdquo;k&auml;ytti itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen tekniikkaa &amp;lt;em&amp;gt;et&auml;&auml;nnytt&auml;&auml;kseen itse&auml;&auml;n teksteist&auml;&auml;n ja tarkastaakseen niiden sis&auml;isen johdonmukaisuuden&amp;lt;\/em&amp;gt;&rdquo; (Guldin 2013FI, 95, painotus lis&auml;tty).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/3-6fi3\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">3.6FI3<\/a>). Voitaisiin jopa sanoa, ett&auml; taiteellisten t&ouml;iden suhde kirjalliseen ty&ouml;h&ouml;n muistuttaa toisistaan riippuvaisten rinnakkaistekstien suhdetta, jota Grutman Samuel Beckettin tuotannosta kirjoittaessaan kuvaa&nbsp;<em>kutsuna<\/em>: &rdquo;jokainen yksikielinen osa kutsuu toisella kielell&auml; kirjoitettua&nbsp;<em>vastinettaan<\/em>&rdquo; (Grutman 2011FI, 259, painotus lis&auml;tty).&nbsp;Samalla tavoin taiteellisen tutkimuksen taiteelliset ja kirjalliset osat kutsuvat toisiaan, tyytym&auml;tt&ouml;min&auml; joskaan eiv&auml;t aivan&nbsp;puutteellisina&nbsp;ilman toista.<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viitteet<\/h5>\n<p>3.6FI1<br><em>Self-translation<\/em>&nbsp;suomennetaan joko <em>itsek&auml;&auml;nn&ouml;kseksi <\/em>tai&nbsp;<em>oma k&auml;&auml;nn&ouml;kseksi<\/em>&nbsp;(vrt. ruotsin&nbsp;<em>egen&ouml;vers&auml;ttning<\/em>&nbsp;ja saksan&nbsp;<em>Selbst&uuml;bersetzung<\/em>). Automaation eri muotoja hy&ouml;dynt&auml;v&auml;n tutkimuksen kannalta on mielenkiintoista huomata, ett&auml; englannin kieless&auml; itsek&auml;&auml;nn&ouml;s&nbsp;tunnetaan my&ouml;s <em>autotranslationina&nbsp;<\/em>(<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Bassnett, Susan. 2013. &amp;quot;Rejoinder.&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Orbis Litterarum 68(3)&amp;lt;\/em&amp;gt;: 282&ndash;289.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/bassnett-2013\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Bassnett 2013<\/a>, 285).&nbsp;Itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen perusm&auml;&auml;ritelm&auml; on &rdquo;kirjoittajan omasta tekstist&auml;&auml;n tekem&auml; k&auml;&auml;nn&ouml;s&rdquo;.<\/p>\n<p>3.6FI2<br>\nDAR:n tapaus on siin&auml; suhteessa ep&auml;tavallinen, ett&auml; Googlen &rdquo;alkuper&auml;iset&rdquo; k&auml;&auml;nn&ouml;kset j&auml;&auml;v&auml;t n&auml;kyviin k&auml;&auml;nn&ouml;slaatikoihin.<\/p>\n<p>3.6FI3<br>\nFilosofisia tekstej&auml;&auml;n systemaattisesti jopa nelj&auml;lle kielelle k&auml;&auml;nt&auml;neen ja uudelleenk&auml;&auml;nt&auml;neen Vil&eacute;m Flusserin ty&ouml; on harvinaislaatuinen esimerkki siit&auml;, miten itsek&auml;&auml;nn&ouml;s voidaan integroida osaksi luovia ajatusprosesseja. Rainer Guldinin mukaan Flusser &rdquo;k&auml;ytti itsek&auml;&auml;nn&ouml;ksen tekniikkaa <em>et&auml;&auml;nnytt&auml;&auml;kseen itse&auml;&auml;n teksteist&auml;&auml;n ja tarkastaakseen niiden sis&auml;isen johdonmukaisuuden<\/em>&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Guldin, Rainer. 2013. &rdquo;Translating philosophy: Vil&eacute;m Flusser&rsquo;s practice of multiple self-translation.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Self-Translation: Brokering Originality in Hybrid Culture&amp;lt;\/em&amp;gt;, toim. Anthony Cordingley, 95&ndash;109. Bloomsbury Studies in Translation. London ja New York: Bloomsbury.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/guldin-2013fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Guldin 2013FI<\/a>, 95, painotus lis&auml;tty).\n<\/p><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>3.6 Fragmentti 26 Live-kirjoittamisella (engl. lyh. LW) ja fragmentti 26:ssa kuvatulla nykyaikaisen itsek\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kautta kirjoittamisella (engl. lyh. WTCST) on yhteist\u00e4 Google-k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4minen mediumina ja kirjoitusalustana. Muissa suhteissa kirjoitusmenetelmien v\u00e4liset erot ovat merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kuin niiden samankaltaisuudet. T\u00e4ss\u00e4 vastineessa viittaan joihinkin itsek\u00e4\u00e4nt\u00e4misen perinteisempi\u00e4 muotoja koskeviin n\u00e4k\u00f6kohtiin, joita on viime aikoina esitetty k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteess\u00e4 (3.6FI1). T\u00e4m\u00e4n poikkeaman tarkoituksena on [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[36],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8535"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8535"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8535\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20434,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8535\/revisions\/20434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8535"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8535"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8535"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}