{"id":8544,"date":"2016-02-02T10:09:16","date_gmt":"2016-02-02T10:09:16","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=8544"},"modified":"2018-01-10T15:18:37","modified_gmt":"2018-01-10T13:18:37","slug":"3-8-frag-28-r","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/3-8-frag-28-r\/","title":{"rendered":"3.8 Fragmentti 28"},"content":{"rendered":"<h1><em>3.8<\/em> Fragment 28<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-8544 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-28-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-7335\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-28-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-28-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-28-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-7335\">\n\t\t\t\tFragmentti 28\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Haylesin hypoteesin mukaan teknogeneettinen muutos tapahtuu teknogeneettisten kierteiden eli ihmisten ja teknologioiden tehostuvan yhteen punoutumisen kautta. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-28.jpg\">Fragmentti 28:ssa<\/a> DAR v&auml;itt&auml;&auml;, ett&auml; t&auml;ss&auml; tutkimuksessa teknogeneettinen muutos &mdash; tai <em>algoritminen adaptaatio<\/em>, kuten ehdotan sit&auml; kutsuttavan &ndash; ilmenee kaksi- tai monikielisyyden normalisoitumisena. Toisin sanoen tutkimusprosessin tuloksena yhdell&auml; kielell&auml; kirjoittaminen muuttuu poikkeukseksi, jolle on tunnusomaista puutteen kokemus ja k&auml;&auml;nn&ouml;ksen ennakointi.<\/p>\n<p>Haylesilla teknogeneesi liittyy&nbsp;antropogeneesiin eli hominisaatioon, ihmisen kehittymiseen ihmiseksi &ndash; tuoden mieleen Bernard Stieglerin v&auml;itteen, ett&auml;&nbsp;antropogeneesi on teknogeneesin muoto (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-3-8fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&rdquo;Relational Ecology and the Digital Pharmakon&rdquo; -artikkelissaan Stiegler sivuaa digitaalisten medioiden vaikutuksia tiedon tuotantoon: &rdquo;Jos antropogeneesi on teknogeneesin muoto, digitaalisen my&ouml;t&auml; t&auml;m&auml; prosessi saapuu uuteen vaiheeseen, jossa tiedon tekno-logiikan sellaisenaan on oltava keskeinen sek&auml; nykyhetken valossa tapahtuvalle vakiintuneen tiedon historian uudelleenarvioinnille ett&auml; &amp;lt;em&amp;gt;digitalisaation esiin tuomien, uusien tiedon muotojen tutkimiselle&amp;lt;\/em&amp;gt;&rdquo; (Stiegler 2012FI, 15&ndash;16, painotus lis&auml;tty).&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/1-2fi1\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">3.8FI1<\/a>).&nbsp;Hayles viittaa paleoantropologien keskuudessa vallitsevaan yhteisymm&auml;rrykseen siit&auml;, ett&auml; ihmisen kehitys on erottamattomasti yhteydess&auml; ty&ouml;kalujen kehittymiseen ja levi&auml;miseen. T&auml;llaista ei-digitaalisiin ty&ouml;kaluihin liittyv&auml;&auml; yhteisevoluutiota voidaan pit&auml;&auml; teknogeneesin perusmuotona, erotukseksi digitaalisten medioiden kautta tapahtuvasta nykyaikaisesta teknogeneesista.<\/p>\n<p>Kaksijalkaisuuden kehittyminen on Haylesin mukaan esimerkki &rdquo;jatkuvasta vastavuoroisesta vaikuttamisesta&rdquo; (Clark <a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 10 mukaan), jossa kahdelle jalalle nouseminen kirjaimellisesti mahdollistaa ihmislajille uusiin ty&ouml;v&auml;lineisiin tarttumisen &ndash; mik&auml; vuorostaan kiihdytt&auml;&auml; kaksijalkaisuuden kehittymist&auml; entisest&auml;&auml;n. Kun yksil&ouml; on kerran p&auml;&auml;ssyt k&auml;siksi uusiin ty&ouml;kaluihin, halu k&auml;ytt&auml;&auml; niit&auml; uudelleen ajaa h&auml;nt&auml; muuttamaan omaa k&auml;yt&ouml;st&auml;&auml;n, sopeutumaan uuteen tilanteeseen. T&auml;ss&auml; (kirjaimellisesti) yl&ouml;sp&auml;in johtavassa, kertautuvassa kehityskulussa uusien ty&ouml;kalujen k&auml;ytt&ouml;&ouml;notto synnytt&auml;&auml; &rdquo;vahvoja adaptiivisia etuja&rdquo;, jotka yll&auml;pit&auml;v&auml;t yhteisevoluution&nbsp;prosessia. (Hayles 2012, 10.)<\/p>\n<h3>K&auml;&auml;nn&ouml;s sis&auml;istettyn&auml; proteesina<\/h3>\n<p>N&auml;ihin yleisiin havaintoihin nojaten voimme tarkastella LW:a ja WTCST:&auml; aiemmista kirjoitusmuodoista evolutiivisen prosessin my&ouml;t&auml; kehittynein&auml; muotoina, joiden tarkoituksena on ollut sopeutua uusiin ymp&auml;rist&ouml;ihimme. Andy Clarkin ajatus &rdquo;jatkuvasta vastavuoroisesta vaikuttamisesta&rdquo; ilmenisi t&auml;ss&auml; tapauksessa niiss&auml; tavoissa, joilla me &ndash; inhimillisist&auml; ja ei-inhimillisist&auml; toimijoista koostuvana kirjoittajakokonaisuutena &ndash; kykenemme suorittamaan teht&auml;vi&auml; jotka eiv&auml;t ainakaan t&auml;ss&auml; mittakaavassa olleet mahdollisia ennen nykyisen tekniikkamme k&auml;ytt&ouml;&ouml;nottoa. Kuten <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/26\/\">3.6:ssa<\/a> kuvaan, kantani on ett&auml; mahdollisuus kirjoittaa ja tutkia rinnakkain kahdella eri kielell&auml; on se&nbsp;&rdquo;adaptiivinen etu&rdquo; tai uusi kapasiteetti, joka n&auml;in ollen syntyy.&nbsp;Kaksijalkaisuuden sijaan kaksi- tai monikielisyys on siis se evolutiivinen loikka, joka on t&auml;m&auml;n teorian ytimess&auml;.<\/p>\n<p>WTCST:ss&auml; adaptiivinen muutos tulee n&auml;kyviin vasta, kun pid&auml;tt&auml;ydyt&auml;&auml;n toiminnasta joka sen on aiheuttanut eli algoritmisesta itsek&auml;&auml;nt&auml;misest&auml;. N&auml;in ymm&auml;rr&auml;n <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-28.jpg\">fragmentti 28:n<\/a>. Digitaalisiin medioihin sitoutumisemme aiheuttamat muutokset n&auml;ytt&auml;v&auml;t olevan muutoinkin tuntuvimmillaan silloin kun j&auml;rjestelm&auml;t suljetaan, kun kytkeydymme irti teknisist&auml; kokonaisuuksistamme (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/12\/\">1.12<\/a> ja <a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kun tietokoneeni kaatuu tai internet-yhteyteni katkeaa, tunnen itseni eksyneeksi, suuntavaistoni menett&auml;neeksi, ty&ouml;kyvytt&ouml;m&auml;ksi &ndash; itse asiassa se on kuin k&auml;teni olisi amputoitu (tuoden ehk&auml; mieleen Marshall McLuhanin v&auml;itteen, ett&auml; mediat toimivat proteeseina). T&auml;llaiset tunteet ovat yleisi&auml; ja ne ilment&auml;v&auml;t ei v&auml;hemp&auml;&auml; kuin maailmankuvan muutosta. (Hayles 2012, 2.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/sovitettu-hayles-katkelmasta-10\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">sovitettu Hayles-katkelmasta 10<\/a>). DAR:n kuvaama k&auml;&auml;nn&ouml;ksen ennakointi tai kaipuu n&auml;ytt&auml;isi vahvistavan t&auml;t&auml; k&auml;sityst&auml;. Kun k&auml;&auml;nn&ouml;ksest&auml; on tullut kokemuksellinen normi, sis&auml;istetty proteesi, vain uusi adaptaatio voi palauttaa meid&auml;t tilaan jossa yksikielinen kirjoittaminen tuntuu joltakin muulta kuin amputaatiolta.<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viite<\/h5>\n<p>3.8FI1<br>\n&rdquo;Relational Ecology and the Digital Pharmakon&rdquo; -artikkelissaan Stiegler sivuaa digitaalisten medioiden vaikutuksia tiedon tuotantoon: &rdquo;Jos antropogeneesi on teknogeneesin muoto, digitaalisen my&ouml;t&auml; t&auml;m&auml; prosessi saapuu uuteen vaiheeseen, jossa tiedon tekno-logiikan sellaisenaan on oltava keskeinen sek&auml; nykyhetken valossa tapahtuvalle vakiintuneen tiedon historian uudelleenarvioinnille ett&auml; <em>digitalisaation esiin tuomien, uusien tiedon muotojen tutkimiselle<\/em>&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Stiegler, Bernard. 2012.&nbsp;&rdquo;Relational Ecology and the Digital Pharmakon.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Culture Machine &amp;lt;\/em&amp;gt;2012(13): 1&ndash;19.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/stiegler-2012fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Stiegler 2012FI<\/a>, 15&ndash;16, painotus lis&auml;tty).<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>3.8 Fragment 28 Haylesin hypoteesin mukaan teknogeneettinen muutos tapahtuu teknogeneettisten kierteiden eli ihmisten ja teknologioiden tehostuvan yhteen punoutumisen kautta. Fragmentti 28:ssa DAR v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa teknogeneettinen muutos \u2014 tai algoritminen adaptaatio, kuten ehdotan sit\u00e4 kutsuttavan \u2013 ilmenee kaksi- tai monikielisyyden normalisoitumisena. Toisin sanoen tutkimusprosessin tuloksena yhdell\u00e4 kielell\u00e4 kirjoittaminen muuttuu poikkeukseksi, jolle on tunnusomaista puutteen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[38],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8544"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8544"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8544\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20357,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8544\/revisions\/20357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8544"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8544"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8544"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}