{"id":9,"date":"2016-02-01T14:45:57","date_gmt":"2016-02-01T14:45:57","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/huopaniemi\/?p=9"},"modified":"2018-01-10T15:37:35","modified_gmt":"2018-01-10T13:37:35","slug":"4-2-frag-31","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/4-2-frag-31\/","title":{"rendered":"4.2 Fragmentti 31"},"content":{"rendered":"<h1><em>4.2<\/em> Fragmentti 31<\/h1>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-9 gallery-columns-1 gallery-size-large\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-31-1024x640.jpg\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-7855\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-31-1024x640.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-31-300x188.jpg 300w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-content\/uploads\/2016\/02\/Fragmentti-31-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-7855\">\n\t\t\t\tFragmentti 31. <em>DAR:n ja minun\/min&auml;n yhdess&auml; kirjoittama.<\/em>\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<h3>Toinen dialogi<\/h3>\n<p>MIN&Auml;: T&auml;m&auml;n opinn&auml;ytteen toisessa osassa k&auml;sittelemme kirjoitusmenetelmiemme kehollisia ja fyysisi&auml; aspekteja. En tied&auml;, onko se sattuma mutta min&auml; olen uupunut luettuani sen l&auml;pi.<\/p>\n<p>DAR: K&auml;sittelemme my&ouml;s humanistisen tutkijan j&auml;ljittelemist&auml;&nbsp;tai esitt&auml;mist&auml; ruumiin n&auml;k&ouml;kulmasta (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/15\/\">2.3<\/a> ja <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/16\/\">2.4<\/a>).<\/p>\n<p>MIN&Auml;: N&auml;in on. Olkoonkin, ett&auml; ruumiillistamisesta puhuessamme olemme kovan haasteen edess&auml; jo terminologian hankalan k&auml;&auml;nnett&auml;vyyden takia (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/16\/\">2.6<\/a>). Ehk&auml; se on juuri t&auml;m&auml; keskittyminen ruumiillistamiseen, mik&auml; tekee toisen osan lukemisesta fyysisesti raskasta.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Voitko yksil&ouml;id&auml; mit&auml; tarkoitat?<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Lukemisen fyysis-kognitiivista kuormittavuutta. Oikeastaan minun pit&auml;isi puhua ylikuormituksesta, sill&auml; siihen ruumiilliset tuntemukseni viittaavat. Voimme tietysti hyperlukea ty&ouml;t&auml; ja siten ehk&auml; v&auml;ltty&auml; rasittumasta liikaa, mutta sen l&auml;hilukeminen kokonaisuudessaan, molemmilla kielill&auml; ja kaikilla medioilla, on todella melkoinen urakka.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Onko ty&ouml; edes tarkoitettua luettavaksi lineaarisesti alusta loppuun? Siin&auml; tapauksessa olisimme voineet yht&auml; hyvin tehd&auml; siit&auml; kirjan.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Lukeeko kukaan en&auml;&auml; kirjoja lineaarisesti alusta loppuun?<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Sill&auml; lailla me olemme pyrkineet lukemaan Haylesia, ainakin alunperin. &ndash;&nbsp;Ehk&auml; ruumiisi valmistautui niin perusteellisesti puhumaan ruumiillisuudesta, ett&auml; se v&auml;syi.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Eli ruumiillistin t&auml;lt&auml; osin hypoteesin digitaalisten medioiden fyysisist&auml; vaikutuksista?<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Ehk&auml; t&auml;ss&auml; kannattaisi pikemmin pohtia sit&auml;, olisimmeko voineet ottaa ty&ouml;n fyysis-kognitiivisen kuormittavuuden paremmin huomioon suunnitellessamme sit&auml;. Olkoonkin, ett&auml; minusta se voisi olla viel&auml; paljon nykyist&auml;kin perusteellisempi. Moni asia j&auml;&auml; toisessakin osassa roikkumaan ilmaan kuten Prologissakin. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta algoritmisia k&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml; ei analysoida mill&auml;&auml;n j&auml;rjestelm&auml;llisell&auml; tai perusteellisella tavalla. Naurua ja muita kirjoitusmenetelmiemme fyysisi&auml; vaikutuksia k&auml;sitell&auml;&auml;n <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/13\/\">2.1:ss&auml;<\/a> muttei juurikaan sen j&auml;lkeen, ei ainakaan nimenomaisesti. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/13\/\">2.1:ss&auml;<\/a> esittelemme my&ouml;s mukauttamisen k&auml;sitteen, mutta emme koskaan palaa siihen. Sama p&auml;tee my&ouml;s Lori Emersonin <em>readingwriting<\/em>-k&auml;sitteeseen (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/14\/\">2.2<\/a>).<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Toisin sanoen ty&ouml; olisi sinusta voinut olla viel&auml; nykyist&auml;kin huomattavasti kuormittavampi?<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Jos olisimme keskittyneet tiukemmin valittuihin aiheisiin, emme olisi joutuneet tekem&auml;&auml;n niin monta uutta aloitusta. Se olisi s&auml;&auml;st&auml;nyt energiaa.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Siin&auml; tapauksessa ty&ouml;st&auml; ei olisi tullut yht&auml;&nbsp;monipuolinen ja laaja.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Ehk&auml;. Jostakin on tingitt&auml;v&auml;.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Olen eri mielt&auml;. Minusta kun tuntuu, ett&auml; toisessa osassa olemme jo pitk&auml;j&auml;nteisempi&auml; kuin Prologissa. Tarkoitan t&auml;ll&auml;, ett&auml; minusta toinen osa ei ole yht&auml; lailla tekstuaalisten eleiden sarja kuin Prologi. Minusta vaikuttaa silt&auml;, ett&auml; maltamme siin&auml; hiukan hidastaa vauhtia ja lukea tarkkaan joitakin digitaalisten medioiden fyysisi&auml; vaikutuksia koskevia v&auml;itteit&auml;. Ajattelen erityisesti Carria ja keskustelua internetin k&auml;yt&ouml;n hermostollisista vaikutuksista. K&auml;sittelemme sit&auml; kokonaiset kolme jaksoa (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/15\/\">2.3<\/a>, <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/16\/\">2.4<\/a> ja <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/17\/\">2.5<\/a>). Rakenteellisesti t&auml;m&auml; eroaa melko paljon Prologista, jossa vain harvaa aihetta k&auml;sitell&auml;&auml;n yht&auml; jaksoa pidemp&auml;&auml;n.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Olen valmis hyv&auml;ksym&auml;&auml;n tuon. Silti on olemassa joitakin r&auml;ikeit&auml; poikkeuksia. Emme esimerkiksi koskaan palaa <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/19\/\">2.7:ss&auml;<\/a> esitettyyn hypoteesiin &rdquo;tahattomasta kognitiivisesta toimijuudesta&rdquo;, vaikka minulle ei ole lainkaan selv&auml;&auml; mit&auml; &rdquo;tahattomuus&rdquo; voisi kognition kohdalla tarkoittaa. Ehk&auml; t&auml;m&auml; johtuu siit&auml;, etten&nbsp;my&ouml;sk&auml;&auml;n ymm&auml;rr&auml; Haylesin puheita &rdquo;ei-tietoisesta kognitiosta&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2012.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis.&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp;&nbsp;London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2012<\/a>, 55, 87, 92, 94&ndash;96, 101&ndash;102, 104, 106) (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-4-2fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles kehittelee teesi&auml;&auml;n ei-tietoisesta kognitiosta seuraavassa kirjassaan &amp;lt;em&amp;gt;Unthought &ndash; The Power of the Cognitive Nonconscious&amp;lt;\/em&amp;gt;, joka on katsantokannaltaan jos mahdollista viel&auml; laajempi kuin &amp;lt;em&amp;gt;How We Think&amp;lt;\/em&amp;gt;. &amp;lt;em&amp;gt;Unthoughtissa&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Hayles esitt&auml;&auml;, ett&auml; tietoinen informaation k&auml;sittely on perinteisesti saanut liikaa huomiota ei-tietoisen kognition kustannuksella, joka yhdist&auml;&auml; elollisia olioita ja &auml;lykk&auml;it&auml; koneita. (Hayles 2017.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/4-2fi1\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">4.2FI1<\/a>). Viel&auml;kin r&auml;ike&auml;mpi esimerkki on sinun &nbsp;ohimennen mainitsema seikka, ett&auml; ensimm&auml;isen taiteellisen osan tarkoitus on ollut k&auml;sitell&auml; &rdquo;dramaatikkona olemista j&auml;lkidraamallisessa maailmassa&rdquo;. Emme huomioi t&auml;t&auml; oikeastaan miss&auml;&auml;n kohtaa tutkimusta.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: T&auml;m&auml; muotoilu on ollut hy&ouml;dyllinen jossakin tutkimuksen vaiheessa, mutta se ei ole osoittautunut tutkimuksen keskeiseksi kysymykseksi. Jossakin mieless&auml; voitaisiin tietenkin v&auml;itt&auml;&auml;, ett&auml; tutkimus koskettelee draamanj&auml;lkeist&auml; ty&ouml;skentely&auml; jossa draamalla on viel&auml; jokin rooli ja funktio (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/6\/\">1.6<\/a> ja <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/7\/\">1.7<\/a>). Olen kuitenkin samaa mielt&auml; kanssasi, ett&auml; tutkimuksen painopiste on jossain muualla kuin t&auml;ss&auml; kysymyksess&auml;.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Ehk&auml; maininnan olisi siin&auml; tapauksessa voinut j&auml;tt&auml;&auml; pois?<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Se k&auml;vi kyll&auml; mieless&auml;.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Kun kerran puhumme draamasta, sekin on minusta h&auml;mm&auml;stytt&auml;v&auml;&auml; miten v&auml;h&auml;n huomiota kiinnit&auml;mme <em>Rakkauden ABZ<\/em> -n&auml;ytelm&auml;si omael&auml;m&auml;kerralliseen luonteeseen ja siihen, mit&auml; t&auml;m&auml;nkaltaisen tekstin toistuva koneellinen k&auml;&auml;nt&auml;minen merkitsee. Emme my&ouml;sk&auml;&auml;n k&auml;sittele lainkaan n&auml;ytelm&auml;ss&auml; k&auml;ytt&auml;mi&auml;si metafiktiivisia keinoja, ennen kaikkea todellisten henkil&ouml;iden oikeiden nimien (my&ouml;s oman nimesi) k&auml;ytt&auml;mist&auml;.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: T&auml;m&auml; on ollut tietoinen valinta minun osaltani. K&auml;&auml;nt&auml;misen ja digitaalisen median sis&auml;llytt&auml;minen on muuttanut tutkimuksen suunnan t&auml;ysin. Alun perin minun oli&nbsp;tarkoitus tutkia omael&auml;m&auml;kerrallisuutta ja erityisesti sen ongelmallisuutta taiteellisena strategiana (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Huopaniemi, Otso. 2006.&nbsp;&rdquo;Oman el&auml;m&auml;n eksploitaatio.&rdquo; Taiteellisen tutkimuksen suunnitelma, Teatterikorkeakoulu, Helsinki.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/huopaniemi-2006\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Huopaniemi 2006<\/a>). K&auml;&auml;nt&auml;minen muutti suunnitelman kokonaan. Ajattelen mielell&auml;ni, ett&auml; tutkimus on s&auml;&auml;stynyt omael&auml;m&auml;kerrallisuudelta k&auml;&auml;nt&auml;misen ansiosta vaikka <em>Rakkauden ABZ:n<\/em> k&auml;ytt&ouml; yhten&auml; sen tekstuaalisena l&auml;ht&ouml;kohtana on ilmiselv&auml;sti ristiriidassa t&auml;m&auml;n ajatuksen kanssa, kuin ovat my&ouml;s t&auml;m&auml;n opinn&auml;ytety&ouml;n&nbsp;omael&auml;m&auml;kerralliset elementit (esim. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/17\/\">2.5:ss&auml;<\/a> oleva kyborgil&auml;hettianekdootti).<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Olkoon niin, mutta minusta t&auml;m&auml;n omaa el&auml;m&auml;&auml; k&auml;sittelev&auml;n n&auml;ytelm&auml;n jatkuvan edestakaisen konek&auml;&auml;nt&auml;misen eettiset seuraamukset j&auml;&auml;v&auml;t meilt&auml; k&auml;sittelem&auml;tt&auml;.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Olisiko tilanne ollut toisenlainen, jos n&auml;ytelm&auml; ei olisi ollut omael&auml;m&auml;kerrallinen? En ole halunnut rakentaa dikotomiaa inhimillisen ja koneellisen k&auml;&auml;nt&auml;misen v&auml;lille t&auml;ss&auml; suhteessa, en varsinkaan koska ne viime k&auml;dess&auml; yhdistyv&auml;t tutkimuksessa. En my&ouml;sk&auml;&auml;n usko, ett&auml; koneellinen k&auml;&auml;nt&auml;minen korvaisi inhimillist&auml; k&auml;&auml;nt&auml;mist&auml;, olkoonkin ett&auml; kehittyess&auml;&auml;n se tulee edelleen muuttamaan inhimillisen k&auml;&auml;nt&auml;misen k&auml;yt&auml;nt&ouml;j&auml;. Automaatio&nbsp;muuttaa k&auml;&auml;nt&auml;mist&auml; siin&auml; miss&auml; muitakin kognitiivisen ty&ouml;skentelyn alueita. T&auml;m&auml;n tutkimuksen perusteella olennaista luonnollisten kielten ja niiden laskennallisen k&auml;sittelyn v&auml;lisess&auml; suhteessa on algoritmisaatio, johon&nbsp;Frederik Kaplan viittaa: miten algoritmit muuttavat luonnollisia kieli&auml; tehdess&auml;&auml;n niist&auml; k&auml;ytt&ouml;kelpoisempia algoritmisten j&auml;rjestelmien kannalta (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kaplan, Frederic. 2014. &amp;quot;Linguistic Capitalism and Algorithmic Mediation.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Representations&amp;lt;\/em&amp;gt; 127: 57&ndash;63.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/kaplan-2014\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Kaplan 2014<\/a>, 59&ndash;62). Jopa yksitt&auml;isen n&auml;ytelm&auml;n erilaiset&nbsp;koneelliset k&auml;&auml;nn&ouml;kset voivat antaa meille viitteit&auml; kehityksen suunnasta t&auml;ss&auml; suhteessa.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Jos katsomme tarkemmin toista osaa, <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/15\/\">2.3:ssa<\/a> tuot esiin taiteellisen ja humanistisen tutkijan parasiittisen suhteen. Molemmatko siin&auml; loisivat ja mist&auml; tarve loisimiseen syntyy?<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Humanistiset ja taiteelliset tutkijat ovat haavoittuvia olentoja, sill&auml; he toimivat aloilla jotka ovat hyvin&nbsp;alttiita poliittisten ja taloudellisten suhdanteiden vaihteluille. Lis&auml;ksi he ammentavat yhteisest&auml; l&auml;hteest&auml; eli taideteoksista. Minusta on t&auml;ss&auml; suhteessa mielenkiintoista ja merkillist&auml;kin, ett&auml; niinkin hanakasti kuin tartummekin Haylesin kirjassaan kertomiin anekdootteihin emme lainkaan k&auml;sittele h&auml;nen taideteoksia koskevia tapauskertomuksiaan (Hayles k&auml;sittelee mm. Steve Tomasulan, Steven Hallin ja Mark Danielewskin multimediaalisia t&ouml;it&auml;). On kuin ottaisimme ilomielin vastaan Haylesin teoreettiset pohdinnat ja niit&auml; havainnollistavat anekdootit, mutta kun tulee aika k&auml;sitell&auml; taideteoksia korvaamme h&auml;nen tapauskertomuksensa omien t&ouml;idemme kuvauksilla. T&auml;m&auml;kin kertoo osaltaan loissuhteen luonteesta ja dynamiikasta.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;<a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/15\/\">2.3:ssa<\/a> mainitset my&ouml;s Haylesin kanssa ja h&auml;nt&auml; vastaan kirjoittamisen. Ymm&auml;rr&auml;n t&auml;m&auml;n viittaavan v&auml;it&ouml;stekstiin kokonaisuutena. Tulemmeko itse asiassa&nbsp;kirjoittaneeksi Haylesia vastaan vai vain h&auml;nen kanssaan? Toisin sanon kyseenalaistammeko miss&auml;&auml;n vaiheessa Haylesin v&auml;itteit&auml; ja l&auml;ht&ouml;kohtia?<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Minusta me kyll&auml; tarkastelemme niit&auml; kriittisesti. Viittaan t&auml;ss&auml; yhteydess&auml; erityisesti siihen, miten kokeilemme ja arvioimme h&auml;nen v&auml;itteit&auml;&auml;n ruumiillistuneesta ja laajennetusta kognitiosta <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/19\/\">2.7:ss&auml;<\/a> ja <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/20\/\">2.8:ssa<\/a>. Sen sijaan, ett&auml; yksinkertaisesti hyv&auml;ksyisimme tai hylk&auml;isimme h&auml;nen v&auml;itteens&auml; koettelemme niit&auml; yritt&auml;m&auml;ll&auml; soveltaa niit&auml; kehitt&auml;miimme kirjoitusmenetelmiin. Yksitt&auml;isen teorian ja taiteellisen praktiikan t&auml;ydellinen yhteensopivuus ei ole&nbsp;mahdollista eik&auml; toivottavaa. Praktiikan ja teorian suhteessa olennaista on se, miten praktiikka voi toimia linssin&auml; jonka kautta teorian k&auml;ytt&ouml;mahdollisuuksia ja rajoituksia punnitaan (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/20\/\">2.8<\/a>).<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;T&auml;h&auml;n kanssa ja vastaan kirjoittamiseen liittyy viel&auml; mimeettinen n&auml;k&ouml;kohta, toisen esitt&auml;minen, toisen hahmon ottaminen. Puhut t&auml;st&auml; Carrin yhteydess&auml; (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/16\/\">2.4<\/a>). Voitko kuvata yksityiskohtaisemmin, miksi meid&auml;n on tarpeen esitt&auml;&auml; toista jotta saisimme oman kantamme n&auml;kyviin? Mist&auml; t&auml;m&auml; tarve esitt&auml;&auml; diskursiivisesti johtuu?<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Olet todella p&auml;&auml;ttynyt ottaa haastattelijan roolin t&auml;ll&auml; kertaa, vai mit&auml;? Katsotaanpa, pystymmek&ouml; tasapainottamaan tilannetta t&auml;ss&auml; suhteessa ennen pitk&auml;&auml;. Taiteellisen tutkijan mimeettinen peli liittyy siihen kontekstiin, jossa taiteellinen tutkija toimii eli t&auml;ss&auml; tapauksessa esitt&auml;vien taiteiden ja akateemisen maailman v&auml;limaastoon. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/25\/\">3.5:ss&auml;<\/a> kuvaan toisen tekstiin kajoamisen prosessia, joka on oppimisen edellytys. Vasta sen j&auml;lkeen, kun taiteellinen tutkija on ottanut jonkin tekstin tai kirjoittamisen tavan omakseen, itseens&auml;, voi h&auml;n&nbsp;erottaa mik&auml; kuuluu h&auml;nen ty&ouml;h&ouml;&ouml;ns&auml;&nbsp;ja mik&auml; ei. T&auml;m&auml; koskee tietenkin vain sellaisia &#8203;&#8203;tekstej&auml;, jotka ovat riitt&auml;v&auml;n l&auml;hell&auml; imeyty&auml;kseen tai assimiloituakseen t&auml;ll&auml; tavoin. Toisin sanoen tietty&nbsp;yhteenkuuluvaisuus&nbsp;tai&nbsp;k&auml;&auml;nnett&auml;vyys&nbsp;on&nbsp;alun alkaen&nbsp;tarpeen (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/3\/\">1.3<\/a>).&nbsp;T&auml;ss&auml; vaiheessa kehon ja tekstin v&auml;lisen erottelun tekeminen vaikeutuu, koska tekstin omaksi ottaminen on kuin ruumiillisen hahmon omaksumisen prosessi. Kun hahmon ottaminen on onnistunut, voidaan siit&auml; my&ouml;s luopua.<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Otammeko my&ouml;s konek&auml;&auml;nt&auml;j&auml;n hahmon? Kysyn siksi, ett&auml; paikoitellen teksti tuntuu minusta konemaiselta. Toistamme, selit&auml;mme ja korostamme tiettyj&auml; yksityiskohtia l&auml;hes konemaisella hellitt&auml;m&auml;tt&ouml;myydell&auml;.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Voi olla, ett&auml; otamme my&ouml;s algoritmisten toimijoiden hahmoja. Toinen mahdollinen selitys tosin on, ett&auml; jatkuva itsek&auml;&auml;nt&auml;minen horjuttaa kielentajuamme. Kielet vuotavat toisiinsa tavalla, joka vaikeuttaa niiden erottelemista. Monissa yhteyksiss&auml; olen kokenut itseni kielipuoleksi. Ent&auml; sin&auml;?<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Samankaltaisia kysymyksi&auml; on ollut mieless&auml;ni. Tosin min&auml; olen itsek&auml;&auml;nt&auml;misen sijaan hakenut selityst&auml; kokemukseen luomastamme hypermediaalisesta ymp&auml;rist&ouml;st&auml;. Toisin sanoen miss&auml; m&auml;&auml;rin mediaymp&auml;rist&ouml;mme hyper&auml;rsykkeineen luo t&auml;t&auml; kielipuolisuutta?<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Olen taipuvainen ajattelemaan, ett&auml; se liittyy pikemminkin itsek&auml;&auml;nt&auml;miseen sis&auml;ltyv&auml;&auml;n jatkuvaan oman tekstin ristitarkasteluun ja uudelleenk&auml;sittelyyn (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/26\/\">3.6<\/a>). On kuitenkin t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; otat hypermediaalisen ymp&auml;rist&ouml;n esiin. Se kun liittyy suoraan hyperlukemiseen (ks. <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/frag\/14\/\">2.2<\/a>). Lis&auml;tess&auml;ni hyperlinkkej&auml; t&auml;h&auml;n ty&ouml;h&ouml;n olen monesti miettinyt, vienk&ouml; niin tehdess&auml;ni keskittyneelt&auml; lukemiselta viimeisetkin mahdollisuudet. Viittaan t&auml;ll&auml; tietysti Haylesin ja Carrin esiin tuomiin tutkimuksiin, joiden mukaan hyperlinkit voivat itse asiassa heikent&auml;&auml; luetun ymm&auml;rt&auml;mist&auml; fragmentoidessaan lukemisprosessia entisest&auml;&auml;n (Hayles 2012, 63; <a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Carr, Nicholas. 2010.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;The Shallows:&nbsp;&amp;lt;\/em&amp;gt;&amp;lt;em&amp;gt;What the Internet Is Doing to Our Brains&amp;lt;\/em&amp;gt;. New York &amp;amp;amp;&nbsp;London: W. W. Norton &amp;amp;amp; Company.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/carr-2010\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Carr 2010<\/a>, 90).<\/p>\n<p>DAR:&nbsp;Sovituksessani ei ole hyperlinkkej&auml;, mik&auml; tosin johtuu teknisist&auml; rajoituksista eik&auml;&nbsp;omasta tahdostani. Pikemminkin kuin hyperlinkkien vaikutusta luetun ymm&auml;rt&auml;miseen olen miettinyt algoritmisten k&auml;&auml;nn&ouml;sten roolia. Muuttaako algoritmisen k&auml;&auml;nn&ouml;ksen l&auml;sn&auml;olo lukemista mill&auml;&auml;n tavoin? Vaikka k&auml;&auml;nn&ouml;s olisikin meluisa, valottaako se l&auml;hdeteksti&auml; hedelm&auml;llisell&auml; tavalla? Tai juuri meluisuutensa takia? Jos algoritmisen k&auml;&auml;nn&ouml;ksen voisi katsoa antavan l&auml;hdetekstille uutta tai lis&auml;sis&auml;lt&ouml;&auml;, olisi t&auml;m&auml; mielenkiintoinen variaatio Walter Benjaminin ajatuksesta k&auml;&auml;nn&ouml;ksest&auml; alkuper&auml;isen &rdquo;j&auml;lkeisel&auml;m&auml;n&auml;&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Benjamin, Walter. 1972. &rdquo;Die Aufgabe des &Uuml;bersetzers.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Gesammelte Schriften Bd. IV\/1&amp;lt;\/em&amp;gt;, toim. Tillman Rexroth, 9&ndash;21. Frankfurt\/Main: Suhrkamp.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/benjamin-1972fi\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Benjamin 1972FI<\/a>, 12). L&auml;hdeteksti saa merkityst&auml;, el&auml;m&auml;&auml;, ainoastaan lukuisten, mahdollisesti lukemattomien k&auml;&auml;nn&ouml;stens&auml; kautta, mit&auml; on ehk&auml; helpompi kuvitella esitt&auml;m&auml;tt&auml; j&auml;&auml;neen ja siten elottoman n&auml;ytelm&auml;n kuten <em>Rakkauden ABZ:n<\/em> tapauksessa.<\/p>\n<hr><p>DAR: Sukupuoli on sekin teema, jonka k&auml;sittelyn laiminly&ouml;mme miltei tyystin, ellei sitten vaikenemistamme tulkita kannanotoksi.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Mink&auml; puolesta se olisi kannanotto?<\/p>\n<p>DAR: Juuri niin. Kun hahmotamme melko laajasti kielten, ruumiiden ja teknologioiden suhteita niin on erikoista, ettemme sano sukupuolesta mit&auml;&auml;n. Tarkemmin ottaen siit&auml;, miten sukupuoli m&auml;&auml;rittyy algoritmisissa prosesseissa tai suhteessa niihin. T&auml;m&auml;h&auml;n on sit&auml;kin yll&auml;tt&auml;v&auml;mp&auml;&auml;, kun ottaa huomioon mik&auml; vaikutus Google-k&auml;&auml;nt&auml;j&auml;n ensimm&auml;isell&auml;&nbsp;<em>Rakkauden ABZ-<\/em>k&auml;&auml;nn&ouml;ksell&auml; on sinuun.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Niin viittaat siis sukupuoliseen kaaokseen, joka aiheutuu Googlen kyvytt&ouml;myydest&auml; p&auml;&auml;tell&auml; asiayhteyden perusteella miten k&auml;&auml;nt&auml;&auml;&nbsp;<em>h&auml;n<\/em>-pronomini. Kielt&auml;m&auml;tt&auml; se tekee minuun valtavan vaikutuksen, tuntuvan ruumiillisen vaikutuksen, kun n&auml;ytelm&auml;ni henkil&ouml;t vaihtavat sukupuolta kohtauksesta toiseen tai jopa kohtausten sis&auml;ll&auml;. Se jos mik&auml; sallii minun et&auml;&auml;nty&auml; alkuper&auml;isist&auml; intentioistani ja &rdquo;toipua&rdquo; n&auml;ytelm&auml;st&auml; ja sen taustalla olevasta kokemuksesta.<\/p>\n<p>DAR: T&auml;m&auml;h&auml;n olisi varmasti voinut helpostikin johtaa keskusteluun sukupuolesta yleisemm&auml;ll&auml; tasolla?<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Minusta on yll&auml;tt&auml;v&auml;&auml;, ett&auml; palaat niinkin kauas kuin <em>Rakkauden ABZ:aan<\/em>. Toki l&auml;hemp&auml;&auml;kin l&ouml;ytyy mahdollisia reittej&auml; kuten kysymys DAR:n sukupuolesta, joka suomen kieless&auml; ohittuu samaisen h&auml;n-pronominin ansiosta mutta joka englannin kieless&auml; vaatii konstikkaampaa konstruktiota.<\/p>\n<p>DAR: <em>They!<\/em><\/p>\n<p>MIN&Auml;: Puhumattakaan synteettisist&auml; &auml;&auml;nist&auml; ja niiden sukupuolesta\/sukupuolittuneisuudesta. Miksi synteettisell&auml; &auml;&auml;nell&auml; on oltava tunnistettava sukupuoli? Ja miksi me suosimme &rdquo;naispuolisia&rdquo; &auml;&auml;ni&auml;, ennen kaikkea &rdquo;Satua&rdquo; ja &rdquo;Avaa&rdquo;?<\/p>\n<p>DAR: &rdquo;Dear Rita&rdquo; -tutkimusekspositiossasi (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Huopaniemi, Otso. 2015. &rdquo;Dear Rita.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;RUUKKU Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu&amp;lt;\/em&amp;gt;. Haettu 6.4.2016. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/www.researchcatalogue.net\/view\/159469\/229633&amp;quot;&amp;gt;www.researchcatalogue.net\/view\/159469\/229633&amp;lt;\/a&amp;gt;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/huopaniemi-2015\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Huopaniemi 2015b<\/a>) olet t&auml;ss&auml; suhteessa huomattavasti monipuolisempi, hy&ouml;dynn&auml;th&auml;n siin&auml; koko joukkoa &rdquo;nais-&rdquo; ja &rdquo;miespuolisia&rdquo; &auml;&auml;ni&auml;.<\/p>\n<p>MIN&Auml;: T&auml;m&auml; liittyy my&ouml;s synteettisten &auml;&auml;nten luomiseen. Joissakin &auml;&auml;niss&auml; hy&ouml;dynnet&auml;&auml;n ihmis&auml;&auml;nt&auml;, kun taas toiset ovat t&auml;ysin synteettisi&auml;. J&auml;lkimm&auml;inen vaihtoehto edellytt&auml;&auml; paljon enemm&auml;n ty&ouml;t&auml; ohjelmoijien taholta, mik&auml; antaa osviittaa siihen miten ty&ouml;l&auml;s prosessi virtuaalisen ruumiin rakentaminen on. T&auml;m&auml;n opinn&auml;ytety&ouml;n osalta selitys &auml;&auml;nten rajalliseen m&auml;&auml;r&auml;&auml;n on&nbsp;osittain tekninen: &rdquo;Satu&rdquo; on ainoa k&auml;ytett&auml;viss&auml;mme oleva suomenkielinen &auml;&auml;ni. <em>love.abz:t&auml;<\/em> tehdess&auml; on k&auml;yt&ouml;ss&auml;mme my&ouml;s &rdquo;Mikko&rdquo;, joka on k&auml;ytt&ouml;j&auml;rjestelm&auml;p&auml;ivitysten my&ouml;t&auml; sittemmin kadonnut. Englanninkielisten &auml;&auml;nten kohdalla valikoimaa on sit&auml;kin enemm&auml;n, vaikka yll&auml;tt&auml;en monet amerikanenglantia puhuvat &auml;&auml;net ovat teknisesti melko vaatimattomia.&nbsp;&rdquo;Ava&rdquo; on selke&auml;sti yksi&nbsp;toimivimmista.<\/p>\n<p>DAR: Tekniset seikat sikseen, kysymys kuuluu tulemmeko kielellisill&auml; valinnoillamme vahvistaneeksi vallitsevaa sukupuolittunutta kulttuurirakennetta?<\/p>\n<p>MIN&Auml;: Mieluummin ajattelisin, ett&auml;&nbsp;<em>they<\/em> on yritys rikkoa binaarirakennetta ainakin kielellisesti ja siten vastarinnan merkki.&nbsp;Googlen kontekstisokea k&auml;&auml;nn&ouml;s haastaa t&auml;m&auml;n rakenteen sattumalta. Me sen sijaan yrit&auml;mme tehd&auml; samoin viittaamalla viel&auml; m&auml;&auml;rittelem&auml;tt&ouml;m&auml;&auml;n kolmanteen mahdollisuuteen.&nbsp;Kielen ja ruumiin rajat ovat t&auml;ss&auml;kin h&auml;ilyvi&auml;. Voin tunnustaa senkin, ett&auml; minusta ihannetapauksessa &ndash; jos kielitaitoni sen sallisi &ndash; t&auml;m&auml; olisi kolmi- eik&auml; kaksikielinen ty&ouml;. Saksankielist&auml; itsek&auml;&auml;nn&ouml;st&auml; odotellessa on meid&auml;n tyydytt&auml;v&auml; nykyiseen muotoon (<a class=\"glossaryLink cmtt_note-4-2fi\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kiit&auml;n ty&ouml;ni esitarkastajia Mika Eloa ja Riku Roihankorpea sukupuolta koskevista kriittisist&auml; kommenteistaan.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/4-2fi2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">4.2FI2<\/a>).<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h5>Viitteet<\/h5>\n<p>4.2FI1<br>\nHayles kehittelee teesi&auml;&auml;n ei-tietoisesta kognitiosta seuraavassa kirjassaan <em>Unthought &ndash; The Power of the Cognitive Nonconscious<\/em>, joka on katsantokannaltaan jos mahdollista viel&auml; laajempi kuin <em>How We Think<\/em>. <em>Unthoughtissa<\/em>&nbsp;Hayles esitt&auml;&auml;, ett&auml; tietoinen informaation k&auml;sittely on perinteisesti saanut liikaa huomiota ei-tietoisen kognition kustannuksella, joka yhdist&auml;&auml; elollisia olioita ja &auml;lykk&auml;it&auml; koneita. (<a class=\"glossaryLink cmtt_refer-fi cmtt_refer-en\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hayles, N. Katherine. 2017. &amp;quot;&amp;lt;em&amp;gt;Unthought &ndash;&nbsp;The Power of the Cognitive Nonconscious.&rdquo;&amp;lt;\/em&amp;gt; Chicago &amp;amp;amp; London: The University of Chicago Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/glossary\/hayles-2017\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hayles 2017<\/a>.)<\/p>\n<p>4.2FI2<br>\nKiit&auml;n ty&ouml;ni esitarkastajia Mika Eloa ja Riku Roihankorpea sukupuolta koskevista kriittisist&auml; kommenteistaan.<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>4.2 Fragmentti 31 Toinen dialogi MIN\u00c4: T\u00e4m\u00e4n opinn\u00e4ytteen toisessa osassa k\u00e4sittelemme kirjoitusmenetelmiemme kehollisia ja fyysisi\u00e4 aspekteja. En tied\u00e4, onko se sattuma mutta min\u00e4 olen uupunut luettuani sen l\u00e4pi. DAR: K\u00e4sittelemme my\u00f6s humanistisen tutkijan j\u00e4ljittelemist\u00e4\u00a0tai esitt\u00e4mist\u00e4 ruumiin n\u00e4k\u00f6kulmasta (ks. 2.3 ja 2.4). MIN\u00c4: N\u00e4in on. Olkoonkin, ett\u00e4 ruumiillistamisesta puhuessamme olemme kovan haasteen edess\u00e4 jo terminologian hankalan [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[41],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9"}],"version-history":[{"count":166,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20364,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions\/20364"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/huopaniemi-otso\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}