{"id":359,"date":"2013-04-17T16:35:10","date_gmt":"2013-04-17T13:35:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaikkari.com\/soile_lahdenpera_2013\/?page_id=359"},"modified":"2021-11-02T16:43:37","modified_gmt":"2021-11-02T14:43:37","slug":"tiivistelma","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/tiivistelma\/","title":{"rendered":"Tiivistelm\u00e4 \u2014 Abstract"},"content":{"rendered":"
Tekijä<\/address>\n
Soile Lahdenperä<\/pre>\n
Väitöstutkimuksen nimi<\/address>\n
Muutoksen tilassa – Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana<\/em><\/pre>\n
Taiteelliset osat<\/address>\n
Aava<\/em>\nToteutuspaikka: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Helsinki\nVuosi: 2003<\/pre>\n
The Ridge<\/em>\nToteutuspaikka: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Helsinki\nVuosi: 2005<\/pre>\n
Välitön tila – hetken koreografiaa<\/em> ja NYT – hetken koreografiaa<\/em>\nToteutuspaikka: Helsingin taidemuseo Meilahti ja Tennispalatsi, Helsinki\nVuosi: 2004 ja 2005<\/pre>\n
Myrskyn ja myötätuulen terraario<\/em>\nToteutuspaikka: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Helsinki\nVuosi: 2006<\/pre>\n
Vastaväittäjät<\/address>\n
Tanssitaiteen tohtori Riitta Pasanen-Willberg  \nDosentti, filosofian tohtori Helena Saarikoski<\/pre>\n
Taiteellisten töiden ohjaus<\/address>\n
Koreografi Ervi Sirén<\/pre>\n
Kirjallisen työn ohjaus<\/address>\n
Professori emerita Soili Hämäläinen \nPhD Anne Makkonen<\/pre>\n
Tutkielman saa julkaista avoimessa tietoverkossa. Lupa on ajallisesti rajoittamaton.<\/address>\n
 <\/address>\n
TIIVISTELMÄ<\/address>\n
Taiteellinen väitöstutkimukseni sisältää neljä taiteellista työtä ja verkkomuotoisen kirjallisen raportoinnin Muutoksen tilassa – Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana<\/em>. Työni käsittelee kehittämiäni menetelmiä integroida Alexander-tekniikan käyttö osaksi taiteellista prosessia koreografin ja tanssijan työssä. Tarkastelen tutkimukseni taiteellisia prosesseja pääasiassa koreografin näkökulmasta, mutta tuon myös esiin tanssijan kokemukseni Deborah Hayn koreografisen materiaalin sovittamisesta ja tanssimisesta. Tutkimukseni koreografiset työt Aava<\/em> (2003), Hetken koreografiaa<\/em> (2004 ja 2005) sekä Myrskyn ja myötätuulen terraario<\/em> (2006) tein erikokoisille ryhmille. Neljäs työ on Deborah Hayn koreografia The Ridge<\/em>, jonka sovitin ja esitin itse (2005).\n\nTutkimuskysymysteni avulla olen tarkastellut, miten käytän Alexander-tekniikkaa koreografin työssäni, millaisin keinoin välitän sitä tanssijoiden\/esiintyjien käyttöön ja miten tämän tekniikan soveltaminen on vaikuttanut työtapaani koreografina sekä dialogisen suhteen syntymiseen tanssijoiden kanssa. Tutkimuksen aikana on tullut esiin, miten erilaiset lähestymistavat hyödyntää Alexander-tekniikkaa taiteellisissa prosesseissa ovat vaikuttaneet siihen, miten tanssijat ovat sisäistäneet tekniikan ja ottaneet sen käyttöönsä. Alexander-tekniikkaa on harjoitettu sekä ryhmätilanteissa että yksityistunneilla eri teosten prosesseissa eri tavoin. Tutkimukseni taiteellisten prosessien aikana olen myös kehittänyt työmenetelmiäni koreografina ja ottanut improvisaatiomenetelmät vahvemmin käyttöön. Tutkimuksen viimeisessä tarkastetussa työssä Myrskyn ja myötätuulen terraario<\/em> -teoksessa, Alexander-tekniikka, kontakti-improvisaation harjoitteet ja muut improvisaatiomenetelmät loivat pohjan tanssijoille koreografioida koko teos esityksen hetkessä.\n\nKirjallisen osuuden johdannossa avaan tanssitaustaani, joka pohjautuu amerikkalaisen postmodernin tanssin perinteeseen (Banes 1987, Foster 2009, Halprin 1995) ja pohdin sen vaikutusta koreografin työhöni. Käsittelen somaattisia menetelmiä (Hanna 2003, Rouhiainen 2006) ja tuon esiin niiden vaikutuksia. Pohdin myös improvisaation ja koreografian suhdetta. Toisessa luvussa esittelen F. Matthias Alexanderin ja avaan hänen kehittämänsä menetelmän perusteita. Alexander-tekniikan osalta käytän Alexanderin (1910, 1923, 1932, 1941) kirjoittamaa neljää kirjaa työni päälähteinä.\n\nKirjallisen työni pääluku on tutkimukseni taiteellisia projekteja käsittelevä kolmas luku. Avaan siinä tutkimukseni keskeistä näkökulmaa, Alexander-tekniikan ajattelun ja käytännön työskentelyn soveltamista koreografiseen prosessiin. Tuon esiin niitä koreografisen prosessin kysymyksiä ja valintoja, jotka eivät yleensä tule tanssiteosta katsovan tietoon. Tarkastelen työssäni myös koreografin ja tanssijan roolien ilmenemistä ja niiden muutosta tutkimuksen taiteellisten prosessien edetessä (Butterworth 2009). Kolmannessa luvussa videomateriaali ja teksti muodostavat luettavan ja katsottavan kokonaisuuden. Jokaisen taiteellisen työn esitystaltiointi on sijoitettu sitä käsittelevän alaluvun yhteyteen (3.1.4<\/a>, 3.2.6<\/a>, 3.3.4<\/a> ja 3.4.5<\/a>). Työn viimeisessä neljännessä luvussa kokoan tutkimuksen löydöksiä ja oivalluksia. Alaluvussa 4.4 esittelen myös tutkimuksen aikana syntyneiden menetelmien koettelemiseksi ja taiteelliseksi yhteenvedoksi syntyneen Drómos – liikkeen jälki<\/em> -teoksen vuodelta 2010.<\/pre>\n
ABSTRACT<\/address>\n
My artistic doctoral dissertation is comprised of four choreographies and a written report in electronic format entitled Muutoksen tilassa – Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana<\/em> (i.e. \"In a State of Change – the Alexander Technique as Part of the Choreographic Process\"). My work focuses on the methods I have developed for integrating the use of the Alexander technique into my artistic work as a choreographer and applying it for the dancers I worked with. I scrutinize the choreographic processes of my research primarily through the vantage point of the choreographer, but I also shed light on my experience of adapting and performing the choreographic material of Deborah Hay as a dancer. The choreographic pieces of my research that are titled Aava<\/em> (i.e. \"Vast\", 2003), Hetken koreografiaa<\/em> (i.e. \"Instant Choreography\", 2004 and 2005) and Myrskyn ja myötätuulen terraario<\/em> (i.e. \"Terrarium of Storm and Tailwind\", 2006) I created for varying groups of performers. The fourth piece is my adaptation and performance (2005) of Deborah Hay's choreography, The Ridge<\/em>.\n\nMy research questions led me to examine how I used the Alexander technique in my work as a choreographer, by what means I conveyed its use to dancers and performers and how applying the method affected my choreographic approach and dialogue with the dancers? The research has shown how different approaches to using the Alexander technique in artistic processes have affected how dancers internalize and employ these said processes. The technique has been practiced in both group contexts and private lessons, with varying emphases in the processes of the different pieces. During the artistic processes of the research I have developed my working methods as a choreographer and began to use improvisational approaches more than before. In the final reviewed piece of the research, Myrskyn ja myötätuulen terraario<\/em>, Alexander technique, contact improvisation exercises and other improvisational methods together established a basis for the dancers to choreograph the whole piece in the now-moment.\n\nIn the foreword to the written report I shed some light on my background in dance, which is based in the tradition of postmodern American dance (Banes 1987, Foster 2009, Halprin 1995), and I discuss its impact on my work as a choreographer. I address various somatic methods (Hanna 2003, Rouhiainen 2006) and discuss their effects on my work. I also reflect upon the relationship between improvisation and choreography. In the second chapter I introduce F. Matthias Alexander and expand on the motives of the method he devised. I use the four books Alexander (1910, 1923, 1932, 1941) wrote as my main reference material where the Alexander technique is concerned.\n\nThe main chapter of this written report is the third one and it addresses the artistic projects listed above. In it I expand on the pivotal perspective of this study, i.e. applying the thinking and practice of Alexander technique to choreographic processes. I introduce queries and choices connected with the choreographic process, of which observers of a dance performance will not necessarily be aware. I also discuss the manifestations of the roles of choreographer and dancer, and the changes that occur in them as the artistic processes of the research advance (Butterworth 2009). In the third chapter the video material and written text combine to create a readable and observable whole. The recordings of the performances of each artistic piece are placed in the context of the respective subchapters in which they are discussed (3.1.4<\/a>, 3.2.6<\/a>, 3.3.4<\/a> and 3.4.5<\/a>). In the fourth and final chapter of the doctoral dissertation I compile the findings and insights of the conducted research. In subchapter 4.4 I also present a piece from 2010 titled Drómos – liikkeen jälki<\/em> (i.e. “Drómos – the Traces of Movement”), which was composed to test and to summarize the methods discovered while conducting the research.<\/pre>\n
Asiasanat<\/address>\n
Alexander-tekniikka, uusi tanssi, nykytanssi, improvisaatio,  nyt-hetken koreografia, kompositio, taiteellinen tutkimus, tanssijantyö.<\/pre>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tekij\u00e4 Soile Lahdenper\u00e4 V\u00e4it\u00f6stutkimuksen nimi Muutoksen tilassa \u2013 Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana Taiteelliset osat Aava Toteutuspaikka: Zodiak \u2013 Uuden tanssin keskus, Helsinki Vuosi: 2003 The Ridge Toteutuspaikka: Zodiak \u2013 Uuden tanssin keskus, Helsinki Vuosi: 2005 V\u00e4lit\u00f6n tila \u2013 hetken koreografiaa ja NYT \u2013 hetken koreografiaa Toteutuspaikka: Helsingin taidemuseo Meilahti ja Tennispalatsi, Helsinki Vuosi: 2004 ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":3,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/359"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=359"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/359\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1908,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/359\/revisions\/1908"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}