{"id":570,"date":"2013-05-21T14:29:27","date_gmt":"2013-05-21T11:29:27","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaikkari.com\/lahdenpera_soile\/?page_id=570"},"modified":"2017-07-04T17:14:16","modified_gmt":"2017-07-04T14:14:16","slug":"1-johdanto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/1-johdanto\/","title":{"rendered":"1<\/em> Johdanto"},"content":{"rendered":"

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tekemässäni taiteellisessa tutkimuksessa Muutoksen tilassa – Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana<\/em> yhdistyvät kolme ammatillista aluettani: työni koreografina, Alexander-tekniikan opettajana ja tanssijana. Lähtökohtana on halu oppia, tutkia ja kehittää koreografisia menetelmiäni käytännöllisen taiteellisen työskentelyn kautta. Tutkimuksessa integroin Alexander-tekniikan osaksi koreografista prosessia. Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa(1)<\/a><\/span> harjoitettava taiteellinen tutkimus on tarjonnut hyvän mahdollisuuden tarkastella lisää koreografin työssä havaitsemaani Alexander-tekniikan potentiaalia tulla sovelletuksi tanssin tekemisessä. Olen tehnyt tutkimustani ennen kaikkea koreografin näkökulmasta, mutta hyödynnän siinä myös tanssijan työn kokemustani.<\/p>\n

Tutkimus sisältää kolme koreografista projektia: Aava<\/em>, Hetken koreografiaa<\/em> sekä Myrskyn ja myötätuulen terraario<\/em>. Niiden lisäksi pohdin kokemuksiani tanssijantyöstä amerikkalaisen koreografin Deborah Hayn sooloteoksessa The Ridge<\/em>. Tutkimukseni kirjallinen osa on käytäntölähtöinen prosessikuvaus, ja sen muoto on verkkojulkaisu.<\/p>\n

Ensimmäinen luku on johdanto, jossa esittelen tutkimuksen taustan ja tarkoituksen. Avaan aluksi amerikkalaisen modernin ja postmodernin tanssin perinteestä syntynyttä kokemusmaastoa, jota tanssiurallani on kertynyt ja josta taiteellinen työskentelyni ja ajatteluni kumpuaa. Lisäksi tuon esille kokemuksia Alexander-tekniikan vaikutuksesta tanssiajatteluuni ennen 1990-luvun alussa Englannissa suorittamaani kolmivuotista Alexander-tekniikan opettajankoulutusta ja sen jälkeen. Näistä elementeistä kehittyy tutkimukseni viitekehys, jota vasten peilaan muiden tanssintekijöiden tutkimuksia ja kirjoituksia. Johdannon loppuosassa teen lyhyen katsauksen tutkimuksen motiiveihin ja etenemiseen sekä tarkennan tutkimuskysymykseni ja esittelen tutkimukseni taiteelliset työt.<\/p>\n

Kirjallisen osan toisessa luvussa avaan Alexander-tekniikan historiaa ja käsitteitä. Kirjoitan melko seikkaperäisesti F. Matthias Alexanderin taustasta ja niistä tekijöistä, joiden pohjalta hänen nimeään kantava tekniikka on saanut alkunsa. Koen tämän tärkeäksi taustaksi menetelmän kehityksen ymmärtämiseksi. Alexanderin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla oli vaikutuksensa hänen sinnikkääseen tutkimukselliseen toimintaansa omien äänenkäytön ongelmiensa ratkaisemisessa. Tekniikan peruskäsitteiden avaamisen lisäksi luon katsauksen menetelmän soveltamiseen tanssin alalla sekä siitä kirjoitettuun tutkimukseen.<\/p>\n

Kolmannessa luvussa, raportin pääosassa, käsittelen taiteellisten töiden prosesseja. Tarkastelen niitä tutkimuskysymysten kautta ja pyrin avaamaan koreografin työtäni ja sen muutosta lukijalle. Tekstin tukena käytän harjoituksista kuvattua videomateriaalia. Prosessikuvauksissa Alexander-tekniikan esiin tuomisessa on jonkin verran toistoa, sillä olen halunnut taata lukijalle mahdollisuuden tutustua myös vain yksittäiseen teosprosessiin. Esitystaltioinnit on liitetty kunkin projektin yhteyteen. Aava<\/em> ja The Ridge<\/em> -teosten yhteydessä ne ovat prosessien arviointia käsittelevissä alaluvuissa (3.1.4<\/a> ja 3.2.6<\/a>). Hetken koreografiaa<\/em> ja Myrskyn ja myötätuulen terraario<\/em> -prosesseissa ne ovat teosten esitysten tarkastelun yhteydessä (3.3.4<\/a> ja 3.4.5<\/a>).<\/p>\n

Neljännessä luvussa kokoan tutkimuksen löydöksiä. Pohdin koreografin asenteessani tapahtunutta muutosta ja kokoan tutkimuskysymysten kautta syntyneitä oivalluksia. Liitän mukaan myös tutkimukseni aikana syntyneiden menetelmien koettelemiseksi luodun teoksen Drómos – liikkeen jälki<\/em>. En lähde avaamaan tai tarkastelemaan sitä kuten muita tutkimusprosessin taiteellisia töitä, vaan jätän sen lukijan katsottavaksi sellaisenaan.<\/p>\n

Tutkimuksen lähdekirjallisuus on pääasiassa englanninkielistä. Olen jättänyt pidemmät lainaukset alkuperäiskielelle, mutta niiden aiheet avautuvat kappaleissa, joihin ne liittyvät. Lyhyet suorat lainaukset olen kääntänyt suomen kielelle ja liittänyt alkuperäistekstin viitteeseen.<\/p>\n

1) Esittävien taiteiden tutkimuskeskus aloitti toimintansa vuonna 2008 ja sitä ennen jatko-opiskelijat kuuluivat alansa laitoksen opiskelijoihin. Oma jatko-opiskeluni alkoi vuonna 2003 tanssitaiteen laitoksen opiskelijana.<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tekem\u00e4ss\u00e4ni taiteellisessa tutkimuksessa Muutoksen tilassa \u2013 Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana yhdistyv\u00e4t kolme ammatillista aluettani: ty\u00f6ni koreografina, Alexander-tekniikan opettajana ja tanssijana. L\u00e4ht\u00f6kohtana on halu oppia, tutkia ja kehitt\u00e4\u00e4 koreografisia menetelmi\u00e4ni k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen taiteellisen ty\u00f6skentelyn kautta. Tutkimuksessa integroin Alexander-tekniikan osaksi koreografista prosessia. Teatterikorkeakoulun Esitt\u00e4vien taiteiden tutkimuskeskuksessa(1) harjoitettava taiteellinen tutkimus on tarjonnut hyv\u00e4n mahdollisuuden tarkastella lis\u00e4\u00e4 koreografin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/570"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=570"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/570\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1843,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/570\/revisions\/1843"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=570"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}