{"id":22,"date":"2013-04-08T12:50:28","date_gmt":"2013-04-08T09:50:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaikkari.com\/soile_lahdenpera_2013\/?p=22"},"modified":"2017-07-04T17:21:06","modified_gmt":"2017-07-04T14:21:06","slug":"3-1-1-alexander-tekniikka-aavan-prosessissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/3-1-1-alexander-tekniikka-aavan-prosessissa\/","title":{"rendered":"3.1.1<\/em> Alexander-tekniikka Aavan prosessissa"},"content":{"rendered":"

Aavan<\/em> käsiohjelmassa olen sanonut, että projektissa pohditaan ajatuksen ja liikkeen tilaa\/tilavuutta. Näin voin sanoa tapahtuneen myös kaikkien muiden tutkimukseen liittyvien prosessien kohdalla. Tämä ajattelutapa on lähtöisin Alexander-tekniikasta, jonka ensisijaisena huomion kohteena on itsen käytön toimivuus. Itsen käytöllä (use of the self<\/em>) tarkoitetaan ihmistä kokonaisuutena, jossa fyysistä ei voi erottaa psyykkisestä (Alexander 2000a<\/a>). Toimintaan vaikuttaa aina se, millä mielellä se tehdään. Alexander-tekniikan avulla harjoitetaan tietoisena toimimista. Tiedostamisen ja havainnoinnin harjoittaminen ovat oleellinen osa tekniikan käyttämisessä. Tarkoituksenmukaisen toiminnan mahdollistamiseksi on purettava niitä toimintamalleja, joista on haittaa itsen käytölle. Näin tekniikan käyttäminen tuo tilaa ja liikkuvuutta niin kehoon kuin mieleen. Kun itsen käyttö toimii tarkoituksenmukaisemmin, lihaksisto on sopivassa vireystasossa ja mieli vapaampi tekemään valintoja. (Alexander-tekniikasta tarkemmin luvussa 2<\/a>.)<\/p>\n

Aavan<\/em> prosessissa työryhmä tutustui Alexander-tekniikkaan viikon mittaisella työpajajaksolla toukokuussa, kun harjoitukset alkoivat syyskuussa. Tanssijoiden lisäksi työpajaan osallistuivat muusikot, valokuvaaja sekä valosuunnittelija. Alexander-tekniikkaan perehtymiseen käytettiin jakson aikana lähinnä kahta lähestymistapaa. Ensisijainen näistä oli aktiiviseksi lepoasennoksi kutsumani, puoliselinmakuulla tehtävä inhibitio eli pysähtymisen ja suuntaamisen harjoitus. Tämän lisäksi keskityttiin havainnoimaan sitä, miten erilaisten reaktioiden synnyttämät ärsykkeet vaikuttavat toimintaan, esimerkiksi kävelyyn tai aktiivisesta lepoasennosta liikkeellelähtöön. Henkilökohtaista Alexander-tekniikan ohjaustani sai vain muutama esiintyjä erityisen tarpeelliseksi kokemassani tilanteessa, esimerkiksi lihaskrampin tai ongelmallisen itsen käytön estäessä toimintaa.<\/p>\n

Aktiivinen lepoasento<\/strong> on Alexander-tekniikkaan tutustuttaessa yksi parhaita keinoja purkaa toiminnan aiheuttamia rasitteita. Kehon levätessä alustalla painovoiman vaikutuksen alaisena lihaksisto pääsee vapautumaan pystyasennon ja ylimääräisen jännityksen aiheuttamasta rasituksesta. Lepoasento on myös konkreettinen keino inhibition harjoittamiselle eli pysähtymiselle ja ei-reagoimiselle. Lisäksi suuntausten ajatteleminen on monelle helpompaa aluksi tässä pysähtyneessä, nyt-hetken tiedostamiseen keskittyneessä tilanteessa kuin muun tekemisen yhteydessä.<\/p>\n

Alexander-tekniikan soveltamista tanssiin harjoiteltiin havainnoimalla sitä mitä tapahtui, kun liikkeellelähdön ärsyke tuli mukaan toimintaan. Sekä yksin että parin kanssa tutkittiin, miten aktiivisesta lepoasennosta liikkeelle lähteminen vaikutti lihaksiston voimankäyttöön. Totesimme tanssijoiden kanssa, että silmien johtaessa liikettä lihasten käyttö on tarkoituksenmukaisempaa kuin silloin, kun keskivartalon lihakset aloittavat liikkumisen. Liikkeellelähdössä käytettiin hyväksi toteamaani reittiä selinmakuulta konttausasentoon. Siinä on helppo havainnoida lonkan koukistumisen ja selän ojentumisen suhdetta. Tämän jälkeen tutkimme siirtymisiä polvi-istuntaan, kyykkyyn ja muihin istumisen muotoihin. Erityistä huomiota kiinnitettiin voimankäytön havainnointiin ja tiedostamiseen. Seisomisesta kävelyyn lähtemisessä nousi tärkeäksi kysymys siitä, mitä tapahtuu ennen liikkeellelähtöä? Havainnoimme neutraalia seisoma-asentoa suhteessa niihin reaktioihin, joita liikkeellelähdön ärsyke saa meissä aikaan. Levollinen pystyasento on peruslähtökohta alkavalle liikkeelle ja ne reaktiot, joita itsen käyttöön nivoutuu liikkeellelähdön seurauksena, olivat tässä erityisen tarkastelun kohteena. Parin kanssa työskentelyn tärkeänä elementtinä oli havaintojen tekemisen lisäksi antaa toiselle kosketuksen avulla tunnistamis- ja hahmotuskokemus sellaisesta kehon alueesta, joka ei ollut riittävän vahvasti tiedostettuna.<\/p>\n

Teoksen varsinaisen harjoitusjakson aikana palautimme mieleen Alexander-tekniikan perusperiaatteet joko ennen tai jälkeen tanssijoiden oman lämmittelyn. Teimme yhdessä aktiivisen lepoasennon ja kertasimme sekä inhibition että suuntaamisen käsitteet ja niiden soveltamisen harjoitteluun. Ohjauspuheessani tekniikan peruskäsitteet itsen käyttö<\/em>, inhibitio<\/em> ja suuntaus<\/em> olivat myös läsnä, ja muutaman kerran keskustelimme näiden käsitteiden sisällöstä. Olen poiminut työpäiväkirjastani seuraavan tärkeän Alexander-tekniikan ajattelusta lähtevän kommenttini tanssijoille:<\/p>\n

KOKEMUS – > kun sitä ei voi toistaa, niin sitä ei kannata metsästää, vaan luoda parhaat mahdolliset edellytykset asioille tapahtua<\/em> (Lahdenperä Aava-työpäiväkirja<\/a> 11.11.2003)<\/p><\/blockquote>\n

Alexander korosti, että hänen oli haitallisia tottumuksia purkaessaan luovuttava tuntemuksiin (feeling<\/em>) perustuvasta toiminnasta, koska ne pohjautuivat usein virheellisiin aistihavaintoihin. Hänen oli siis luovuttava siitä, mikä ei ollut kyseisessä hetkessä olevaa. (Alexander 2000a, 44–45.) Koen Alexander-tekniikan auttavan improvisoimista tässä samassa mielessä. Improvisoitaessa on luovuttava pyrkimyksestä toistaa aikaisemmin koettu, koska tilanne, aika ja paikka ovat aina erilaiset. On luovuttava siitä odotuksesta, että aikaisemmin koettu tuntuisi uudestaan samanlaiselta. Susan Leigh Foster kuvaa improvisaation sisältävän tuntemattoman yhtälailla kuin tunnetun. Tuntemattomat tekijät ovat se yllätyksellisyys, joka tuo uutta, ennalta arvaamatonta ja kiinnostavaa improvisaatioon. Toisaalta tarvitaan tunnettu, oma tanssihistoria ja sovitut säännöt, joiden pohjalta toimitaan. (Foster 2003<\/a>, 4.)<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aavan k\u00e4siohjelmassa olen sanonut, ett\u00e4 projektissa pohditaan ajatuksen ja liikkeen tilaa\/tilavuutta. N\u00e4in voin sanoa tapahtuneen my\u00f6s kaikkien muiden tutkimukseen liittyvien prosessien kohdalla. T\u00e4m\u00e4 ajattelutapa on l\u00e4ht\u00f6isin Alexander-tekniikasta, jonka ensisijaisena huomion kohteena on itsen k\u00e4yt\u00f6n toimivuus. Itsen k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 (use of the self) tarkoitetaan ihmist\u00e4 kokonaisuutena, jossa fyysist\u00e4 ei voi erottaa psyykkisest\u00e4 (Alexander 2000a). Toimintaan vaikuttaa aina […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=22"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1879,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/22\/revisions\/1879"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=22"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=22"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=22"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}