{"id":28,"date":"2013-04-08T12:40:14","date_gmt":"2013-04-08T09:40:14","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaikkari.com\/soile_lahdenpera_2013\/?p=28"},"modified":"2018-10-03T13:51:13","modified_gmt":"2018-10-03T10:51:13","slug":"3-1-2-aavan-koreografinen-rakentuminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/3-1-2-aavan-koreografinen-rakentuminen\/","title":{"rendered":"3.1.2<\/em> Aavan koreografinen rakentuminen"},"content":{"rendered":"

Aavan<\/em> harjoitukset alkoivat 15.9. jatkuen ensi-iltaan 18.11. asti viitenä päivänä viikossa aina neljän tunnin jaksoina. Toukokuinen, viikon mittainen esityö mahdollisti sujuvan aloituksen. Harjoitusjakson voi sanoa jakautuneen kahteen osaan, joista ensimmäiset viisi viikkoa käytimme materiaalin luomiseen ja viikot kuudennesta yhdeksänteen kohtausten rakentamiseen ensimmäisten viikkojen pohjalta. Yhteensä harjoituksia oli kenraaliharjoitus mukaan lukien 41. Esityksiä oli yhdeksän ajalla 18.–30.11.2003.<\/p>\n

Teoksen työstämiseen käytimme havainnointi- ja kehotietoisuusharjoituksia, kontakti-improvisaatiota, tila- ja ääniharjoituksia sekä tekstin tuottamista liikkumisen yhteydessä puheena. Käytössä oli myös Julia Cameronin luovan työn menetelmänä toimiva tajunnanvirtakirjoittaminen. Cameronin ehdottamassa harjoituksessa kirjoitetaan jatkumona ilman ajatustaukoja tai kielioppiin keskittymistä ennalta määritelty aika. Käytimme usein joko viiden tai seitsemän minuutin kirjoitusaikaa, joka alkoi yhteisesti sovitulla aloituksella, kuten: Nyt kehossani tuntuu…, Tänään oli…, Näin juuri…, Muistan kun tanssiessa…, Minä olen hyvä… Kirjoittaminen oli ehdottoman henkilökohtaista reflektointia työskentelystä, ja tekstit jäivät tanssijoille. (Cameron 1992<\/a>.) Usein kuitenkin kukin poimi kirjoittamastaan joitakin häntä itseään kiinnostavia kohtia alleviivaten ne ja joskus myös lukien ne toisille. Keskustelu oli oleellinen osa harjoituksia, ja usein Cameronin kirjoitusharjoitus toimi hyvänä pohjana sille.<\/p>\n

Seuraava videonäyte alkaa kehotietoisuusharjoituksella, jossa pari koskettaa liikkujan selkärankaa. Kosketus toimii niin tietoisuuden lisääjänä kuin impulssin tuottajana liikkujalle. Ohjauspuheeni johtaa toiseen harjoitukseen, jossa edelliseen tehtävään lisätään painon luovuttaminen parille. Lopuksi harjoitteista käydään keskustelua.<\/p>\n