{"id":28,"date":"2015-04-08T12:40:14","date_gmt":"2015-04-08T09:40:14","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaikkari.com\/soile_lahdenpera_2013\/?p=28"},"modified":"2026-03-16T10:38:10","modified_gmt":"2026-03-16T08:38:10","slug":"3-1-2-aavan-koreografinen-rakentuminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/3-1-2-aavan-koreografinen-rakentuminen\/","title":{"rendered":"<span>3.1.2<\/span> Aavan koreografinen rakentuminen"},"content":{"rendered":"<p><em>Aavan<\/em> harjoitukset alkoivat 15.9. jatkuen ensi-iltaan 18.11. asti viiten&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; viikossa aina nelj&auml;n tunnin jaksoina. Toukokuinen, viikon mittainen esity&ouml; mahdollisti sujuvan aloituksen. Harjoitusjakson voi sanoa jakautuneen kahteen osaan, joista ensimm&auml;iset viisi viikkoa k&auml;ytimme materiaalin luomiseen ja viikot kuudennesta yhdeks&auml;nteen kohtausten rakentamiseen&nbsp;ensimm&auml;isten viikkojen&nbsp;pohjalta. Yhteens&auml; harjoituksia oli kenraaliharjoitus mukaan lukien 41. Esityksi&auml; oli yhdeks&auml;n ajalla 18.&ndash;30.11.2003.<\/p>\n\n\n\n<p>Teoksen ty&ouml;st&auml;miseen k&auml;ytimme havainnointi- ja kehotietoisuusharjoituksia, kontakti-improvisaatiota, tila- ja &auml;&auml;niharjoituksia sek&auml; tekstin tuottamista liikkumisen yhteydess&auml; puheena. K&auml;yt&ouml;ss&auml; oli my&ouml;s Julia Cameronin luovan ty&ouml;n menetelm&auml;n&auml; toimiva tajunnanvirtakirjoittaminen. Cameronin ehdottamassa harjoituksessa kirjoitetaan jatkumona ilman ajatustaukoja tai kielioppiin keskittymist&auml; ennalta m&auml;&auml;ritelty aika. K&auml;ytimme usein joko viiden tai seitsem&auml;n minuutin kirjoitusaikaa, joka alkoi yhteisesti sovitulla aloituksella, kuten: Nyt kehossani tuntuu&hellip;, T&auml;n&auml;&auml;n oli&hellip;, N&auml;in juuri&hellip;, Muistan kun tanssiessa&hellip;, Min&auml; olen hyv&auml;&hellip; Kirjoittaminen oli ehdottoman henkil&ouml;kohtaista reflektointia ty&ouml;skentelyst&auml;, ja tekstit j&auml;iv&auml;t tanssijoille. (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Cameron, Julia. 1992.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Tie luovuuteen&amp;lt;\/em&amp;gt;. Helsinki: LIKE.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/cameron-1992\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Cameron 1992<\/a>.) Usein kuitenkin kukin poimi kirjoittamastaan joitakin h&auml;nt&auml; itse&auml;&auml;n kiinnostavia kohtia alleviivaten ne ja joskus my&ouml;s lukien ne toisille. Keskustelu oli oleellinen osa harjoituksia, ja usein Cameronin kirjoitusharjoitus toimi hyv&auml;n&auml; pohjana sille.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraava videon&auml;yte alkaa kehotietoisuusharjoituksella, jossa pari koskettaa liikkujan selk&auml;rankaa. Kosketus toimii niin tietoisuuden lis&auml;&auml;j&auml;n&auml; kuin impulssin tuottajana liikkujalle. Ohjauspuheeni johtaa toiseen harjoitukseen, jossa edelliseen teht&auml;v&auml;&auml;n lis&auml;t&auml;&auml;n painon luovuttaminen parille. Lopuksi harjoitteista k&auml;yd&auml;&auml;n keskustelua.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/29187150?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"720\" height=\"540\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Aava<\/em>, 19.9.2003 harjoituksista. Kehotietoisuusharjoitus.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Ajoitukseltaan koreografia j&auml;i joustavaksi, mik&auml; oli mahdollista kahden muusikon esitystilanteessa soittaman el&auml;v&auml;n musiikin johdosta. Halusin alusta asti, ett&auml; molemmat muusikot, jotka my&ouml;s s&auml;velsiv&auml;t teoksen musiikin, liikkuvat ja ovat osa n&auml;ytt&auml;m&ouml;tapahtumaa. Molemmat olivat siihen valmiita ja kiinnostuneita t&auml;llaisesta esiintymisest&auml;.&nbsp;Olin ty&ouml;skennellyt kummankin muusikon kanssa jo aikaisemmin. Tiesin, ett&auml; heid&auml;n kiinnostuksensa musiikkia kohtaan on samankaltainen kuin omani koreografian suhteen: haluamme luoda omalle ty&ouml;llemme rakenteen, jonka sis&auml;ll&auml; on liikkumavaraa. Muusikot olivat my&ouml;s l&auml;sn&auml; melkein puolet harjoitusajasta. N&auml;iden tekij&ouml;iden ansiosta teoksen &auml;&auml;nimaailmasta tuli rikas ja kiinte&auml; osa teosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Muusikot osallistuivat yhteisiin l&auml;mmittelyharjoituksiin aina, kun olivat paikalla. Heid&auml;n kanssaan ty&ouml;skennelless&auml; nousi esiin kysymyksi&auml; siit&auml;, miten esimerkiksi toisen kanssa fyysisess&auml; kontaktissa oleminen vaikuttaa instrumentin k&auml;sittelyyn. Teimme t&auml;m&auml;n etsimisen ja ty&ouml;st&auml;misen yhdess&auml; tanssijoiden kanssa.&nbsp;Muusikoille laulaminen oli t&auml;ysin mahdollista millaisen liikkumisen kanssa tahansa ja huuliharpun soittokin salli melko laajan kirjon liikkumista ja kontaktia. Jouhikko yhten&auml; instrumenttina sit&auml; vastoin vaati paikallaanoloa samoin kuin s&auml;hk&ouml;inen kosketinsoitin, jonka p&auml;&auml;dyimme asettamaan pysyv&auml;sti n&auml;ytt&auml;m&ouml;n oikeaan etulaitaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/29616119?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"720\" height=\"540\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Aava<\/em>, 14.10.2003 harjoituksista. Kontakti tanssijan ja soittajan v&auml;lill&auml;.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><em>Aavan<\/em> kohtaukset muodostuivat improvisaation ja keho-mieliharjoitusten kautta. V&auml;hitellen ne tarkentuivat koreografisiksi teht&auml;viksi, jotka olivat esitetyss&auml; teoksessa tietyss&auml; j&auml;rjestyksess&auml; ja suhteessa toisiinsa. Kohtausten sis&auml;inen rakenne ja liikemateriaalin toistettavuuden tarkkuus vaihtelivat. Osa kohtauksista oli vapaammin tilanteessa el&auml;v&auml;&auml; improvisaatiota ennalta m&auml;&auml;riteltyjen rakenteiden ja laatujen puitteissa, osa muodostui liikkeellisesti tarkemmin toistettaviksi. Niin soolot kuin melkein kaikki muu liikemateriaali syntyi tanssijoiden tuottamana, ja min&auml; koreografina ohjasin sit&auml; haluamaani suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Jo Butterworth on didaktinen&ndash;demokraattinen-ajatusmallissaan (Didactic&ndash;Democratic) jakanut koreografin ja tanssijan ty&ouml;tavat viiteen kategoriaan. Siin&auml; koreografi toimii asiantuntijan (expert), tekij&auml;n (author), ohjaajan (pilot), edist&auml;j&auml;n (facilitator) tai yhdess&auml; toimijan roolissa (co-owner). Tanssija vastaavasti on v&auml;likappale (instrument), tulkitsija (interpreter), my&ouml;t&auml;vaikuttaja (contributor), luoja\/tekij&auml; (creator) tai yhteisomistaja (co-owner). Koreografiaa luotaessa roolit eiv&auml;t pysy v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; tiukasti mink&auml;&auml;n yhden kategorian alla, mutta niiden kautta on mahdollista n&auml;hd&auml; ja j&auml;sent&auml;&auml; omaa ty&ouml;tapaansa. (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Butterworth, Jo. 2009. &rdquo;Too many cooks? A framework for dance making and devising.&rdquo; In Jo Butterworth and Liesbeth Wildschut. (ed.). &amp;lt;em&amp;gt;Contemporary Choreography: A critical reader.&amp;lt;\/em&amp;gt; Oxon, UK: Routledge, 177&ndash;194.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/butterworth-2009\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Butterworth 2009<\/a>, 177&ndash;179.) <em>Aavan<\/em> kohdalla koreografin ty&ouml;ni sijoittui p&auml;&auml;osin &rdquo;ohjaaja&rdquo;-kategoriaan, mutta olin osittain my&ouml;s &rdquo;tekij&auml;n&rdquo; eli perinteisemm&auml;n opettavan ty&ouml;tavan puolella sek&auml; &rdquo;edist&auml;j&auml;&rdquo; eli tanssijan kanssa yhdess&auml; tekij&auml;.<\/p>\n\n\n\n<p>Jo ennen tutkimusty&ouml;ni aloittamista koreografin ty&ouml;tapaani kuuluivat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tehdyt koreografisen materiaalin l&auml;pimenot. K&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; t&auml;m&auml; tarkoittaa sit&auml;, ett&auml; muodostan olemassa olevasta materiaalista, teemoista ja aihioista pidemm&auml;n improvisaatiorakenteen eli scoren. Nykytanssissa ja improvisaatiossa k&auml;ytett&auml;v&auml;t k&auml;sitteet <em>rakenne<\/em> ja <em>score<\/em> ovat yleisi&auml;, ja niill&auml; tarkoitetaan teht&auml;vien tai s&auml;&auml;nt&ouml;jen asettamista. Rajaaminen ja s&auml;&auml;nt&ouml;jen m&auml;&auml;ritt&auml;minen voi olla todella tarkkaa tai eritt&auml;in avoimeksi j&auml;tt&auml;v&auml;&auml;. Joka tapauksessa se luo yhteisen toimintakent&auml;n tekij&ouml;ille.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse k&auml;yt&auml;n <em>scoren<\/em> k&auml;sitett&auml; pitk&auml;lti samassa mieless&auml; kuin Anna Halprin. H&auml;n m&auml;&auml;ritteli siirtymisen avoimesta improvisaatiosta tarkemmin keskitettyyn toimintaan k&auml;ytt&auml;en asteikkoa yhdest&auml; kymmeneen. Ykk&ouml;nen tarkoittaa avointa eli mahdollisimman v&auml;h&auml;n ohjeita sis&auml;lt&auml;v&auml;&auml; ja osallistujille vapauden antavaa toimintaa. Kymmenen taas suljettua, tarkkoja s&auml;&auml;nt&ouml;j&auml; ja m&auml;&auml;ritteit&auml; sis&auml;lt&auml;v&auml;&auml;, osallistujille tarkoin ohjeistettua toimintaa, jossa ei ole juurikaan vapautta. (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Worth, Libby and Poynor, Helen. 2004.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Anna HALPRIN.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Routledge Performance Practitioners.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Oxon, USA and Canada: Routledge.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/worth-and-poynor-2004\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Worth and Poynor 2004<\/a>, 73&ndash;74.)<\/p>\n\n\n\n<p>Harjoitusten eri vaiheissa teht&auml;v&auml;t l&auml;pimenot improvisaatiorakenteella antavat minulle mahdollisuuden hahmottaa kokonaisuutta: sit&auml; mit&auml; on olemassa ja mit&auml; puuttuu. Olen ty&ouml;skennellyt samoin my&ouml;s omia sooloja tehdess&auml;ni ja koen, ett&auml; n&auml;in saan mahdollisimman varhain k&auml;sityksen teoksen kokonaisrakentumisesta.&nbsp;Kokonaisuuden l&auml;pi kulkeminen ei kuitenkaan tarkoita sit&auml;, ett&auml; j&auml;isimme kiinni siihen, mik&auml; on kerran kokeiltu, vaan pikemminkin on toisin p&auml;in. Kohtaukset ja niiden materiaali voi muuntua, kunnes se l&ouml;yt&auml;&auml; paikkansa. Kokonaisuuden ja sen teemojen olemassaolo antaa niille mahdollisuuden puhutella minua ja esiintyji&auml; aina uutena nyt-hetkess&auml;. Kiinnostavaa on, ett&auml; kohtasin samankaltaisen ty&ouml;tavan ty&ouml;skennelless&auml;ni Deborah Hayn kanssa vuonna 2004.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Aavan<\/em> ensimm&auml;isten harjoitusviikkojen aikana ty&ouml;skentelimme paljon kontakti-improvisaatioon liittyvien teht&auml;vien parissa. T&auml;m&auml; ty&ouml;, joka sis&auml;lsi jatkuvan haasteen parin kanssa jaettavan painon luovuttamisen ja vastaanottamisen suhteen, loi hyv&auml;n luottamuksen tanssijoiden v&auml;lille. Jo ensimm&auml;isell&auml; harjoitusviikolla syntyi tanssija Giorgion ja muusikko Outin v&auml;lisess&auml; kontakti-improvisaatioharjoituksessa koskettava kohtaus, joka j&auml;i sellaisenaan lopulliseen esitykseen. Kohtauksessa molemmat luovuttivat koko painonsa toisen kannatukseen. Painon vastaanottaja valitsi, miten h&auml;n asettui ottamaan toisen painon vastaan. Teht&auml;v&auml;&auml; tehtiin lattiatasossa. Outi lauloi vanhaa kansans&auml;velm&auml;&auml; samalla, kun h&auml;n ja Giorgio vaihtelivat painon luovuttajan ja vastaanottajan osia. Kohtaus sis&auml;lsi minulle t&auml;rke&auml;n elementin tarinasta, joka toteutui osoittelematta tai alleviivaamatta laulun sanoja. Se, ett&auml; tekij&auml;t pysytteliv&auml;t liikkumiseen annetussa teht&auml;v&auml;ss&auml; eli painon luovuttamisessa toisen varaan, salli laulun sanojen tulla kuulijalle kuulluksi ilman tarkkaan asetettua merkityst&auml;. Uskon, ett&auml; n&auml;in vastaanottaja voi vapaammin assosioida kohtauksen omaan kokemusmaailmaansa liittyv&auml;ksi.&nbsp;Ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirjastani l&ouml;ytyy seuraava harjoituksen j&auml;lkeinen tajunnanvirtakirjoitus:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>T&auml;n&auml;&auml;n oli tosi koskettavaa kun Giorgio ja Outi tekiv&auml;t painon vastaan ottamista ja luovuttamista ja Outi lauloi samalla Kreivist&auml; ja kihlauksesta ja mua alkoi itkett&auml;&auml; ja se oli koskettavaa kun he tekiv&auml;t niin auki ja suoraan ja rehellisesti ja sitten siin&auml; laulussa oli &auml;iti joka tytt&auml;relle tai jotain ja alkoi itkett&auml;&auml; entisest&auml;&auml;n ja t&auml;&auml; on just sit&auml; mit&auml; etsin t&auml;h&auml;n biisiin ett&auml; olisi tunteen koskettamista sen kautta ett&auml; tekij&ouml;ill&auml; on tarkka teht&auml;v&auml; ja oma keskittyminen niin ett&auml; se luo tarinoita ja merkitykset on avoimia kun ne tulee siit&auml; hetkest&auml; eik&auml; yrityksest&auml; rakentaa jotain mit&auml; ei ole. Ja se on t&auml;n p&auml;iv&auml;n juttu kun mun ajatus oli just se ett&auml; tuoda esiin esille astuminen ja esiintyminen toisille ja oma ennakko ajatus oli niin tiukka niin k&auml;vi toisin.<\/p>\n<cite>(<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Lahdenper&auml;, Soile.&nbsp;&amp;lt;i&amp;gt;Aava&amp;lt;\/i&amp;gt;-ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirja 12.5.2003&ndash;5.3.2004.&nbsp;Lahdenper&auml;n yksityisarkisto.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/lahdenpera-aava-tyopaivakirja\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Lahdenper&auml; Aava-ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirja<\/a> 18.9.2003)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/29187955?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"640\" height=\"480\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Aava<\/em>, 23.10.2003 harjoituksesta, edell&auml; kuvatusta kohtauksesta, joka jatkuu esitystaltiointina.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><em>Aavan<\/em> ensimm&auml;inen l&auml;pimeno oli 7.10. eli nelj&auml;nnen harjoitusviikon alussa. L&auml;pimeno koostui edell&auml; kuvatuista, pareittain tehdyist&auml; painon luovutuksista toisen kannatukseen, joihin liittyi tarinoiden kertominen sek&auml; jokaisen tanssijan henkil&ouml;kohtaisesta soolomateriaalista ja aiemmin tehdyst&auml; improvisaatioteht&auml;v&auml;st&auml;. N&auml;m&auml; kolme elementti&auml;, painon luovutus, soolot ja improvisaatioteht&auml;v&auml;, olivat my&ouml;s osa lopullista koreografiaa. Lopullisessa esityksess&auml; puhutut tarinat j&auml;iv&auml;t tanssijoilta pois mutta toteutuivat&nbsp;muuntuneessa muodossa, osana muusikoiden luomaa &auml;&auml;nimaailmaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/29188328?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"720\" height=\"540\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Aava<\/em>, 7.10.2003 kooste ensimm&auml;isest&auml; l&auml;pimenosta ja keskustelua sen j&auml;lkeen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tanssijoiden soolot pohjautuivat Suomenlinnan rantakallioilla tehtyyn tasapainon havainnointiteht&auml;v&auml;&auml;n. Harjoituksessa tutkimme sit&auml;, miten ep&auml;tasainen alusta vaikutti itsen k&auml;ytt&ouml;&ouml;n eli tasapainoon suhtautumiseen ja liikkumiseen. Jokaisen tanssijan kanssa syntyi omanlaistaan materiaalia. Kaikissa sooloissa n&auml;kyi kuitenkin tasapainoilun elementtej&auml;, jotka olivat l&auml;ht&ouml;isin kallioisesta luonnonmaastosta. Kolme sooloista oli esityksess&auml; omina kohtauksinaan muiden tanssijoiden ollessa pois n&auml;ytt&auml;m&ouml;lt&auml; tai toimiessa soolon tukijoina, esimerkiksi istuen puolikaaressa sooloa tanssivan ymp&auml;rill&auml;. Kaksi sooloista tapahtui yht&auml; aikaa muodostaen trion kolmannen tanssijan avustamana.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/29187449?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"720\" height=\"540\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Aava<\/em>, 14.10.03 harjoituksesta, &rdquo;sooloty&ouml;skentely&rdquo;, jossa kaikki tekev&auml;t omaa sooloihin johtanutta materiaaliaan yht&auml; aikaa. Toisessa harjoituksessa Riikka tekee sooloaan suhteessa Akseliin ja Ninaan. Kolmannessa harjoituksessa Sarin soolo 30.10.2003.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Improvisaatioteht&auml;v&auml; perustui harjoitukseen, jossa tutkimme toisten edess&auml; seisomisen aiheuttamia reaktioita. Tanssijat toivat n&auml;m&auml; havaitut reaktiot esiin ensin koskettamalla kehon sit&auml; aluetta, jossa reaktio tuntui tai puhumalla tuntemuksestaan. Teht&auml;v&auml;&auml; jatkoimme k&auml;ytt&auml;m&auml;ll&auml; reaktion tunnistamista impulssina liikkumiseen, improvisaatioon. Teht&auml;v&auml;n tarkoituksena oli tuoda esiin reagoimisen ja valinnan yhteys eli tapahtuma, joka pyrit&auml;&auml;n Alexander-tekniikassa tiedostamaan. Kun havainnoivalla asenteella ja tietoisuudella saadaan kiinni reaktiosta, on mahdollista inhiboida eli ehk&auml;ist&auml; v&auml;lit&ouml;n, totuttu toimintatapa ja valita, miten halutaan kyseisell&auml; hetkell&auml; toimia.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/29188825?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"720\" height=\"540\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Aava<\/em>, 30.9.2003 harjoituksesta, jossa seurataan Riikan harjoitusta seist&auml; katsottavana ja nostaa esiin reaktiot, jotka tuntuvat kehossa. Ohjauspuheeni on nostettu harjoituksen j&auml;lkeisest&auml; tilanteesta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Edell&auml; kuvattu improvisaatioteht&auml;v&auml; oli saanut esitykseenkin p&auml;&auml;tyneen rakenteensa viidennell&auml; harjoitusviikolla, jolloin oli toinen l&auml;pimeno. Tilank&auml;yt&ouml;llisesti se pohjautui edesmenneen improvisaatio-opettajani John Rollandin &rdquo;k&auml;yt&auml;v&auml;harjoitukseen&rdquo;<span class=\"alaviite\"><a class=\"glossaryLink cmtt_Alaviite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Olen k&auml;ytt&auml;nyt t&auml;t&auml; Rollandilta oppimaani harjoitusta opiskeluajoistani (1981&ndash;1983) l&auml;htien ja se on muistinvaraisesti t&auml;ss&auml; esitettyn&auml;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/37-2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">(37)<\/a><\/span>. Siin&auml; tila jaetaan samansuuntaisiin k&auml;yt&auml;viin, joita tanssijat ensin k&auml;ytt&auml;v&auml;t j&auml;sent&auml;m&auml;&auml;n omaa liikkumistilaansa ja suhdettaan muihin. V&auml;hitellen teht&auml;v&auml;n osa-alueita laajentamalla tanssijat ottavat koko tilan ja muut liikkujat tietoiseen ratkaisumaailmaansa. T&auml;m&auml; tilallinen rakenne ja seisomisteht&auml;v&auml;, toisin sanoen pys&auml;htyminen reaktioidensa tiedostamiseksi, yhdistyiv&auml;t. N&auml;iden lis&auml;ksi rakenteen osaksi tuli ainoa <em>Aavassa<\/em> ollut antamani pieni liikkeellinen teema. Se toimi aluksi l&auml;mmittelyharjoituksena p&auml;&auml;n, keskivartalon ja selk&auml;rangan sek&auml; raajojen yhdist&auml;j&auml;n&auml;, kunnes se tuli mukaan koreografian rakenteeseen, t&auml;m&auml;n tilallisen &rdquo;k&auml;yt&auml;v&auml;kohtauksen&rdquo; liikkeelliseksi materiaaliksi.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/29189124?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"720\" height=\"540\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Aava<\/em>, 14.10.2003 ja 30.10.2003 harjoituksista, &rdquo;k&auml;yt&auml;v&auml;harjoitus&rdquo;. Videolla n&auml;kyy kyseisen kohtauksen muuntuminen kohti esitystaltioinnissa n&auml;ht&auml;v&auml;&auml; lopullista versiota.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kuudennella harjoitusviikolla alkoi siis tarkempi kohtausten rakentaminen niiden erilaisten improvisaatioteemojen ja materiaalien pohjalta, joita oli ker&auml;&auml;ntynyt. Olin kuvannut aiemmilta viikoilta materiaalia videolle seitsem&auml;lt&auml; eri harjoituskerralta, ja se oli apuna lopullisen koreografian rakenteen osien luomisessa. Seitsem&auml;nnell&auml; harjoitusviikolla teoksen rakenne oli jo melkein lopullinen, ja kaksi viimeist&auml; harjoitusviikkoa koreografiaa ty&ouml;stettiin aina kokonaisuutena. Henkil&ouml;kohtaisen l&auml;mmittelyosuuden lis&auml;ksi harjoituksissa tehtiin my&ouml;s edelleen jokin yhteinen teht&auml;v&auml; siit&auml; laajasta varastosta, joka oli ker&auml;&auml;ntynyt koreografian materiaalia etsitt&auml;ess&auml;. Se viritti tanssijat tiedostamaan itsens&auml; suhteessa toisiin ennen yhteist&auml; teht&auml;v&auml;&auml;. Viimeisten viikkojen l&auml;pimenoissa oli mukana jo projektin ulkopuolisia katsojia. Koen t&auml;m&auml;n t&auml;rke&auml;ksi sek&auml; itseni ett&auml; esiintyjien kannalta. Itselleni on arvokasta saada kommentteja, joiden kautta voin peilata omien valintojeni toimivuutta. Esiintyj&auml;t olivat jo katsoneet toistensa tekemist&auml; harjoitusten alusta l&auml;htien l&auml;sn&auml;olon laatujen havaitsemiseksi ja tiedostamiseksi. Ennakkokatsojien l&auml;sn&auml;olo toi heid&auml;t j&auml;lleen uuteen tilanteeseen, josta k&auml;sin tietoisuutta oli mahdollista tarkentaa. Usein t&auml;m&auml; ulkopuolisten l&auml;sn&auml;olo my&ouml;s lis&auml;&auml; herkkyytt&auml; havainnoida muut n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml; olijat.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group viitteet\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<p>37) Olen k&auml;ytt&auml;nyt t&auml;t&auml; Rollandilta oppimaani harjoitusta opiskeluajoistani (1981&ndash;1983) l&auml;htien ja se on muistinvaraisesti t&auml;ss&auml; esitettyn&auml;.<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aavan harjoitukset alkoivat 15.9. jatkuen ensi-iltaan 18.11. asti viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa aina nelj\u00e4n tunnin jaksoina. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-aava"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2255,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions\/2255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}