{"id":64,"date":"2012-04-08T13:32:40","date_gmt":"2012-04-08T10:32:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaikkari.com\/soile_lahdenpera_2013\/?p=64"},"modified":"2026-03-16T10:31:43","modified_gmt":"2026-03-16T08:31:43","slug":"3-4-3-harjoitteleminen-kohti-tuntematonta-eli-muutoksen-tilassa-oleminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/3-4-3-harjoitteleminen-kohti-tuntematonta-eli-muutoksen-tilassa-oleminen\/","title":{"rendered":"<span>3.4.3<\/span> Harjoitteleminen kohti tuntematonta eli muutoksen tilassa oleminen"},"content":{"rendered":"<p>Avaan seuraavissa kappaleissa niit&auml; menetelmi&auml;, joita k&auml;ytimme harjoitusaikana etsiess&auml;mme teokselle rakennetta ja luodessamme luottamusta ja yhteist&auml; pohjaa, joka antaisi teoksen olla aina uusi joka esityksess&auml;. K&auml;ytimme erilaisia improvisaatioharjoitteita, joiden uskoin vahvistavan tanssijoiden kyky&auml; lukea tilanteita ja tehd&auml; valintoja esityksen hetkess&auml;, olla valppaana jatkuvalle komposition tekemiselle eli hetkess&auml; koreografioimiselle. Tanssija-koreografi Julyen Hamilton toteaa, ett&auml; osa kompositioprosessia on ottaa vastuu improvisoidessa syntyvist&auml; sattumista (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Benoit, Agn&eacute;s. 1997.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;On the edge\/Cr&eacute;ateurs de l&rsquo;impr&eacute;vu: Dialoques on dance improvisation in Performance.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Nouvelles de dance, N&ordm; 32\/33. Bruxelles: CONTREDANSE.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/benoit-1997\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Benoit 1997<\/a>, 199). Sattumien hy&ouml;tyk&auml;ytt&ouml; ja niist&auml; vastuunottaminen on ensiarvoinen taito esityksen hetkess&auml; koreografioitaessa. T&auml;t&auml; me harjoittelimme&nbsp;<em>Terraarion<\/em> prosessissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Alexander-tekniikan lis&auml;ksi k&auml;ytimme eritt&auml;in paljon kontakti-improvisaatiosta tulevia harjoitteita teosta ty&ouml;st&auml;ess&auml;mme. Kehollista tietoisuutta olivat kasvattamassa my&ouml;s erilaiset pareittain tehdyt anatomista rakennetta ja kehon toiminnallisuutta selvent&auml;v&auml;t teht&auml;v&auml;t. Teimme my&ouml;s kompositioharjoitteita tilan ja ajantajun lis&auml;&auml;miseksi. Mielen ja keskittymisen herkist&auml;miseen k&auml;ytimme tajunnanvirtakirjoittamista ja Deborah Hayn ajatusta siit&auml;, ett&auml; harjoittelemisen sijaan keskityimme tanssin harjoittamiseen (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hay, Deborah. 2000.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;my body, the buddhist&amp;lt;\/em&amp;gt;. Hanover: Wesleyan University Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/hay-2000\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hay 2000<\/a>, 103&ndash;104). (Katso luku <a href=\"..\/3-2-2-deborah-hayn-tyoskentelymenetelma\/\">3.2.2<\/a>) Keskustelut vahvistivat dialogista asennetta ty&ouml;ryhm&auml;n kesken. (Katso luku <a href=\"..\/3-1-3-improvisaation-ja-koreografian-suhteesta-ja-dialogisuudesta\/\">3.1.3<\/a>) Seuraavassa videon&auml;ytteess&auml; keskustelemme kosketuksesta ja menetelmist&auml;, joita k&auml;yt&auml;mme t&auml;m&auml;n ty&ouml;n valmistamiseen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47713611?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"640\" height=\"360\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Terraario<\/em> 5.5.2006. Harjoitusmenetelmi&auml;.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tiedostava l&auml;sn&auml;olo ja kontakti toiseen<br>\n&mdash; havainnoimisen ja kehotietoisuuden harjoittaminen<\/h2>\n\n\n\n<p>Olen k&auml;ytt&auml;nyt kontakti-improvisaation<span class=\"alaviite\"><a class=\"glossaryLink cmtt_Alaviite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kontakti-improvisaatio tulee hienosti esitellyksi Cynthia J. Novackin kirjassa &amp;lt;em&amp;gt;Sharing the Dance: Contact Improvisation and American Culture&amp;lt;\/em&amp;gt; vuodelta 1990. Muuta luettavaa aiheesta on vuodesta 1975 l&auml;htien toimitetussa &amp;lt;em&amp;gt;Contact-Quarterly. A vehicle for moving ideas&amp;lt;\/em&amp;gt; -julkaisussa ja Thomas Kaltenbrunnerin kirjassa &amp;lt;em&amp;gt;Contact Improvisation: Moving &ndash; Dancing &ndash; Interaction&amp;lt;\/em&amp;gt; vuodelta 1998.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/49-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(49)<\/a><\/span> harjoitteita paljon ty&ouml;skentelyn osana, koska menetelm&auml; antaa mahdollisuuksia itsen k&auml;yt&ouml;n tunnistamiseen ja kehitt&auml;miseen. Minulle kontakti-improvisaatio on ensimm&auml;inen liikkumisen laji, johon olen kyennyt soveltamaan Alexander-tekniikan ajattelua. Fyysinen kontakti toisen tanssijan kanssa auttaa havaitsemaan omia tottumuksia. Painon jakaminen toisen kanssa johtaa liikeratoihin, jotka haastavat omia liikkumisen tapoja. Herkistyminen oman ja toisen liikkeen kuuntelulle on er&auml;s kontakti-improvisaation keskeisist&auml; elementeist&auml;. Tasapainoilu toisen liikkeenkulun tunnistamisen ja omien valintojen tekemisen v&auml;lill&auml; ovat arvokasta tietoisen l&auml;sn&auml;olon harjoittamista. V&auml;it&auml;n, ett&auml; kontakti-improvisaation harjoitteiden tekeminen kasvattaa ja kehitt&auml;&auml; luottamusta toisen kanssa tanssimiseen, niihinkin tilanteisiin, joissa fyysist&auml; kontaktia ei ole. Oman kehon painon luovuttaminen toisen varaan jopa sataprosenttisesti vaatii luottamusta ja toisaalta kasvattaa sit&auml;. Fyysisen kontaktin kautta kyky suhteuttaa oma energia toisen liikelaatuun kasvaa ja mahdollistaa liikkeiden ja liikelaatujen laajemman kirjon. Herkkyys tunnistaa liikkeen suunta niin omassa kuin toisen kehossa lis&auml;&auml;ntyy. Fyysinen kontakti ja painon jakaminen kehitt&auml;v&auml;t my&ouml;s tanssijan oman rakenteensa, anatomiansa ja fysiologiansa tuntemusta kehon ottaessa tietoa vastaan niin ihon, lihasten kuin luiden kautta. Oheisessa harjoituksessa kokeillaan painon antamista kokonaan parin kannatukseen. T&auml;ss&auml; harjoituksessa keski&ouml;ss&auml; on painon siirtyminen v&auml;hitellen toisen varaan ja tietoisuus on asteittaisuudessa nollasta sataan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47713396?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"640\" height=\"360\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Terraario<\/em> 1.6.2006. Painonluovutusta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tiedostavalla l&auml;sn&auml;ololla tarkoitan esiintyj&auml;n avautumista havaitsemaan itsen lis&auml;ksi koko itse&auml; ymp&auml;r&ouml;iv&auml; tila ja siin&auml; olevat elementit. Minulle on t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; esiintyess&auml;&auml;n tanssijalla on kehonhallinnan ja virtaavuuden lis&auml;ksi kyky olla tietoinen ymp&auml;rist&ouml;st&auml;&auml;n. T&auml;st&auml; johtuen jokainen harjoituskerta sis&auml;lsi aina my&ouml;s tilaa hahmottavia elementtej&auml;. Ohessa olevassa tilanteessa kyse on tanssijoiden v&auml;lisest&auml; tilasta. Harjoituksen teht&auml;v&auml;n&auml; on tuoda huomio yht&auml;lailla toista kohti menemiseen eli toimivaan kontaktiin kuin suuntautumiseen ulos tilaan, tietoisuus toisesta s&auml;ilytt&auml;en.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47713126?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"640\" height=\"360\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Terraario<\/em> 5.5.2006. Kohti ja pois tanssi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Harjoituksissa pohdimme my&ouml;s sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntyneen ja ulosp&auml;in suuntautuvan olemisen ja esiintymisen laatua. Tarkoitan laatueroilla sit&auml;, ett&auml; esiintyj&auml; voi olla sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntynyt sek&auml; katsojat huomioon ottavasti ett&auml; heid&auml;t poissulkevasti. T&auml;m&auml; on valinta ja mielest&auml;ni on hyv&auml;ksytt&auml;v&auml;&auml; k&auml;ytt&auml;&auml; kumpaa vain niin harjoitellessa kuin esiintyess&auml;, kunhan on tietoinen valinnastaan. Esimerkiksi japanilaisessa buto-tanssissa esiintyj&auml; on usein sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntyneess&auml; tilassa, mutta silti vahvasti tietoinen esiintymistapahtumasta. Toisaalta ulosp&auml;in suuntautuva esiintyj&auml; saattaa kadottaa kosketuksen itseens&auml;: vaikka esiintymist&auml; yritet&auml;&auml;n suunnata yleis&ouml;lle, sen laatu saattaa t&auml;ll&ouml;in heikenty&auml;. Silmien ja katseen tietoinen k&auml;ytt&ouml; tuo tanssijan l&auml;sn&auml;oloon merkitt&auml;v&auml;&auml; kommunikaatiota suhteessa katsojaan. Katseen ei tarvitse olla suora ollakseen kommunikoiva. Usein itsens&auml; tiedostaminen liikkuessa k&auml;&auml;nt&auml;&auml; fokuksen sis&auml;&auml;np&auml;in. N&auml;kemisen tiedostaminen antaa mahdollisuuden suuntautua ulosp&auml;in. Esimerkki t&auml;llaisesta harjoituksesta on silmien aktivoiminen havaitsemaan tilaa, jossa esiintyj&auml; liikkuu. Olen antanut seuraavan, itselleni toimivan ohjeen tanssijoille l&auml;mmittelyn ja Alexander-tekniikkaan aktivoitumisen yhteydess&auml;: Anna silmien ottaa vastaan edess&auml; oleva n&auml;kym&auml;. Anna sen kulkea silm&auml;hermoja pitkin n&auml;k&ouml;keskukseen kohti takaraivoa. Anna n&auml;kym&auml;n &rdquo;pudota&rdquo; kehoon &ndash; valitse mit&auml; impulsseja seuraat &ndash; ole tietoinen tilasta ja muista. (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Lahdenper&auml;, Soile.&nbsp;&amp;lt;i&amp;gt;Myrskyn ja my&ouml;t&auml;tuulen terraarion&amp;lt;\/i&amp;gt;&nbsp;ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirja 27.2.2006&ndash;9.11.2006.&nbsp;Lahdenper&auml;n yksityisarkisto.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/lahdenpera-terraario-tyopaivakirja\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Lahdenper&auml; Terraario ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirja<\/a>, 9.8.2006.)<\/p>\n\n\n\n<p>Tiedostavaan, hetkess&auml; luotavaan koreografian tapahtumaan liittyy mahdollisuus ottaa tarpeen mukaan k&auml;ytt&ouml;&ouml;n kaikki koettu.<em>Terraarion<\/em> harjoitusprosessin aikana Nina Viitam&auml;ki koki kiinnostavaksi tutkia j&auml;lki&auml; nuoruudenaikaisesta klassisen baletin harjoittamisen kokemuksestaan. H&auml;n oli tietoisesti siirt&auml;nyt sen pois k&auml;yt&ouml;st&auml;&auml;n my&ouml;hempien tanssiopintojensa aikana. Ty&ouml;skentelimme Ninan kanssa tuon baletin kinesteettisen kokemuksen aktivoimiseksi. T&auml;ll&ouml;in itsess&auml; olemassa oleva viisaus ja kokemus saatiin nykyhetken tarpeen vaatimaan k&auml;ytt&ouml;&ouml;n. Ninan sooloteema koostui t&auml;st&auml; tietoiseksi tulemisesta. Se ei n&auml;ytt&auml;ytynyt esityksess&auml; katsojalle klassisena balettina, mutta Ninan esiintyj&auml;n laatuun se toi jotakin, joka oli ollut suljettuna pois. Harjoitusn&auml;ytteeseen olen poiminut muutamien tuntien improvisoimisesta osuuden, jossa baletin muotokieli tulee voimakkaimmin esiin. Nina ei yritt&auml;nyt esitt&auml;&auml; tai j&auml;ljitell&auml; tuota liikkeellist&auml; sanastoa, vaan kyse oli nimenomaan sen esiin p&auml;&auml;st&auml;misest&auml;, kinesteettisen&nbsp;kokemuksen hy&ouml;dynt&auml;misest&auml; uudelleen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47711941?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"640\" height=\"360\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Terraario<\/em> 8.6.2006. Baletin j&auml;lki, Ninan soolo ja Marina Kostik<span class=\"alaviite\"><a class=\"glossaryLink cmtt_Alaviite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Marina Kostik on pianisti, joka kiinnostui Alexander-tekniikasta ja k&auml;vi pitk&auml;&auml;n tunneillani.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/50-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(50)<\/a><\/span> pianossa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Teimme edell&auml; kuvatun kaltaisen kokeilun my&ouml;s koko ryhm&auml;n kanssa. T&auml;m&auml; harjoitus syntyi sattumalta, kun ty&ouml;skentelimme Teatterikorkeakoulun isossa voimistelusalissa. Tilassa oli koripalloja ja s&auml;hlypelin v&auml;lineit&auml;. Ennen harjoitusta tanssijat ottivat ne k&auml;ytt&ouml;&ouml;n ja siit&auml; syntyi innostunutta pelaamista ja aikaisempien pelaamiskokemusten muistelemista. Toiminta n&auml;ytti niin kiinnostavalta, ett&auml; ehdotin sen tutkimista tarkemmin. Kokeilimme pelaamisen tanssijoissa her&auml;tt&auml;neen kinesteettisen kokemuksen tuomista uuteen tilanteeseen. En halunnut kuitenkaan kannustaa pelaamisen esitt&auml;miseen vaan nimenomaan siit&auml; j&auml;&auml;neen fyysisen kokemuksen hy&ouml;dynt&auml;miseen toisessa tilanteessa. K&auml;yt&ouml;ss&auml;mme on toki koko ajan muistumia siit&auml;, mit&auml; olemme aiemmin tehneet, mutta vasta tietoinen herkistyminen ja valintojen tekeminen saa&nbsp;koetun materiaalin uudelleenhy&ouml;dynnetyksi liikkumiseemme. Tanssijat siis kokeilivat pelaamisen kehollisen muiston k&auml;ytt&auml;mist&auml; impulsseina liikkumiseen ensin lyhyin&auml; tilan ylityksin&auml; ja sitten viel&auml; lattiatasossa improvisoiden. V&auml;lill&auml; peliv&auml;lineet otettiin uudestaan konkreettisesti k&auml;ytt&ouml;&ouml;n kokemuksen vahvistamiseksi. Sitten n&auml;it&auml; liikkumisen impulsseja kokeiltiin sohvalla istumisen virikkeiksi ja mukaan otettiin my&ouml;s parin kanssa ty&ouml;skentely. Kokemuksista esiin nostetun materiaalin kirjo oli lopulta moninainen aina koripallosta curlingiin ja uimiseen. Harjoitus her&auml;tti tanssijoissa kysymyksi&auml; valinnasta abstraktin ja miimisen liikkeen v&auml;lill&auml; ja toi tietoiseksi tilan aistimisen toisin: esimerkiksi sohva tuntui isolta, kun se oli m&auml;kihypyn n&auml;ytt&auml;m&ouml;. Kokeilussa tuli esiin my&ouml;s outouden ja arjen l&auml;sn&auml;olo. Sohva arkisena huonekaluna toi mukaan puheen k&auml;yt&ouml;n ja toisaalta, kun se sai uusia rooleja, p&auml;&auml;dyimme pohtimaan esineelle annettavia merkityksi&auml;. (Lahdenper&auml; Terraario ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirja, 23.3.2006.)<\/p>\n\n\n\n<p>Tiedostavaa l&auml;sn&auml;oloa harjoittelimme my&ouml;s erilaisin itsen havainnoimisen keinoin. Kun koreografiaa luodaan esityksen hetkess&auml;, on oleellista, ett&auml; tanssijan itsen k&auml;ytt&ouml; (<em>use of the self<\/em>), kuten asia Alexander-tekniikassa ilmaistaan, on mahdollisimman herk&auml;sti ja edullisesti toimivaa. Yhten&auml; t&auml;rke&auml;n&auml; tiedostamiseen liittyv&auml;n&auml; kysymyksen&auml; on ollut: mit&auml; tapahtuu ennen kuin jotain tapahtuu? Mit&auml; on reaktion vastaanottamisen ja toiminnan v&auml;liss&auml;? Kysymys tulee Alexander-tekniikan inhibition k&auml;sitteest&auml; eli pys&auml;htymisest&auml; ennen toimintaa. Herkistytt&auml;ess&auml; havaitsemaan reaktio ja impulssi ennen kuin se on muuttunut toiminnaksi voidaan valita toiminnan suunta. Aluksi t&auml;t&auml; harjoiteltiin eritt&auml;in rajatusti seuraamalla k&auml;velyyn l&auml;htemist&auml;, sen sis&auml;lt&auml;mi&auml; reaktioita ja niiden vaikutuksia sek&auml; omasta kokemuksesta k&auml;sin ett&auml; havainnoimalla toisen tekemist&auml;. Seuraavassa videon&auml;ytteess&auml; on kyse samankaltaisesta tapahtumasta pidemm&auml;lle vietyn&auml;. Siin&auml; on kompositiotilanne, jossa Giorgio ja Riikka tulevat ensin rajaamaan ja tukemaan Ninan sooloa siirtyen sitten omaan materiaaliinsa. T&auml;ss&auml; on yht&auml;lailla kyse sen tiedostamisesta, mit&auml; tapahtuu ennen kuin menee mukaan toisen tanssiin, kuin siit&auml;, ett&auml; etsii tilaa ja aikaa omalle soololle.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47714418?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"640\" height=\"360\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Terraario<\/em> 5.9.2006. Rajaaminen ja tukeminen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Harjoituksissa keskityimme Alexander-tekniikan harjoittamisen lis&auml;ksi syvent&auml;m&auml;&auml;n tiedostavan l&auml;sn&auml;olon aluetta my&ouml;s muilla menetelmill&auml;. Teimme esimerkiksi kehon rakenteen ja liikkuvuuden tunnistamiseksi harjoitteita, joissa havainnoimme itse&auml;mme ja liikkeit&auml;mme lattiakontaktin tai toisen ihmisen kosketuksen kautta. Yksinkertaisesti tuomalla huomioni seistess&auml;ni jalkapohjieni kontaktiin alustaan her&auml;t&auml;n tietoisuuden tasapainostani ja sitten koukistamalla polvet ja lonkat herkist&auml;n itseni muutoksille tasapainossa. Kehon mittasuhteita ja lihasten, nivelten ja luiden sijaintia on my&ouml;s helpompi hahmottaa toisen kosketuksen kautta. Esimerkiksi selk&auml;rankaa on hankala koskea itse, ja toisen kosketus toimii hyvin impulssina tunnistamiselle ja liikkuvuuden mahdollistamiselle. Kiinnostavaa on my&ouml;s se, miten toisen kehon koskettaminen her&auml;tt&auml;&auml; oman kehon tiedostamisen. Toisen kosketus on ollut k&auml;yt&ouml;ss&auml;mme my&ouml;s impulssina liikkumiselle. Oman tutun liikeradan on mahdollista ohjautua uuteen suuntaan, kun toiselta tuleva impulssi est&auml;&auml; totutun tai tarjoaa uuden vaihtoehdon. T&auml;h&auml;n k&auml;ytimme apuna toisen liikkumisen est&auml;misen tai my&ouml;t&auml;tekemisen harjoitetta. Toimiessaan liikkujan liikeradan rajoittajana toinen tanssija asettuu esteeksi, joko koko kehoaan k&auml;ytt&auml;en tai k&auml;sill&auml; kiinni pit&auml;en. Liikkujan on ratkaistava suhtautumisensa toisen tekoon ja l&ouml;ydett&auml;v&auml; itselleen sill&auml; hetkell&auml; toimivin ratkaisu p&auml;&auml;st&auml; eteenp&auml;in. T&auml;m&auml; avaa uusia mahdollisuuksia ja l&ouml;yt&ouml;j&auml; omien totuttujen reittien ohelle. Toisaalta my&ouml;t&auml;tekeminen eli liikkujan liikkeen suunnan kannustaminen tai avustaminen lis&auml;&auml; sujuvuutta, tuo lis&auml;&auml; energiaa tai antaa uudenlaisen mahdollisuuden, aikaisemmasta poikkeavan kokemuksen,&nbsp;joka rikastuttaa kinesteettisen eli liikeaistin rekisteri&auml;. Alexander-tekniikan inhibition ja suuntausten k&auml;ytt&auml;minen edell&auml; kuvatussa harjoituksessa mahdollistaa ja tukee kokonaisvaltaista kehon l&auml;pi kulkevan liikkeen toteutumista.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraavassa harjoitusn&auml;ytteess&auml; tanssijat ty&ouml;skentelev&auml;t juuri kosketuksen ja siihen reagoimisen kanssa. Teht&auml;v&auml;n&auml; on antaa toiselle volyymiltaan erilaisia kosketuksia ja vastaanottajana valita, mill&auml; tavoin niit&auml; k&auml;ytt&auml;&auml; impulssina liikkeeseen. Ohjauspuheessani k&auml;yt&auml;n t&auml;ss&auml; termi&auml; kehomieli,<span class=\"alaviite\"><a class=\"glossaryLink\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Timo Klemola k&auml;ytt&auml;&auml; termi&auml; kehomieli kurssikuvauksessaan: &rdquo;Puhun mielell&auml;ni kehomielest&auml;, jolla haluan korostaa ihmisen alkuper&auml;ist&auml;, kokemuksellista kehon ja mielen yhteytt&auml;. Kulttuurimme vahva ruumiin ja sielun erottava dualismi on vaikea ylitt&auml;&auml;, koska se vaikuttaa kieless&auml;mme ja my&ouml;s esimerkiksi ihmisen kohtaamiseen liittyviss&auml; rakenteissa. Ohjelman taustalla on ihmisen kehomielen filosofinen (fenomenologinen) analyysi, jossa kehoa ja mielt&auml; l&auml;hestyt&auml;&auml;n aina kokemuksellisen kehomielen aspekteina, ei koskaan erikseen. Puhuessani kehotietoisuudesta ja egotietoisuudesta viittaan n&auml;ihin aspekteihin.&rdquo;&nbsp;(Klemola 2012.)&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/51-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(51)<\/a><\/span> jolla kannustan tanssijoita tiedostamaan kehon ja mielen vuorovaikutteista toimintaa. K&auml;yt&auml;n yleens&auml; k&auml;sitett&auml; itsen k&auml;ytt&ouml; (use of the self) seuraten F. M. Alexanderin ajattelua. Nyt olen kuitenkin halunnut tuoda esiin vuorovaikutuksen kehon ja mielen v&auml;lill&auml;. J&auml;ljit&auml;n k&auml;ytt&auml;m&auml;ni kehomieli termin k&auml;&auml;nn&ouml;kseksi englanninkielisest&auml; Body-Mind-k&auml;sitteest&auml;. Eeva Anttila toteaa sille tunnusomaiseksi ilmeisen vaivattomuuden siirty&auml; kehollisesta tuntemuksesta reflektiiviseen ajatteluun (<a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Anttila, Eeva. 2007. &amp;quot;Mind the body: Unearthing the Affiliation Between the Conscious Body and the Reflective Mind.&rdquo; In Leena Rouhiainen (ed.).&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Ways of Knowing in Dance and Art.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Acta Scenica 19. Helsinki: Theatre Academy, 79&ndash;99.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/anttila-2007\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Anttila 2007<\/a>, 87). Seuraava on suora lainaus alla olevan videon&auml;ytteen ohjauspuheestani: &rdquo;Kosketuksen ja reaktion vuoropuhelu on antautumista kehomielen ty&ouml;lle. Ei niink&auml;&auml;n yrityst&auml; ajatella, yrityst&auml; seurata, miten mieli ty&ouml;skentelee, pikemminkin antaen mahdollisuus ja vapaus sille kehon ja mielen yhteistoiminnalle. En yrit&auml; tiedostaa vaan annan sen havaitsemisen olla, tiedostamisen olla mahdollista. Kehomielen yhteistoiminta. Kosketus l&auml;pi kehon. N&auml;enk&ouml; samalla, kun tunnen? Kosketus suuntautuu l&auml;pi kehon.&rdquo;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47711854?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"640\" height=\"360\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Terraario<\/em> 29.5.2006. Kosketuksen ja reaktion vuoropuhelu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group viitteet\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<p>49) Kontakti-improvisaatio tulee hienosti esitellyksi Cynthia J. Novackin kirjassa&nbsp;<em>Sharing the Dance: Contact Improvisation and American Culture<\/em>&nbsp;vuodelta 1990. Muuta luettavaa aiheesta on vuodesta 1975 l&auml;htien toimitetussa&nbsp;<em>Contact-Quarterly. A vehicle for moving ideas<\/em>&nbsp;-julkaisussa ja Thomas Kaltenbrunnerin kirjassa&nbsp;<em>Contact Improvisation: Moving &ndash; Dancing &ndash; Interaction<\/em>&nbsp;vuodelta 1998.<\/p>\n\n\n\n<p>50) Marina Kostik on pianisti, joka kiinnostui Alexander-tekniikasta ja k&auml;vi pitk&auml;&auml;n tunneillani.<\/p>\n\n\n\n<p>51) Timo Klemola k&auml;ytt&auml;&auml; termi&auml; kehomieli kurssikuvauksessaan: &rdquo;Puhun mielell&auml;ni kehomielest&auml;, jolla haluan korostaa ihmisen alkuper&auml;ist&auml;, kokemuksellista kehon ja mielen yhteytt&auml;. Kulttuurimme vahva ruumiin ja sielun erottava dualismi on vaikea ylitt&auml;&auml;, koska se vaikuttaa kieless&auml;mme ja my&ouml;s esimerkiksi ihmisen kohtaamiseen liittyviss&auml; rakenteissa. Ohjelman taustalla on ihmisen kehomielen filosofinen (fenomenologinen) analyysi, jossa kehoa ja mielt&auml; l&auml;hestyt&auml;&auml;n aina kokemuksellisen kehomielen aspekteina, ei koskaan erikseen. Puhuessani kehotietoisuudesta ja egotietoisuudesta viittaan n&auml;ihin aspekteihin.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Klemola, Timo. 2010.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Funktionaalinen kehotietoisuus ja kehomielen integrointi.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;fine vision -sivut.&nbsp;&amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/tietoisuustaidot.fi\/23&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot;&amp;gt;http:\/\/tietoisuustaidot.fi\/23&amp;lt;\/a&amp;gt;, (13.9.2012)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/klemola-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Klemola 2012<\/a>.)<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Avaan seuraavissa kappaleissa niit\u00e4 menetelmi\u00e4, joita k\u00e4ytimme harjoitusaikana etsiess\u00e4mme teokselle rakennetta ja luodessamme luottamusta ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-64","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-terraario"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2247,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions\/2247"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}