{"id":64,"date":"2013-04-08T13:32:40","date_gmt":"2013-04-08T10:32:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.verkkovaikkari.com\/soile_lahdenpera_2013\/?p=64"},"modified":"2018-10-03T13:56:45","modified_gmt":"2018-10-03T10:56:45","slug":"3-4-3-harjoitteleminen-kohti-tuntematonta-eli-muutoksen-tilassa-oleminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/3-4-3-harjoitteleminen-kohti-tuntematonta-eli-muutoksen-tilassa-oleminen\/","title":{"rendered":"<em>3.4.3<\/em> Harjoitteleminen kohti tuntematonta eli muutoksen tilassa oleminen"},"content":{"rendered":"<p>Avaan seuraavissa kappaleissa niit&auml; menetelmi&auml;, joita k&auml;ytimme harjoitusaikana etsiess&auml;mme teokselle rakennetta ja luodessamme luottamusta ja yhteist&auml; pohjaa, joka antaisi teoksen olla aina uusi joka esityksess&auml;. K&auml;ytimme erilaisia improvisaatioharjoitteita, joiden uskoin vahvistavan tanssijoiden kyky&auml; lukea tilanteita ja tehd&auml; valintoja esityksen hetkess&auml;, olla valppaana jatkuvalle komposition tekemiselle eli hetkess&auml; koreografioimiselle. Tanssija-koreografi Julyen Hamilton toteaa, ett&auml; osa kompositioprosessia on ottaa vastuu improvisoidessa syntyvist&auml; sattumista (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Benoit, Agn&eacute;s. 1997.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;On the edge\/Cr&eacute;ateurs de l&rsquo;impr&eacute;vu: Dialoques on dance improvisation in Performance.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Nouvelles de dance, N&ordm; 32\/33. Bruxelles: CONTREDANSE.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/benoit-1997\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Benoit 1997<\/a>, 199). Sattumien hy&ouml;tyk&auml;ytt&ouml; ja niist&auml; vastuunottaminen on ensiarvoinen taito esityksen hetkess&auml; koreografioitaessa. T&auml;t&auml; me harjoittelimme&nbsp;<em>Terraarion<\/em> prosessissa.<\/p>\n<p>Alexander-tekniikan lis&auml;ksi k&auml;ytimme eritt&auml;in paljon kontakti-improvisaatiosta tulevia harjoitteita teosta ty&ouml;st&auml;ess&auml;mme. Kehollista tietoisuutta olivat kasvattamassa my&ouml;s erilaiset pareittain tehdyt anatomista rakennetta ja kehon toiminnallisuutta selvent&auml;v&auml;t teht&auml;v&auml;t. Teimme my&ouml;s kompositioharjoitteita tilan ja ajantajun lis&auml;&auml;miseksi. Mielen ja keskittymisen herkist&auml;miseen k&auml;ytimme tajunnanvirtakirjoittamista ja Deborah Hayn ajatusta siit&auml;, ett&auml; harjoittelemisen sijaan keskityimme tanssin harjoittamiseen (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hay, Deborah. 2000.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;my body, the buddhist&amp;lt;\/em&amp;gt;. Hanover: Wesleyan University Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/hay-2000\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hay 2000<\/a>, 103&ndash;104). (Katso luku <a title=\"3.2.2 Deborah Hayn ty&ouml;skentelymenetelm&auml;\" href=\"https:\/\/www.actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/?p=106\">3.2.2<\/a>) Keskustelut vahvistivat dialogista asennetta ty&ouml;ryhm&auml;n kesken. (Katso luku <a title=\"3.1.3 Improvisaation ja koreografian suhteesta ja dialogisuudesta\" href=\"https:\/\/www.actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/?p=34\">3.1.3<\/a>) Seuraavassa videon&auml;ytteess&auml; keskustelemme kosketuksesta ja menetelmist&auml;, joita k&auml;yt&auml;mme t&auml;m&auml;n ty&ouml;n valmistamiseen.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47713611\" height=\"281\" width=\"500\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n<h6><em>Terraario<\/em> 5.5.2006. Harjoitusmenetelmi&auml;.<\/h6>\n<h3>Tiedostava l&auml;sn&auml;olo ja kontakti toiseen<br>\n&mdash; havainnoimisen ja kehotietoisuuden harjoittaminen<\/h3>\n<p>Olen k&auml;ytt&auml;nyt kontakti-improvisaation<span class=\"alaviite\"><a class=\"glossaryLink cmtt_Alaviite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kontakti-improvisaatio tulee hienosti esitellyksi Cynthia J. Novackin kirjassa &amp;lt;em&amp;gt;Sharing the Dance: Contact Improvisation and American Culture&amp;lt;\/em&amp;gt; vuodelta 1990. Muuta luettavaa aiheesta on vuodesta 1975 l&auml;htien toimitetussa &amp;lt;em&amp;gt;Contact-Quarterly. A vehicle for moving ideas&amp;lt;\/em&amp;gt; -julkaisussa ja Thomas Kaltenbrunnerin kirjassa &amp;lt;em&amp;gt;Contact Improvisation: Moving &ndash; Dancing &ndash; Interaction&amp;lt;\/em&amp;gt; vuodelta 1998.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/49-2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">(49)<\/a><\/span> harjoitteita paljon ty&ouml;skentelyn osana, koska menetelm&auml; antaa mahdollisuuksia itsen k&auml;yt&ouml;n tunnistamiseen ja kehitt&auml;miseen. Minulle kontakti-improvisaatio on ensimm&auml;inen liikkumisen laji, johon olen kyennyt soveltamaan Alexander-tekniikan ajattelua. Fyysinen kontakti toisen tanssijan kanssa auttaa havaitsemaan omia tottumuksia. Painon jakaminen toisen kanssa johtaa liikeratoihin, jotka haastavat omia liikkumisen tapoja. Herkistyminen oman ja toisen liikkeen kuuntelulle on er&auml;s kontakti-improvisaation keskeisist&auml; elementeist&auml;. Tasapainoilu toisen liikkeenkulun tunnistamisen ja omien valintojen tekemisen v&auml;lill&auml; ovat arvokasta tietoisen l&auml;sn&auml;olon harjoittamista. V&auml;it&auml;n, ett&auml; kontakti-improvisaation harjoitteiden tekeminen kasvattaa ja kehitt&auml;&auml; luottamusta toisen kanssa tanssimiseen, niihinkin tilanteisiin, joissa fyysist&auml; kontaktia ei ole. Oman kehon painon luovuttaminen toisen varaan jopa sataprosenttisesti vaatii luottamusta ja toisaalta kasvattaa sit&auml;. Fyysisen kontaktin kautta kyky suhteuttaa oma energia toisen liikelaatuun kasvaa ja mahdollistaa liikkeiden ja liikelaatujen laajemman kirjon. Herkkyys tunnistaa liikkeen suunta niin omassa kuin toisen kehossa lis&auml;&auml;ntyy. Fyysinen kontakti ja painon jakaminen kehitt&auml;v&auml;t my&ouml;s tanssijan oman rakenteensa, anatomiansa ja fysiologiansa tuntemusta kehon ottaessa tietoa vastaan niin ihon, lihasten kuin luiden kautta. Oheisessa harjoituksessa kokeillaan painon antamista kokonaan parin kannatukseen. T&auml;ss&auml; harjoituksessa keski&ouml;ss&auml; on painon siirtyminen v&auml;hitellen toisen varaan ja tietoisuus on asteittaisuudessa nollasta sataan<br><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47713396\" height=\"281\" width=\"500\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n<h6><em>Terraario<\/em> 1.6.2006. Painonluovutusta.<\/h6>\n<p>Tiedostavalla l&auml;sn&auml;ololla tarkoitan esiintyj&auml;n avautumista havaitsemaan itsen lis&auml;ksi koko itse&auml; ymp&auml;r&ouml;iv&auml; tila ja siin&auml; olevat elementit. Minulle on t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; esiintyess&auml;&auml;n tanssijalla on kehonhallinnan ja virtaavuuden lis&auml;ksi kyky olla tietoinen ymp&auml;rist&ouml;st&auml;&auml;n. T&auml;st&auml; johtuen jokainen harjoituskerta sis&auml;lsi aina my&ouml;s tilaa hahmottavia elementtej&auml;. Ohessa olevassa tilanteessa kyse on tanssijoiden v&auml;lisest&auml; tilasta. Harjoituksen teht&auml;v&auml;n&auml; on tuoda huomio yht&auml;lailla toista kohti menemiseen eli toimivaan kontaktiin kuin suuntautumiseen ulos tilaan, tietoisuus toisesta s&auml;ilytt&auml;en.<br><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47713126\" height=\"281\" width=\"500\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n<h6><em>Terraario<\/em> 5.5.2006. Kohti ja pois tanssi.<\/h6>\n<p>Harjoituksissa pohdimme my&ouml;s sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntyneen ja ulosp&auml;in suuntautuvan olemisen ja esiintymisen laatua. Tarkoitan laatueroilla sit&auml;, ett&auml; esiintyj&auml; voi olla sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntynyt sek&auml; katsojat huomioon ottavasti ett&auml; heid&auml;t poissulkevasti. T&auml;m&auml; on valinta ja mielest&auml;ni on hyv&auml;ksytt&auml;v&auml;&auml; k&auml;ytt&auml;&auml; kumpaa vain niin harjoitellessa kuin esiintyess&auml;, kunhan on tietoinen valinnastaan. Esimerkiksi japanilaisessa buto-tanssissa esiintyj&auml; on usein sis&auml;&auml;np&auml;in k&auml;&auml;ntyneess&auml; tilassa, mutta silti vahvasti tietoinen esiintymistapahtumasta. Toisaalta ulosp&auml;in suuntautuva esiintyj&auml; saattaa kadottaa kosketuksen itseens&auml;: vaikka esiintymist&auml; yritet&auml;&auml;n suunnata yleis&ouml;lle, sen laatu saattaa t&auml;ll&ouml;in heikenty&auml;. Silmien ja katseen tietoinen k&auml;ytt&ouml; tuo tanssijan l&auml;sn&auml;oloon merkitt&auml;v&auml;&auml; kommunikaatiota suhteessa katsojaan. Katseen ei tarvitse olla suora ollakseen kommunikoiva. Usein itsens&auml; tiedostaminen liikkuessa k&auml;&auml;nt&auml;&auml; fokuksen sis&auml;&auml;np&auml;in. N&auml;kemisen tiedostaminen antaa mahdollisuuden suuntautua ulosp&auml;in. Esimerkki t&auml;llaisesta harjoituksesta on silmien aktivoiminen havaitsemaan tilaa, jossa esiintyj&auml; liikkuu. Olen antanut seuraavan, itselleni toimivan ohjeen tanssijoille l&auml;mmittelyn ja Alexander-tekniikkaan aktivoitumisen yhteydess&auml;: Anna silmien ottaa vastaan edess&auml; oleva n&auml;kym&auml;. Anna sen kulkea silm&auml;hermoja pitkin n&auml;k&ouml;keskukseen kohti takaraivoa. Anna n&auml;kym&auml;n &rdquo;pudota&rdquo; kehoon &ndash; valitse mit&auml; impulsseja seuraat &ndash; ole tietoinen tilasta ja muista. (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Lahdenper&auml;, Soile.&nbsp;&amp;lt;i&amp;gt;Myrskyn ja my&ouml;t&auml;tuulen terraarion&amp;lt;\/i&amp;gt;&nbsp;ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirja 27.2.2006&ndash;9.11.2006.&nbsp;Lahdenper&auml;n yksityisarkisto.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/lahdenpera-terraario-tyopaivakirja\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Lahdenper&auml; Terraario ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirja<\/a>, 9.8.2006.)<\/p>\n<p>Tiedostavaan, hetkess&auml; luotavaan koreografian tapahtumaan liittyy mahdollisuus ottaa tarpeen mukaan k&auml;ytt&ouml;&ouml;n kaikki koettu.<em> Terraarion<\/em> harjoitusprosessin aikana Nina Viitam&auml;ki koki kiinnostavaksi tutkia j&auml;lki&auml; nuoruudenaikaisesta klassisen baletin harjoittamisen kokemuksestaan. H&auml;n oli tietoisesti siirt&auml;nyt sen pois k&auml;yt&ouml;st&auml;&auml;n my&ouml;hempien tanssiopintojensa aikana. Ty&ouml;skentelimme Ninan kanssa tuon baletin kinesteettisen kokemuksen aktivoimiseksi. T&auml;ll&ouml;in itsess&auml; olemassa oleva viisaus ja kokemus saatiin nykyhetken tarpeen vaatimaan k&auml;ytt&ouml;&ouml;n. Ninan sooloteema koostui t&auml;st&auml; tietoiseksi tulemisesta. Se ei n&auml;ytt&auml;ytynyt esityksess&auml; katsojalle klassisena balettina, mutta Ninan esiintyj&auml;n laatuun se toi jotakin, joka oli ollut suljettuna pois. Harjoitusn&auml;ytteeseen olen poiminut muutamien tuntien improvisoimisesta osuuden, jossa baletin muotokieli tulee voimakkaimmin esiin. Nina ei yritt&auml;nyt esitt&auml;&auml; tai j&auml;ljitell&auml; tuota liikkeellist&auml; sanastoa, vaan kyse oli nimenomaan sen esiin p&auml;&auml;st&auml;misest&auml;, kinesteettisen&nbsp;kokemuksen hy&ouml;dynt&auml;misest&auml; uudelleen.<br><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47711941\" height=\"281\" width=\"500\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n<h6><em>Terraario<\/em> 8.6.2006. Baletin j&auml;lki, Ninan soolo ja Marina Kostik<span class=\"alaviite\">(50)<\/span> pianossa.<\/h6>\n<p>Teimme edell&auml; kuvatun kaltaisen kokeilun my&ouml;s koko ryhm&auml;n kanssa. T&auml;m&auml; harjoitus syntyi sattumalta, kun ty&ouml;skentelimme Teatterikorkeakoulun isossa voimistelusalissa. Tilassa oli koripalloja ja s&auml;hlypelin v&auml;lineit&auml;. Ennen harjoitusta tanssijat ottivat ne k&auml;ytt&ouml;&ouml;n ja siit&auml; syntyi innostunutta pelaamista ja aikaisempien pelaamiskokemusten muistelemista. Toiminta n&auml;ytti niin kiinnostavalta, ett&auml; ehdotin sen tutkimista tarkemmin. Kokeilimme pelaamisen tanssijoissa her&auml;tt&auml;neen kinesteettisen kokemuksen tuomista uuteen tilanteeseen. En halunnut kuitenkaan kannustaa pelaamisen esitt&auml;miseen vaan nimenomaan siit&auml; j&auml;&auml;neen fyysisen kokemuksen hy&ouml;dynt&auml;miseen toisessa tilanteessa. K&auml;yt&ouml;ss&auml;mme on toki koko ajan muistumia siit&auml;, mit&auml; olemme aiemmin tehneet, mutta vasta tietoinen herkistyminen ja valintojen tekeminen saa&nbsp;koetun materiaalin uudelleenhy&ouml;dynnetyksi liikkumiseemme. Tanssijat siis kokeilivat pelaamisen kehollisen muiston k&auml;ytt&auml;mist&auml; impulsseina liikkumiseen ensin lyhyin&auml; tilan ylityksin&auml; ja sitten viel&auml; lattiatasossa improvisoiden. V&auml;lill&auml; peliv&auml;lineet otettiin uudestaan konkreettisesti k&auml;ytt&ouml;&ouml;n kokemuksen vahvistamiseksi. Sitten n&auml;it&auml; liikkumisen impulsseja kokeiltiin sohvalla istumisen virikkeiksi ja mukaan otettiin my&ouml;s parin kanssa ty&ouml;skentely. Kokemuksista esiin nostetun materiaalin kirjo oli lopulta moninainen aina koripallosta curlingiin ja uimiseen. Harjoitus her&auml;tti tanssijoissa kysymyksi&auml; valinnasta abstraktin ja miimisen liikkeen v&auml;lill&auml; ja toi tietoiseksi tilan aistimisen toisin: esimerkiksi sohva tuntui isolta, kun se oli m&auml;kihypyn n&auml;ytt&auml;m&ouml;. Kokeilussa tuli esiin my&ouml;s outouden ja arjen l&auml;sn&auml;olo. Sohva arkisena huonekaluna toi mukaan puheen k&auml;yt&ouml;n ja toisaalta, kun se sai uusia rooleja, p&auml;&auml;dyimme pohtimaan esineelle annettavia merkityksi&auml;. (Lahdenper&auml; Terraario ty&ouml;p&auml;iv&auml;kirja, 23.3.2006.)<\/p>\n<p>Tiedostavaa l&auml;sn&auml;oloa harjoittelimme my&ouml;s erilaisin itsen havainnoimisen keinoin. Kun koreografiaa luodaan esityksen hetkess&auml;, on oleellista, ett&auml; tanssijan itsen k&auml;ytt&ouml; (<em>use of the self<\/em>), kuten asia Alexander-tekniikassa ilmaistaan, on mahdollisimman herk&auml;sti ja edullisesti toimivaa. Yhten&auml; t&auml;rke&auml;n&auml; tiedostamiseen liittyv&auml;n&auml; kysymyksen&auml; on ollut: mit&auml; tapahtuu ennen kuin jotain tapahtuu? Mit&auml; on reaktion vastaanottamisen ja toiminnan v&auml;liss&auml;? Kysymys tulee Alexander-tekniikan inhibition k&auml;sitteest&auml; eli pys&auml;htymisest&auml; ennen toimintaa. Herkistytt&auml;ess&auml; havaitsemaan reaktio ja impulssi ennen kuin se on muuttunut toiminnaksi voidaan valita toiminnan suunta. Aluksi t&auml;t&auml; harjoiteltiin eritt&auml;in rajatusti seuraamalla k&auml;velyyn l&auml;htemist&auml;, sen sis&auml;lt&auml;mi&auml; reaktioita ja niiden vaikutuksia sek&auml; omasta kokemuksesta k&auml;sin ett&auml; havainnoimalla toisen tekemist&auml;. Seuraavassa videon&auml;ytteess&auml; on kyse samankaltaisesta tapahtumasta pidemm&auml;lle vietyn&auml;. Siin&auml; on kompositiotilanne, jossa Giorgio ja Riikka tulevat ensin rajaamaan ja tukemaan Ninan sooloa siirtyen sitten omaan materiaaliinsa. T&auml;ss&auml; on yht&auml;lailla kyse sen tiedostamisesta, mit&auml; tapahtuu ennen kuin menee mukaan toisen tanssiin, kuin siit&auml;, ett&auml; etsii tilaa ja aikaa omalle soololle.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47714418\" height=\"281\" width=\"500\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n<h6><em>Terraario<\/em> 5.9.2006. Rajaaminen ja tukeminen.<\/h6>\n<p>Harjoituksissa keskityimme Alexander-tekniikan harjoittamisen lis&auml;ksi syvent&auml;m&auml;&auml;n tiedostavan l&auml;sn&auml;olon aluetta my&ouml;s muilla menetelmill&auml;. Teimme esimerkiksi kehon rakenteen ja liikkuvuuden tunnistamiseksi harjoitteita, joissa havainnoimme itse&auml;mme ja liikkeit&auml;mme lattiakontaktin tai toisen ihmisen kosketuksen kautta. Yksinkertaisesti tuomalla huomioni seistess&auml;ni jalkapohjieni kontaktiin alustaan her&auml;t&auml;n tietoisuuden tasapainostani ja sitten koukistamalla polvet ja lonkat herkist&auml;n itseni muutoksille tasapainossa. Kehon mittasuhteita ja lihasten, nivelten ja luiden sijaintia on my&ouml;s helpompi hahmottaa toisen kosketuksen kautta. Esimerkiksi selk&auml;rankaa on hankala koskea itse, ja toisen kosketus toimii hyvin impulssina tunnistamiselle ja liikkuvuuden mahdollistamiselle. Kiinnostavaa on my&ouml;s se, miten toisen kehon koskettaminen her&auml;tt&auml;&auml; oman kehon tiedostamisen. Toisen kosketus on ollut k&auml;yt&ouml;ss&auml;mme my&ouml;s impulssina liikkumiselle. Oman tutun liikeradan on mahdollista ohjautua uuteen suuntaan, kun toiselta tuleva impulssi est&auml;&auml; totutun tai tarjoaa uuden vaihtoehdon. T&auml;h&auml;n k&auml;ytimme apuna toisen liikkumisen est&auml;misen tai my&ouml;t&auml;tekemisen harjoitetta. Toimiessaan liikkujan liikeradan rajoittajana toinen tanssija asettuu esteeksi, joko koko kehoaan k&auml;ytt&auml;en tai k&auml;sill&auml; kiinni pit&auml;en. Liikkujan on ratkaistava suhtautumisensa toisen tekoon ja l&ouml;ydett&auml;v&auml; itselleen sill&auml; hetkell&auml; toimivin ratkaisu p&auml;&auml;st&auml; eteenp&auml;in. T&auml;m&auml; avaa uusia mahdollisuuksia ja l&ouml;yt&ouml;j&auml; omien totuttujen reittien ohelle. Toisaalta my&ouml;t&auml;tekeminen eli liikkujan liikkeen suunnan kannustaminen tai avustaminen lis&auml;&auml; sujuvuutta, tuo lis&auml;&auml; energiaa tai antaa uudenlaisen mahdollisuuden, aikaisemmasta poikkeavan kokemuksen,&nbsp;joka rikastuttaa kinesteettisen eli liikeaistin rekisteri&auml;. Alexander-tekniikan inhibition ja suuntausten k&auml;ytt&auml;minen edell&auml; kuvatussa harjoituksessa mahdollistaa ja tukee kokonaisvaltaista kehon l&auml;pi kulkevan liikkeen toteutumista.<\/p>\n<p>Seuraavassa harjoitusn&auml;ytteess&auml; tanssijat ty&ouml;skentelev&auml;t juuri kosketuksen ja siihen reagoimisen kanssa. Teht&auml;v&auml;n&auml; on antaa toiselle volyymiltaan erilaisia kosketuksia ja vastaanottajana valita, mill&auml; tavoin niit&auml; k&auml;ytt&auml;&auml; impulssina liikkeeseen. Ohjauspuheessani k&auml;yt&auml;n t&auml;ss&auml; termi&auml; kehomieli,<span class=\"alaviite\"><a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Timo Klemola k&auml;ytt&auml;&auml; termi&auml; kehomieli kurssikuvauksessaan: &rdquo;Puhun mielell&auml;ni kehomielest&auml;, jolla haluan korostaa ihmisen alkuper&auml;ist&auml;, kokemuksellista kehon ja mielen yhteytt&auml;. Kulttuurimme vahva ruumiin ja sielun erottava dualismi on vaikea ylitt&auml;&auml;, koska se vaikuttaa kieless&auml;mme ja my&ouml;s esimerkiksi ihmisen kohtaamiseen liittyviss&auml; rakenteissa. Ohjelman taustalla on ihmisen kehomielen filosofinen (fenomenologinen) analyysi, jossa kehoa ja mielt&auml; l&auml;hestyt&auml;&auml;n aina kokemuksellisen kehomielen aspekteina, ei koskaan erikseen. Puhuessani kehotietoisuudesta ja egotietoisuudesta viittaan n&auml;ihin aspekteihin.&rdquo;&nbsp;(Klemola 2012.)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/51-2\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">(51)<\/a><\/span> jolla kannustan tanssijoita tiedostamaan kehon ja mielen vuorovaikutteista toimintaa. K&auml;yt&auml;n yleens&auml; k&auml;sitett&auml; itsen k&auml;ytt&ouml; (use of the self) seuraten F. M. Alexanderin ajattelua. Nyt olen kuitenkin halunnut tuoda esiin vuorovaikutuksen kehon ja mielen v&auml;lill&auml;. J&auml;ljit&auml;n k&auml;ytt&auml;m&auml;ni kehomieli termin k&auml;&auml;nn&ouml;kseksi englanninkielisest&auml; Body-Mind-k&auml;sitteest&auml;. Eeva Anttila toteaa sille tunnusomaiseksi ilmeisen vaivattomuuden siirty&auml; kehollisesta tuntemuksesta reflektiiviseen ajatteluun (<a class=\"glossaryLink\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Anttila, Eeva. 2007. &amp;quot;Mind the body: Unearthing the Affiliation Between the Conscious Body and the Reflective Mind.&rdquo; In Leena Rouhiainen (ed.).&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Ways of Knowing in Dance and Art.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Acta Scenica 19. Helsinki: Theatre Academy, 79&ndash;99.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/anttila-2007\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Anttila 2007<\/a>, 87). Seuraava on suora lainaus alla olevan videon&auml;ytteen ohjauspuheestani: &rdquo;Kosketuksen ja reaktion vuoropuhelu on antautumista kehomielen ty&ouml;lle. Ei niink&auml;&auml;n yrityst&auml; ajatella, yrityst&auml; seurata, miten mieli ty&ouml;skentelee, pikemminkin antaen mahdollisuus ja vapaus sille kehon ja mielen yhteistoiminnalle. En yrit&auml; tiedostaa vaan annan sen havaitsemisen olla, tiedostamisen olla mahdollista. Kehomielen yhteistoiminta. Kosketus l&auml;pi kehon. N&auml;enk&ouml; samalla, kun tunnen? Kosketus suuntautuu l&auml;pi kehon.&rdquo;<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/47711854\" height=\"281\" width=\"500\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n<h6><em>Terraario<\/em> 29.5.2006. Kosketuksen ja reaktion vuoropuhelu.<\/h6>\n<div class=\"viitteet\">49) Kontakti-improvisaatio tulee hienosti esitellyksi Cynthia J. Novackin kirjassa <em>Sharing the Dance: Contact Improvisation and American Culture<\/em> vuodelta 1990. Muuta luettavaa aiheesta on vuodesta 1975 l&auml;htien toimitetussa <em>Contact-Quarterly. A vehicle for moving ideas<\/em> -julkaisussa ja Thomas Kaltenbrunnerin kirjassa <em>Contact Improvisation: Moving &ndash; Dancing &ndash; Interaction<\/em> vuodelta 1998.\n<p>50) Marina Kostik on pianisti, joka kiinnostui Alexander-tekniikasta ja k&auml;vi pitk&auml;&auml;n tunneillani.<\/p>\n<p>51) Timo Klemola k&auml;ytt&auml;&auml; termi&auml; kehomieli kurssikuvauksessaan: &rdquo;Puhun mielell&auml;ni kehomielest&auml;, jolla haluan korostaa ihmisen alkuper&auml;ist&auml;, kokemuksellista kehon ja mielen yhteytt&auml;. Kulttuurimme vahva ruumiin ja sielun erottava dualismi on vaikea ylitt&auml;&auml;, koska se vaikuttaa kieless&auml;mme ja my&ouml;s esimerkiksi ihmisen kohtaamiseen liittyviss&auml; rakenteissa. Ohjelman taustalla on ihmisen kehomielen filosofinen (fenomenologinen) analyysi, jossa kehoa ja mielt&auml; l&auml;hestyt&auml;&auml;n aina kokemuksellisen kehomielen aspekteina, ei koskaan erikseen. Puhuessani kehotietoisuudesta ja egotietoisuudesta viittaan n&auml;ihin aspekteihin.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_L&auml;hteet\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Klemola, Timo. 2010.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Funktionaalinen kehotietoisuus ja kehomielen integrointi.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;fine vision -sivut.&nbsp;&amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/tietoisuustaidot.fi\/23&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot;&amp;gt;http:\/\/tietoisuustaidot.fi\/23&amp;lt;\/a&amp;gt;, (13.9.2012)&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/glossary\/klemola-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Klemola 2012<\/a>.)<\/p><\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Avaan seuraavissa kappaleissa niit\u00e4 menetelmi\u00e4, joita k\u00e4ytimme harjoitusaikana etsiess\u00e4mme teokselle rakennetta ja luodessamme luottamusta ja yhteist\u00e4 pohjaa, joka antaisi teoksen olla aina uusi joka esityksess\u00e4. K\u00e4ytimme erilaisia improvisaatioharjoitteita, joiden uskoin vahvistavan tanssijoiden kyky\u00e4 lukea tilanteita ja tehd\u00e4 valintoja esityksen hetkess\u00e4, olla valppaana jatkuvalle komposition tekemiselle eli hetkess\u00e4 koreografioimiselle. Tanssija-koreografi Julyen Hamilton toteaa, ett\u00e4 osa kompositioprosessia [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1896,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions\/1896"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/lahdenpera_soile\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}