{"id":1516,"date":"2017-03-09T06:13:06","date_gmt":"2017-03-09T04:13:06","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/mirva\/?p=1516"},"modified":"2026-02-03T10:48:32","modified_gmt":"2026-02-03T08:48:32","slug":"1-4-kirjallisen-tyon-rakenne-ja-yhteenveto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/1-4-kirjallisen-tyon-rakenne-ja-yhteenveto\/","title":{"rendered":"1.4<\/span> Kirjallisen ty\u00f6n rakenne ja yhteenveto"},"content":{"rendered":"

Kirjallinen osio jakautuu kahdeksaan eri lukuun.<\/p>\n\n\n\n

Johdantoluvussa 1<\/strong> perustelen, miksi olen halunnut tutkia kontakti-improvisaatioon liittyviä arvoja, ja pohdin tutkimukseni yleisiä lähtökohtia, jotka ovat olleet työni taustalla. Tutkimustani on ohjannut halu löytää viitekehystä kontakti-improvisaatiosta kumpuavalle ajattelulle ja arvoille. Minulla on ollut tarve ymmärtää tanssista nousevia tietoisuuden kokemuksia.<\/p>\n\n\n\n

Luvussa 2<\/strong> esittelen tutkimukselliset lähestymistavat, joita ovat haastattelu, kolme taiteellista työtä ja tanssijoiden kirjoitukset. Kysyin yhdeksältä haastateltavalta kontakti-improvisoijien tunnistamia arvoja tekniikan, esityksen ja ilmiön näkökulmasta. Kolme taiteellista työtä käsittelivät haastatteluista esiin nostamiani arvoja ja katsottuna olemisen kysymystä. Teosten yhteydessä esiintyvät tanssijat kirjoittivat lähes kaikkien harjoitusten ja esitysten jälkeen kokemuksistaan kontakti-improvisaatiosta ja katsottuna olemisesta.<\/p>\n\n\n\n

Luvussa 3<\/strong> johdattelen lukijaa tutkimuksen teoreettis-filosofiseen viitekehykseen ja avaan tutkimuksessa käyttämiäni kehyksiä ja keskeisiä käsitteitä. Arvojen esiin saamiseksi ja ymmärtämiseksi tutkimus sijoittaa kontakti-improvisaation laajempaan kehykseen, joista tärkeimpiä ovat lajin historiallinen tausta, sen harjoittamisen käytännöt sekä keholliseen kokemukseen, taitoon ja taiteeseen liittyvät teoreettiset pohdinnat, kuten Richard Shustermanin somaestetiikka ja John Deweyn pragmatistinen filosofia sekä Timo Klemolan taidon filosofia.<\/p>\n\n\n\n

Luvussa 4<\/strong> kirjoitan auki kontakti-improvisaation historiaa ja käytänteitä ja esittelen haastatteluiden myötä jäsentyneet kymmenen arvoa.<\/p>\n\n\n\n

Luvussa 5<\/strong> pohdin taiteellisen tutkimuksen valossa ensimmäistä taiteellista työtä Round Robin Project. Kuvailen tanssijoiden kokemuksia aikaisemmin, luvussa 4, esitellyistä kymmenestä arvosta ja katseessa olemisen kokemuksista.<\/p>\n\n\n\n

Luvussa 6<\/strong> syvennyn toisen taiteellisen työn, Inner Landscape -teoksen, myötä tanssijoiden kokemuksiin erityisesti ei-tietämisestä, aistimisesta ja intiimistä tilasta sekä kirjoitan auki katseessa olemisen kokemuksia.<\/p>\n\n\n\n

Luvussa 7<\/strong> reflektoin kolmannen taiteellisen työn, Spherical Space -teoksen, avulla kerättyä kokemuksellista tietoa erityisesti vauhdista, kehällisestä tilasta ja katseessa olemisen kokemuksista.<\/p>\n\n\n\n

Luvussa 8<\/strong> pohdin tutkimuksen aikana kontakti-improvisaatiosta tekemiäni havaintoja ja reflektoin tekemääni. Erityisesti ”small dance<\/a>”<\/em>, ei-tietäminen<\/em>, aistiminen<\/em>, kuunteleminen<\/em>, kosketus<\/em> ja luottamus<\/em> olivat arvoja, jotka herkistivät tanssijan somaattista läsnäoloa esitystilanteessa. Aistimisella oli yhteyttä tanssijan refleksien tarkkuuteen ja sitä kautta tulevaan reagointinopeuteen, toimintaan, ajatuksiin, tuntemuksiin ja myös tunteisiin. Esimerkiksi kaatumisen tunteen aistiminen ja liikkeellisen valinnan tekemisen prosessi helpottui, kun aistit olivat hereillä ja herkillä. Aistien välityksellä tanssijat loivat yhteydentunnetta toiseen ihmiseen ja ympäröivään maailmaan. Aistiminen ja kosketus vahvistivat läsnäolemisen kokemusta ja helpottivat katsottuna olemista. Toisen tanssijan katse usein auttoi energian ylläpitämistä tanssin aikana, kun taas esiintymistilanne välillä haastoi tanssijan somaattista läsnäoloa ja ajoi tanssijaa tekemään tuttuja valintoja. Ympäristöllä on merkitystä somaattisen kokemuksen ja läsnäolon muodostumisessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjallinen osio jakautuu kahdeksaan eri lukuun. Johdantoluvussa 1 perustelen, miksi olen halunnut tutkia kontakti-improvisaatioon liittyvi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2649,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-1516","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-luku"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1516","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1516"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1516\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3356,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1516\/revisions\/3356"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2649"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1516"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1516"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1516"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}