{"id":2091,"date":"2017-03-09T07:27:59","date_gmt":"2017-03-09T05:27:59","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/mirva\/?p=2091"},"modified":"2026-02-03T12:01:37","modified_gmt":"2026-02-03T10:01:37","slug":"1-3-talle-tutkimukselle-keskeisimmat-aikaisemmat-tutkimukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/1-3-talle-tutkimukselle-keskeisimmat-aikaisemmat-tutkimukset\/","title":{"rendered":"1.3<\/span> T\u00e4lle tutkimukselle keskeisimm\u00e4t aikaisemmat tutkimukset"},"content":{"rendered":"

Kontakti-improvisaatiosta on tehty joitakin väitöskirjoja. Tanssitaiteilija Nita Little (2014) teki aiheesta väitöskirjansa Articulating presence: creative actions of embodied attention in contemporary dance<\/em>. Littlen tutkimus tulee hyvin lähelle tätä tutkimusta. Littlen tutkimus kohdistuu tanssijan läsnäoloon. Hän erottelee kokemuksessa minuuden tai persoonallisuuden (selfhood)<\/em> ja itsen aistimisen (self-sensing<\/em>), jotka Littlen mukaan korreloivat läsnäoloon (presence) ja läsnäolon kokemukseen (presencing). Little kirjoittaa läsnäolosta verbimuodossa ja käsittää sen tanssijan aktiivisena orientoitumisen tapana. (Little 2014, 5–7). Little on niin ikään viitannut tutkimuksessaan Steve Paxtoniin, Nancy Stark Smithiin ja Keith Hennessyyn (haastattelin heitä myös tässä tutkimuksessa). Aivan kuten tässäkin tutkimuksessa myös Little on jäsentänyt mm. käsitteet ei-tietäminen,<\/em> small dance<\/a><\/em> ja itsen aistiminen (self-sensing).<\/em> Littlen tutkimuksessa käsitteet liittyvät dynaamisten tanssisuhteiden luomiseen ja ovat kehollistettuja läsnäolon elementtejä (embodiment of attention) (Little 2014a<\/a>, 122–192). Tässä tutkimuksessa mm. ei-tietäminen<\/em>, small dance<\/em> ja aistiminen<\/em> ovat haastatteluissa jäsentämiäni arvoja, jotka tuottivat somaattisen läsnäolon (ks. luku 3.4<\/a>) hetkiä myös tanssijan ollessa katsottuna. Little on jäsentänyt tutkimuksessaan myös monia muita käsitteitä, joista tuon esiin vain oman tutkimukseni kannalta tärkeimpiä. Nita Littlen tutkimuksessa on erilainen teoreettinen viitekehys kuin omassani, eikä hänen tutkimukseensa liity taiteellisia töitä. Nita Little käyttää tutkimuksessaan fenomenologista viitekehystä ja mm. Jacques Derridan filosofiaa. Littlen tutkimus on kiinnostava. Littlen mukaan läsnäolo voi olla sekä aktiivinen tekemisen tai suuntautumisen kokemus (action of experiencing the world) että jonkin ilmiön koettu kokemus (phenomenon of being experienced) (Little 2014a, 55). Omassa tutkimuksessani somaattisesta läsnäolosta tuli keskeinen käsite kontakti-improvisaation arvojen taiteellisessa tutkimuksessa. Somaattinen läsnäolo syntyi jäsentämieni arvojen harjoittamisen myötä. Olemme Littlen kanssa tutkineet osittain samaa asiaa eri näkökulmista ja erilaisista viitekehyksistä käsin.<\/p>\n\n\n\n

Jess Curtis (2015) on tutkimuksessaan Knowing bodies – bodies of knowledge: eight experimental practitioners of contemporary dance<\/em> kirjoittanut kahdeksasta nykytanssijasta ja esitystaiteilijasta, joiden taide on ensisijaisesti kokeellista (experimental). Kokeellisena Curtis pitää taiteilijoita, joiden taide on tuottanut uudenlaista ajattelua ja tekemisen tapaa tanssitaiteessa, ja heidän taiteensa on Curtisin mukaan usein ulottunut myös teattereiden ja gallerioiden ulkopuolelle. Jess Curtis kirjoittaa väitöskirjansa luvussa kaksi Steve Paxtonista kokeellisena tanssitaiteilijana. Curtis ei tutkimuksessaan varsinaisesti kirjoita kontakti-improvisaatiosta, mutta hän kirjoittaa esimerkiksi Paxtonin kokeellisesta tanssitaiteesta. (Curtis 2015<\/a>.)<\/p>\n\n\n\n

Keith Hennessyn (2016) väitöstutkimus Ambivalent norms, radical potential: contact improvisation re-considered<\/em> kyseenalaistaa kontakti-improvisaation ristiriitaisen poliittisen potentiaalin. Hennessyn tutkimuksessa on kriittinen näkökulma kontakti-improvisaation heteronormatiiviin ja valkoihoisten enemmistöön. (Hennessy 2016<\/a>). Olen haastatellut tässä tutkimuksessa Keith Hennessyä ja sitä kautta koen, että Hennessyn ääni on vahvasti esillä tässä tutkimuksessa. Hennessyn väitöskirjassa on erilainen näkökulma kontakti-improvisaatioon kuin tässä tutkimuksessa, mutta esimerkiksi seksuaalisuuden kokemus jäsentyi Hennessyn haastattelun mukana osaksi tätä tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

Hilde Rustad (2013) on tehnyt Norges idrettshøgskolessa väitöskirjan kontakti-improvisaatiosta norjan kielellä. Tutkimuksessa kontakti-improvisaatio nähdään niin kulttuurisena, traditionaalisena kuin elettynä kokemuksena. Rustad on kiinnittänyt huomiota siihen, minkälaisissa tilanteissa improvisaatio ja kontakti-improvisaatio tulevat esiin tai ilmenevät niin harrastajien kuin ammattilasten keskuudessa. (Rustad 2013<\/a>). Malaika Sarco-Thomasin (2010) väitöstutkimus Twig dances: improvisation performance as an ecological practice <\/em>sivuaa kontakti-improvisaatiota. Kontakti-improvisaatiota käsittelen tarkemmin tämän tutkimuksen neljännessä luvussa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kontakti-improvisaation kentällä on tutkimuksia, jotka menevät eri suuntiin, eivätkä kaikki tutkimukset ole suinkaan tanssitaiteen näkökulmasta tehtyjä. Kontakti-improvisaatiosta on tehty tutkimusta esimerkiksi uskontotieteiden, psykologian ja sosiologian näkökulmista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kontakti-improvisaatiosta on tehty joitakin v\u00e4it\u00f6skirjoja. Tanssitaiteilija Nita Little (2014) teki aiheesta v\u00e4it\u00f6skirjansa Articulating presence: creative […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2630,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-2091","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-luku"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2091","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2091"}],"version-history":[{"count":27,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2091\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3370,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2091\/revisions\/3370"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2091"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2091"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2091"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}