{"id":278,"date":"2017-03-08T09:54:07","date_gmt":"2017-03-08T07:54:07","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/mirva\/?p=278"},"modified":"2018-03-02T16:50:23","modified_gmt":"2018-03-02T14:50:23","slug":"5-3-katseessa-olemisen-kokemus-sallivuus-ja-improvisaatio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/5-3-katseessa-olemisen-kokemus-sallivuus-ja-improvisaatio\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">5.3<\/div> Katseessa olemisen kokemus, sallivuus ja improvisaatio"},"content":{"rendered":"<p>Katsottuna oleminen kontakti-improvisaatiota tehdess&auml; muuttaa usein kosketuksen herkkyytt&auml;. Katsojan l&auml;sn&auml;olo rytmitt&auml;&auml; tanssia, ja esimerkiksi tauot ja odotuksen hetket helposti lyhenev&auml;t sek&auml; kestoltaan ett&auml; kokemuksena. Ulkopuolinen katse my&ouml;s ohjaa tanssijaa kohti tanssijan omaa esteettist&auml; arvomaailmaa. Jotkut tanssijat kokivat ulkopuolisen katseen luovan painetta ja aiheuttavan hermostuneisuutta. K&auml;yt&auml;mme usein kontakti-improvisaatiossa katsomisesta sanoja todistaminen tai havainnoiminen. Havaitsimme, kuinka katsomisen tavalla ja katsojan asenteella on valtava merkitys my&ouml;s tanssijan kokemukselle. Koimme t&auml;rke&auml;n&auml; sen, ett&auml; fyysisen kokemuksen tanssista voisi jakaa my&ouml;s katsojien kanssa.<\/p>\n<p>Kontakti-improvisaatio on hyv&auml;ksyv&auml;, salliva ja pehmeit&auml; arvoja korostava tanssin muoto. Havaitsimme, kuinka rentoutumisharjoitukset ja kehon painon tuntemusta parantavat harjoitukset auttoivat tanssijoita herkistym&auml;&auml;n my&ouml;s katsottuna ollessaan. Tuolloin <em>yhteys<\/em> tanssipartneriin oli helpompi s&auml;ilytt&auml;&auml;, eik&auml; niin sanottu katsottuna oleminen vienyt kaikkea huomiota.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-1\" class=\"gallery galleryid-278 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/rrp7.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-1-794\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/rrp7.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/rrp7-800x500.jpg 800w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/rrp7-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-1-794\">\n\t\t\t\tKuvassa Round Robin Project -tanssijoista: Panu Er&auml;st&ouml;, Mirva M&auml;kinen, Ulla M&auml;kinen, Noora Nenonen, Linda Priha, Petri Taipale ja Annukka Toivonen, kuva: TeaK esitystaltiolta.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>Tanssi ja <em>kosketus<\/em> toiseen ihmiseen on usein haurasta ja herkk&auml;&auml;, ja se j&auml;tt&auml;&auml; usein ihmiseen vahvan kaiun: j&auml;ljen, tunteen, tuoksun ja tietenkin kokemuksen. Dewey rakentaa jatkumon arkip&auml;iv&auml;isen kokemuksen ja esteettisen kokemuksen v&auml;lille ja luonnehtii esteettisen <em>kokemuksen<\/em> ominaispiirteit&auml;. Deweylle esteettisen <em>kokemuksen<\/em> ymm&auml;rt&auml;minen on v&auml;ltt&auml;m&auml;t&ouml;nt&auml; taiteen ymm&auml;rt&auml;miseksi, sill&auml; h&auml;n erottaa toisistaan taide-esineen ja taide-teoksen. Varsinainen taideteos ei ole fyysinen objekti, kuten esimerkiksi maalaus tai runo paperilla, vaan <em>kokemus<\/em>, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa tuon objektin kanssa. Taide tapahtuu kokemuksessa ja vaikuttaa siihen. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Dewey, John. 2010 (1934). &amp;lt;em&amp;gt;Taide kokemuksena (Art as experience)&amp;lt;\/em&amp;gt;. Suom. Antti Immonen &amp;amp;amp; Jarkko S. Tuusvuori. Tampere: Niin &amp;amp;amp; n&auml;in.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/dewey-2010\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Dewey 2010<\/a>, 11.) Tanssi ja kosketus ovat hetkess&auml; tapahtuvia; kontakti-improvisaatio mahdollistaa kahden tai useamman ihmisen kohtaamiseen liikkeen avulla. <em>Kosketuksella<\/em> on usein yhteys my&ouml;s tunteisiin. Steve Paxton kuvailee artikkelissa <i>Theatre papers<\/i>, kuinka rakkauden t&auml;ytt&auml;m&auml;<em> kosketus<\/em> on kaikkein herkin kosketuksen muoto (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paxton, Steve. 1981&ndash;1982. &amp;lt;em&amp;gt;Theathre papers&amp;lt;\/em&amp;gt;, fourth series, number 5.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-1981-1982\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 1981&ndash;1982<\/a>, 9). Se, mill&auml; tavalla keho reagoi t&auml;llaiseen kosketukseen, tapahtuu kokemuksena syv&auml;ll&auml; tasolla. Pohdimme Round Robin Project -ryhm&auml;ss&auml;, kuinka t&auml;llaisen kokemuksen voisi antaa my&ouml;s olla olemassa silloin, kun se tapahtuu katsottuna ollessa. Usein toisen ihmisen katse hieman kovettaa tanssijaa, eik&auml; kokemuksen &auml;&auml;relle samalla tavalla uskalla j&auml;&auml;d&auml;. Havaitsimme, kuinka sallivuus tuki tilanteeseen antautumista ja katsojasta tuli enemm&auml;n osa tanssia ja <em>kokemusta<\/em>. Katsojan ja tanssijan v&auml;linen suhde muuttui tanssijan kokemuksessa l&auml;heisemm&auml;ksi ja empaattisemmaksi. Katsojasta ja katsomisen tavasta tuli osa tanssia ja harjoitusta, emmek&auml; tuolloin kokeneet katseesta tulevaa painetta tai erillisyyden tunnetta.<\/p>\n<p>Ulla M&auml;kinen kuvailee, kuinka joinakin p&auml;ivin&auml; h&auml;n ei halua tulla n&auml;hdyksi. Kyseisin&auml; p&auml;ivin&auml; h&auml;nell&auml; oli kokemus siit&auml;, ettei h&auml;n olisi halunnut tulla n&auml;hdyksi, eik&auml; toisaalta olisi halunnut saada palautetta, tai edes tulla ymm&auml;rretyksi jollakin tietyll&auml; tavalla toisen ihmisen n&auml;k&ouml;kulmasta. Ulla M&auml;kinen pohtii sen johtuvan siit&auml;, ett&auml; kokemus oli jo itsess&auml;&auml;n niin t&auml;ysi, ettei h&auml;n halunnut niin sanotusti jakaa sit&auml; katseen kautta vaan halusi pit&auml;&auml; kokemuksen itsell&auml;&auml;n. My&ouml;s Linda Priha kuvailee, kuinka joinakin p&auml;ivin&auml; on vaikeampaa tulla n&auml;hdyksi kuin toisina. &rdquo;Tuollaisina p&auml;ivin&auml; haluaisi piiloutua ihmisten katseilta ja keskitty&auml; omaan somaattiseen kokemukseen. Tuolloin on my&ouml;s vaikeampi katsoa toista tanssijaa&rdquo;. Joskus tuntui mahdottomalta muuttaa v&auml;synytt&auml; tilannetta, vaikka tiedostimme harjoituksen lomassa, ett&auml; voisimme tehd&auml; niin. T&auml;m&auml; oli mielenkiintoinen ja inhimillinen havainto; joinakin p&auml;ivin&auml; tanssija ei halua tulla n&auml;hdyksi. Pohdimme, mitk&auml; ovat niit&auml; kokemuksia, joita ei halua jakaa katsojan kanssa. Omaa laiskuutta oli vaikea hyv&auml;ksy&auml; ja esimerkiksi kun tanssija oli v&auml;syneen&auml; katsottuna, h&auml;nest&auml; tuntui, ettei anna katsojalle mit&auml;&auml;n. Joskus energian v&auml;kisin yl&ouml;s nostaminen auttoi tanssijaa p&auml;&auml;sem&auml;&auml;n liikkeeseen k&auml;siksi. Kun ty&ouml;skentelimme katsottuna olemisen ja katsomisen teeman ymp&auml;rill&auml;, havaitsimme, kuinka arvotamme energiaa ja fyysist&auml; vireytt&auml; omassa tanssissa.<\/p>\n<p>Katsomisen tapaa voi harjoittaa, ja voi tulla tietoiseksi arvioivasta katseesta ja katseen kritiikist&auml;. Pohdimme, kuinka katse voisi olla osallistava. Harjoittelimme Round Robin Project -ryhm&auml;ss&auml; aistikkuuden ja <em>aistimisen<\/em> kokemusta silloin, kun olemme katsottuna. T&auml;m&auml; oli koko harjoitusperiodin t&auml;rkein ja laajin harjoitus &ndash; teimme sit&auml; l&auml;hes jokaisella harjoituskerralla. Pohdimme, kuinka voisimme tulla n&auml;hdyksi ja kuinka voisimme samanaikaisesti havaita omaa somaattista kokemustamme. Pyrimme s&auml;ilytt&auml;m&auml;&auml;n yhteyden aisteihin katsottuna ollessamme ja pyrimme huomaamaan nokkelan mielen, joka usein haluaisi viihdytt&auml;&auml; katsojaa tai yleis&ouml;&auml;. Havaitsimme, kuinka helposti menneisyydess&auml; opittu tapa tulla n&auml;hdyksi ottaa tilanteessa usein vallan. Joissakin hetkiss&auml; oli vaikeampi luottaa omaan aistimaailmaan ja uskoa siihen, ett&auml; se riitt&auml;&auml; my&ouml;s silloin, kun on katsottuna. Huomasimme, kuinka silmien liikkeell&auml; oli merkityst&auml; havaitsemisen prosessissa ja kuinka havainnoiminen oli usein avain aistisuuden s&auml;ilytt&auml;miselle.<\/p>\n<p>Tanssijoiden v&auml;linen <em>yhteys<\/em> ja tilan kautta luotu tanssijoiden v&auml;linen j&auml;nnite oli improvisaation aikana helppo havaita. Tilassa pystyi helposti my&ouml;s havaitsemaan pys&auml;htyneisyytt&auml; ja energian lukkiutumista. Joskus tuntui silt&auml;, kuin tiet&auml;isimme jo ennalta, mit&auml; seuraavakasi tapahtuu. Jokainen tanssija Round Robin Project -ryhm&auml;ss&auml; mainitsikin, kuinka he olivat oppineet intuitiivisiksi harjoittaessaan kontakti-improvisaatiota. Toisaalta pohdin, onko intuitio opittu tapahtumien sarja.<\/p>\n<p>Ulla M&auml;kinen kuvailee, kuinka h&auml;n joskus kokee, ett&auml; katsojan silm&auml;t ovat jo valmiiksi t&auml;ynn&auml; tarinoita ja kiireisi&auml; muodostamaan mielipiteen. T&auml;m&auml; avasi ryhm&auml;ss&auml; keskustelun kritiikist&auml;, asenteesta ja siit&auml;, mink&auml;laisessa mielentilassa katselemme toista ihmist&auml;. Pohdimme, tulisiko katsojaa valmistaa kontakti-improvisaation somaattiseen esitykseen. Voisiko katsoja p&auml;&auml;st&auml; samankaltaisiin aistikokemuksiin, joita tanssija kontakti-improvisaatiota tehdess&auml;&auml;n kokee? N&auml;emmek&ouml; katsoessamme enemm&auml;n omaa ennalta muodostettua odotusta, mielipidett&auml; tai kritiikki&auml; kuin l&auml;sn&auml;olevassa hetkess&auml; tapahtuvaa tanssia? Pohdimme sit&auml;, kuinka katsominen on usein mielipiteen muodostamista, ymm&auml;rt&auml;mist&auml;, kritisointia ja harvemmin katsomiskokemuksen somaattista harjoittamista. David Michael Levin ehdottaa katsetta, joka sallii n&auml;k&ouml;kent&auml;n ilmaantuvan kokonaisena. Katse on tuolloin huolehtiva, ja se on yhteydess&auml; siihen, milt&auml; tuntuu. Tuollainen katse antaa asioiden tulla katsojan luo. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Levin, David Michael. 1988. &amp;lt;em&amp;gt;The opening of vision: nihilism and postmodern situation&amp;lt;\/em&amp;gt;. Lontoo: Routledge.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/levin-1988\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Levin 1988<\/a>, 234&ndash;238.) Levinin ehdottama katsomisen tapa sallii katsottavan somaattisen kokemuksen. Levin korostaa olemisen kokemusta suhteessa toiseen, toiseuden kunnioitusta. (Levin 1988, 247&ndash;248.)<\/p>\n<p>Esiintyminen Round Robin Project -teoksessa ei ollut yleis&ouml;n provosointia vaan pikemminkin havaitsemista. Havaitsimme t&auml;rke&auml;ksi havainnoida hiljaisuutta ja pys&auml;htyneisyytt&auml; ja t&auml;ll&auml; tavalla annoimme tilaa uusille impulsseille ja tietoisille liikkeellisille valinnoille. Annukka Toivonen koki harjoituksen aikana, kuinka h&auml;nest&auml; vaikutti silt&auml;, ett&auml; koko ryhm&auml; olisi vaipunut yhteiseen transsiin ja ryhm&auml; n&auml;ytt&auml;ytyi h&auml;nelle symbioottisena. Pohdimme harjoitusten lopussa, kuinka voisimme seurata aistimaailmaa ja samanaikaisesti s&auml;ilytt&auml;&auml; refleksit elossa ja reagoivina.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 100%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style><div id=\"gallery-2\" class=\"gallery galleryid-278 gallery-columns-1 gallery-size-full\"><dl class=\"gallery-item\"><dt class=\"gallery-icon landscape\">\n\t\t\t\t<img width=\"1024\" height=\"640\" src=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/rrp5.jpg\" class=\"attachment-full size-full\" alt=\"\" loading=\"lazy\" aria-describedby=\"gallery-2-792\" srcset=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/rrp5.jpg 1024w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/rrp5-800x500.jpg 800w, https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/rrp5-768x480.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\"\/><\/dt>\n\t\t\t\t<dd class=\"wp-caption-text gallery-caption\" id=\"gallery-2-792\">\n\t\t\t\tRound Robin Project -tanssijoita: Antonio Alemanno, Panu Er&auml;st&ouml;, Mirva M&auml;kinen, Ulla M&auml;kinen, Noora Nenonen, Linda Priha, Petri Taipale ja Annukka Toivonen, kuva: TeaK esitystaltiolta.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\"><\/div>\n\n<p>L&auml;hes jokainen tanssija koki katsottuna olemisen sek&auml; innostavana ett&auml; haastavana. Moni koki katsojan kritiikin vahvana &ndash; ja useimmiten keskustelussa selvisi, ett&auml; kritiikki oli tanssijan omaa sis&auml;ist&auml; kritiikki&auml;, egon kritiikki&auml;, jonka h&auml;n projisoi katsojaan. Kesti pitk&auml;n aikaa, ett&auml; tanssija koki toisen tanssijan katseen tanssia tukevana. T&auml;m&auml; kertoo mielest&auml;ni paljon kulttuuristamme ja katseen kritiikist&auml;. Luvussa kaksi kirjoitin Timo Klemolan sanoin, kuinka objektikehon rakenne on tiivis. Klemola kuvailee, kuinka objektikehon rakenne on kiinte&auml; tai ainakin hitaasti muuttuva. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Klemola, Timo. 2004. &amp;lt;em&amp;gt;Taidon filosofia &ndash; filosofin taito&amp;lt;\/em&amp;gt;. Tampere: Tampere University Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/klemola-timo\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Klemola 2004<\/a>, 141&ndash;144.) Toisen ihmisen katse tuntui usein painostavalle ja katsottuna ollessa omia somaattisia kokemuksia t&auml;ytyi harjoitella vastaanottamaan ja havaitsemaan. Katsottuna ollessa tuli usein tarve &rdquo;antaa jotakin&rdquo; katsomisen arvoista katsojalle tai niin sanotusti viihdytt&auml;&auml; katsojaa; omaan somaattisuuteen luottaminen oli erityisesti aluksi vaikeaa. Aistimaailmaa harjoittamalla ja erityisesti sek&auml; itseen ett&auml; ryhm&auml;&auml;n<em> luottamisella<\/em> oli suuri vaikutus my&ouml;s katsottuna olemisen kokemukseen. Round Robin Project -esityksiss&auml; nousi kaksi t&auml;rke&auml;&auml; teemaa: havaitseminen sek&auml; aistisuuteen luottaminen. T&auml;m&auml; teki meid&auml;t hyv&auml;ll&auml; tavalla herk&auml;ksi esitystilanteessa ja vei meid&auml;t l&auml;helle kontakti-improvisaation ideologiaa ja ydint&auml;. Noora Nenonen kuvailee, kuinka aisteihin <em>luottaminen<\/em> tuntui ravitsevalle ja aistien kautta oli helpompi my&ouml;s luoda <em>yhteys<\/em> toiseen tanssijaan, my&ouml;s esitystilanteessa.<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo ratio43\"><iframe src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/235300135\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Videolla Noora Nenonen kertoo suhteestaan esitykseen ja siihen, kuinka h&auml;n toivoo itse katsojana n&auml;kev&auml;ns&auml; esityksess&auml; intiimej&auml; kohtaamisia, aistisuutta ja l&auml;sn&auml;oloa. Ote on Round Robin Project -teoksen harjoituksista julkisessa tilassa. Video: Ulla M&auml;kinen.<\/h6>\n<p>Harjoittelimme harjoitusprosessin aikana paljon erilaisia katsomisen tapoja ja t&auml;m&auml; auttoi meit&auml; ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n paitsi omaa opittua katsomisen tapaa, my&ouml;s omista odotuksistamme tietoiseksi tulemista. Katsottuna oleminen auttoi meit&auml; my&ouml;s ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n omaa tietoisen valinnan tekemisen prosessia improvisatorisessa tilanteessa. Prosessi auttoi ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n subjektikehon avaruuden el&auml;v&auml;&auml; rakennetta, joka on Timo Klemolan mukaan tietyll&auml; tapaa rajaton, mittaamaton, joka jatkuvasti luo itse&auml;&auml;n uudelleen, muuttuu tietoisuuden keski&ouml;ksi liikkuessa.<\/p>\n<p>Katsottuna olemisen harjoittaminen teki meid&auml;t my&ouml;s tietoiseksi katseen k&auml;yt&ouml;st&auml; tanssimisen aikana. Kontakti-improvisaation harjoittamisessa on yleist&auml; seurata katseella keh&auml;llist&auml; tilaa, jolloin silm&auml;t eiv&auml;t fokusoidu mihink&auml;&auml;n yksitt&auml;iseen kohtaan tilassa. Joskus tanssija jopa sulkee silm&auml;t, samoin kuin Steve Paxton mainitsi haastatellessani h&auml;nt&auml;. Tuolloin tanssija toimii n&auml;in, jotta pysyisi keh&auml;llisess&auml; tilassa ja liikkeen virrassa. Siit&auml; voi tulla helposti my&ouml;s tapa, ja tanssija ik&auml;&auml;n kuin sulkee katsojan pois, eik&auml; koskaan katso katsojaa suoraan silmiin. Harjoittelimme horisontaalisesti tapahtuvaa katsetta toiseen tanssijaan ja my&ouml;s katsojaan. Pyrimme siihen, ett&auml; annamme sen tapahtua lempe&auml;sti, vailla katseen pakottavaa intensiivisyytt&auml;. Harjoittelimme katsetta, joka voi ottaa vastaan informaatiota ymp&auml;r&ouml;iv&auml;st&auml; tilasta ja ihmisist&auml;. Harjoittelimme sit&auml;, kuinka voimme samanaikaisesti sek&auml; n&auml;hd&auml; ett&auml; kokea silmien somaattisen luonteen. Pyrimme palauttamaan hetkess&auml; tapahtuvat kokemukset ja tapahtumat somaattisiin kokemuksiin ja s&auml;ilytt&auml;m&auml;&auml;n aistimaailman l&auml;sn&auml;olevana.<\/p>\n<p>Joskus improvisaation aikana, tanssiessamme toisen ihmisen kanssa, ajatukset l&auml;htev&auml;t vaeltelemaan. Kun keskustelimme t&auml;st&auml; tanssipartnerin kanssa, l&auml;hes aina toinen ihminen oli tuntenut ja kokenut kyseess&auml; olevan hetken poissaolevana. Kun mieli oli l&auml;sn&auml; tanssin aikana, kokemus tanssista oli voimakkaampi ja<em> yhteys<\/em> tanssipartneriin oli vahvempi. Kehollistettu <em>kuunteleminen<\/em> johdatti tanssijan liikkeen helppouteen, ja pys&auml;htyneet hetket oli improvisaation aikana helpompi hyv&auml;ksy&auml; ja kokea. Liike itsess&auml;&auml;n rentoutti kehon j&auml;nnitystiloja, ja aistiminen oli tuolloin l&auml;hes aina helpompaa.<\/p>\n<p>Keskustelussa k&auml;vi ilmi, kuinka joissakin improvisaatiotilanteissa somaattisille kokemuksille on tilaa ja toisinaan taas ymp&auml;rist&ouml; on liian kiireinen tai stressaantunut eik&auml; yhteytt&auml; kehollisille kokemuksille tuolloin synny. Ymp&auml;rist&ouml;ll&auml; oli suuri merkitys somaattisiin kokemuksiin.<\/p>\n<h2>5.3.1 Empaattinen tapa katsoa<\/h2>\n<p>Empaattinen katse on yksi autenttinen liike -ty&ouml;skentelyss&auml; k&auml;ytetty termi. Aikaisemmin kuvailin, kuinka autenttinen liike on Mary-Starks Whitehousen 1950-luvulta l&auml;htien kehitt&auml;m&auml; prosessinomainen v&auml;lj&auml; metodi, joka auttaa kehotietoisuuden syvent&auml;misess&auml; ja ymm&auml;rt&auml;misess&auml;. Kyseess&auml; on eletyn kehon kokemuksen reflektio toisen ihmisen tai todistajan l&auml;sn&auml;ollessa. Esimerkiksi Kirsi Monni on k&auml;sitellyt laajasti autenttisen liikkeen metodia v&auml;it&ouml;skirjassaan <i>Olemisen poeettinen liike<\/i> (liite: Alexander-tekniikka ja autenttinen liike -ty&ouml;skentely). Autenttinen liike -ty&ouml;skentely&auml; m&auml;&auml;ritt&auml;&auml; erityisesti liikkuja ja n&auml;kij&auml;n (tai todistajan) v&auml;lill&auml; kehittyv&auml; suhde. Kontakti-improvisaatiossa k&auml;ytet&auml;&auml;n usein samankaltaista todistavaa tapaa katsoa kuin autenttisen liikkeen -ty&ouml;skentelyss&auml;. Jaana Parviaisen teoksessa <i>Bodies moving and moved<\/i> autenttisen muodon k&auml;site ei kuvaa fyysisen maailman olevuutta, vaan viittaa suhteeseen ja yhteyteen havaitun (perceived) ja oletetun (believed) maailman v&auml;lill&auml;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Whitehouse, Mary. 2000. Artikkelit teoksessa &amp;lt;em&amp;gt;Authentic Movement&amp;lt;\/em&amp;gt;. Essays by Mary Starks-Whitehouse, Janet Adler and Joan Chodorow. toim. Patrizia Pallaro. Lontoo: Jessica Kingsley.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/whitehouse-2000\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Whitehouse 2000<\/a>, 62; <a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Parviainen, Jaana. 1998. &amp;lt;em&amp;gt;Bodies moving and moved: a phenomenological analysis of the dancing subject and the cognitive abd ethical values of dance art&amp;lt;\/em&amp;gt;. Tampere: Tampere University Press.&nbsp;&amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/tampub.uta.fi\/handle\/10024\/68138&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;tampub.uta.fi\/handle\/10024\/68138&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/parviainen-1998\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Parviainen 1998<\/a>, 155&ndash;156; <a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Monni, Kirsi. 2004. &amp;lt;em&amp;gt;Olemisen poeettinen liike&amp;lt;\/em&amp;gt;. Tanssin uuden paradigman taidefilosofisia tulkintoja Martin Heideggerin ajattelun valossa sek&auml; taiteellinen ty&ouml; vuosilta 1996&ndash;1999. Acta Scenica 15. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. &amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/actascenica.teak.fi\/kirsi-monni-2004\/&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;actascenica.teak.fi\/kirsi-monni-2004.&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/monni-2004\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Monni 2004<\/a>, liite 28&ndash;29; <a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;T&ouml;rmi, Kirsi. 2016. &amp;lt;em&amp;gt;Koreografinen prosessi vuorovaikutuksena&amp;lt;\/em&amp;gt;. Acta Scenica 46. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. &amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/actascenica.teak.fi\/kirsi-tormi-2016\/&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;actascenica.teak.fi\/kirsi-tormi-2016&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/tormi-2016\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">T&ouml;rmi 2016<\/a>, 61.) Parviainen kuvailee: &rdquo;Jos taiteen totuus ei ole representaation asia t&auml;ytyy k&auml;&auml;nty&auml; eletyn liikkeen ja sen maailmayhteyden puoleen&rdquo; (Parviainen 1998, 153). Autenttisuus viittaa t&auml;ss&auml; siihen, mill&auml; tavalla liike koetaan yhteydess&auml; elettyyn, koettuun kehollisuuteen.<\/p>\n<p>Empaattisen katseen kokemus herkisti ja tuki tanssijan liikkeellist&auml; valintaprosessia improvisaatiotilanteessa: esimerkiksi tanssijat uskalsivat &rdquo;viipyill&auml;&rdquo; kyseisiss&auml; hetkiss&auml;, ja tanssija salli tuolloin vahvemmin<em> ei-tiet&auml;misen<\/em> hetken osaksi improvisaatiota. Empaattisen katseen kokemus niin tanssijan liikkuessa kuin h&auml;nen katsoessaan loi vahvaa sidett&auml; ja <em>luottamusta<\/em> tanssijoiden v&auml;lille. Kontakti-improvisaatiossa harjoitetaan paljon havainnoimista, toisen liikkeen todistamista ja kriittisen mielen tiedostamista. Harjoituksissa pyrimme usein sanallistamaan katsomisen kokemusta, emme niink&auml;&auml;n harjoittele analyysia siit&auml;, milt&auml; jokin asia n&auml;ytt&auml;&auml;. Erilaisten katsomisen tapojen harjoittaminen on samankaltainen kuin somaesteettisess&auml; ajattelussa. Pyrimme kontakti-improvisaation parissa ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n katsojan moninaisen roolin osana tanssia ja tilannetta. Empaattinen katse on hyv&auml;ksyv&auml; katsomisen tapa ja luo hyvin sallivan ilmapiirin. Empaattisen katseen harjoittaminen auttoi meit&auml; kulkemaan kohti l&auml;sn&auml;olevaa esiintymist&auml; ja johdatti luottamaan orgaanisen liikkeen virtaan. L&auml;sn&auml;olo oli jotakin sellaista, mik&auml; ei syntynyt &rdquo;esiintymisen tarpeesta&rdquo;, vaan rehellisest&auml; motivaatiosta tehd&auml; sit&auml;, mit&auml; oli tekem&auml;ss&auml;. Tanssija pystyi n&auml;in k&auml;sittelem&auml;&auml;n esiintymist&auml; kehotietoisuus auki eik&auml; keinotekoisen idean, tunnetilan, muodon tai asenteen v&auml;lityksell&auml;. Empaattisen katseen my&ouml;t&auml; koin, ett&auml; tekemisen ja tekij&auml;n v&auml;lille syntyi hienovarainen ja erityislaatuinen suhde. Tanssija oli n&auml;in l&auml;sn&auml; omassa kehossaan, mutta my&ouml;s tietoinen ymp&auml;r&ouml;iv&auml;st&auml; maailmasta.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;&hellip;I am using my eyes to zoom in and out. Zooming into my own body, to my partner &amp; other dancers. Seeing the space and details in it. Seeing is somehow easier than being seen. While being seen it is more challenging to tune into my own body. Outside eye is so dominating&hellip;&rdquo; (P&auml;iv&auml;kirjamerkint&auml; 24.1.2012.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Round Robin Project -teoksen esitystilanteessa l&auml;sn&auml;oleva ja tietoinen keho liikkeess&auml;&nbsp;her&auml;tti<em> luottamusta<\/em> tanssijoiden v&auml;lill&auml;. <em>Luottamuksella<\/em>, eiprovosoivalla asenteella, kehollisella l&auml;sn&auml;olemisella sek&auml; tiedostavalla asenteella oli yhteytt&auml;.<\/p>\n<p>Katsottuna oleminen my&ouml;s haastoi tanssijoiden v&auml;list&auml; <em>luottamusta<\/em> suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. Ryhm&auml;dynamiikka oli erilainen harjoitus- ja esiintymistilanteissa. Harjoitustilanteissa ajan k&auml;site oli erilainen kuin esiintymistilanteessa. Joidenkin tanssijoiden reagointinopeus kiihtyi esiintymistilanteessa ja haastoi <em>luottamaan<\/em> ryhm&auml;&auml;n. Tanssijan t&auml;ytyi viritt&auml;yty&auml; uudenlaiseen ryhm&auml;dynamiikkaan esitystilanteessa, ja t&auml;m&auml; toisaalta tuki improvisaatiota ja herkistynytt&auml; somaattista l&auml;sn&auml;oloa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Katsottuna oleminen kontakti-improvisaatiota tehdess\u00e4 muuttaa usein kosketuksen herkkyytt\u00e4. Katsojan l\u00e4sn\u00e4olo rytmitt\u00e4\u00e4 tanssia, ja esimerkiksi tauot ja odotuksen hetket helposti lyhenev\u00e4t sek\u00e4 kestoltaan ett\u00e4 kokemuksena. Ulkopuolinen katse my\u00f6s ohjaa tanssijaa kohti tanssijan omaa esteettist\u00e4 arvomaailmaa. Jotkut tanssijat kokivat ulkopuolisen katseen luovan painetta ja aiheuttavan hermostuneisuutta. K\u00e4yt\u00e4mme usein kontakti-improvisaatiossa katsomisesta sanoja todistaminen tai havainnoiminen. Havaitsimme, kuinka katsomisen [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2700,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[3],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=278"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3073,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278\/revisions\/3073"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2700"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=278"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=278"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}