{"id":292,"date":"2017-03-08T10:10:44","date_gmt":"2017-03-08T08:10:44","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/mirva\/?p=292"},"modified":"2018-03-13T10:07:44","modified_gmt":"2018-03-13T08:07:44","slug":"4-3-haastatteluiden-myota-jasentyneet-arvot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/4-3-haastatteluiden-myota-jasentyneet-arvot\/","title":{"rendered":"<div class=\"nro\">4.3<\/div> Haastatteluiden my\u00f6t\u00e4 j\u00e4sentyneet arvot"},"content":{"rendered":"<p>2010&ndash;2011 tein taiteellista ty&ouml;t&auml; New Yorkissa, opetin Coloradon ja Nevadan yliopistoissa ja opiskelin Nancy Stark Smithin johdolla <em>Earthdance<\/em>(10)-nimisess&auml; residenssiss&auml; Massachusettsissa Fulbright-stipendin turvin.&nbsp;Haastattelin kyseisen vuoden aikana, 2010&ndash;2011, tutkimustani varten Alito Alessia (USA), Ray Chungia (USA), Frey Faustia (USA\/Saksa), Joerg Hassmannia (Saksa), Keith Hennessy&auml; (USA), Steve Paxtonia (USA), Nancy Stark Smithi&auml; (USA) ja Carol Swannia (USA). Vuonna 2013 haastattelin my&ouml;s Stephen Battsia (Pohjois-Irlanti). Osa haastatteluista tapahtui Yhdysvalloissa (Alito Alessi, Steve Paxton ja Nancy Stark Smith), osa Ukrainassa (Ray Chung, Frey Faust ja Keith Hennessy), yksi Suomessa (Carol Swann), yksi Saksassa (Joerg Hassmann) ja yksi Pohjois-Irlannissa (Stephen Batts). Haastatteluissa ei ollut alun perin kysymys vain katsottuna olemisen kokemuksesta, vaan se on t&auml;h&auml;n taiteelliseen tutkimukseen liittyv&auml; painotus. Haastatteluiden auki kirjoittamisen ja usean lukukerran pohjalta j&auml;sensin kymmenen arvoa, joita tutkimme my&ouml;hemmin taiteellisissa osioissa. Arvot olivat asioita, joista suurin osa haastateltavista puhui ja ne olivat my&ouml;s omia kiinnostukseni kohteita. Arvolla tarkoitan t&auml;ss&auml; tutkimuksessa kontakti-improvisaatiossa vallitsevia sis&auml;ll&ouml;llisi&auml; asioita, joita voisi kuvailla my&ouml;s MacIntyren (2004) hyveiden tapaan: &rdquo;Hyveet ovat hankittuja inhimillisi&auml; ominaisuuksia, joita hallitsemalla ja harjoittamalla on mahdollista saavuttaa k&auml;yt&auml;nn&ouml;ille sis&auml;isesti hyvi&auml; asioita ja joiden puuttuminen taas est&auml;&auml; tehokkaasti saavuttamasta niit&auml;&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;MacIntyre, Alascair. 2004.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Hyveiden j&auml;ljill&auml;: moraaliteoreettinen tutkimus&amp;lt;\/em&amp;gt;. Suom. Niko Noponen. Helsinki: Gaudeamus.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/macintyre-2004\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">MacIntyre 2004<\/a>, 225).<\/p>\n<p>Haastateltavieni tieto ja taito kontakti-improvisaatiosta on k&auml;yt&auml;nn&ouml;n kokemuksesta ammennettua. J&auml;sensin haastatteluista esiin kymmenen arvoa:&nbsp;<em>&rdquo;<a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&rdquo;Small dance&rdquo; t&auml;ss&auml; tutkimuksessa ei itsess&auml;&auml;n ole arvo, vaan n&auml;en arvona sen, mit&auml; &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen harjoittaminen saa aikaan\/aiheuttaa. Tanssijan nivelet ovat &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen my&ouml;t&auml; virtaavan avoimena ja harjoite auttaa liikkeen jatkuvuuden ja avoimuuden yll&auml;pit&auml;misess&auml; my&ouml;s tanssijan ollessa kontaktissa toiseen. Kirjoitan tutkimuksessani &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteesta t&auml;m&auml;n vuoksi lainausmerkeiss&auml;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/small-dance\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">small dance<\/a>&rdquo;, ei-tiet&auml;minen, aistiminen, kuunteleminen, jaetun kehon painon kanssa liikkuminen, kosketus, seksuaalisuuden kokemus, yhteys,&nbsp;tanssiminen sis&auml;&auml;n ja ulos kontaktista<\/em> sek&auml; <em>luottamus<\/em>. L&auml;hes jokainen haastateltava puhui edell&auml; mainituista arvoista.<\/p>\n<p>Tekstin lomassa on lyhyit&auml; videop&auml;tki&auml;, jotka ovat taiteellisten t&ouml;iden esitystaltioilta. Videoiden tarkoitus on antaa lukijalle my&ouml;s visuaalinen ymm&auml;rrys kirjoittamistani arvoista. Videot on tehty ajallisesti vasta n&auml;iden haastatteluiden j&auml;lkeen.<\/p>\n<h2>4.3.1 &rdquo;Small dance&rdquo;<\/h2>\n<p>&rdquo;<em>Small dance<\/em>&rdquo; on Steve Paxtonin kehitt&auml;m&auml; harjoitus, jossa ihminen seisoo paikallaan ja aistii rentojen nivelten kautta tapahtuvaa kehon tasapainoilua <a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paxton, Steve. Material for the spine (video)&nbsp;&amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/youtu.be\/h4JcXB04UOg&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot;&amp;gt;youtu.be\/h4JcXB04UOg&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/11-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(11)<\/a>. &rdquo;<em>Small dance<\/em>&rdquo; -harjoitteessa seurataan kehon refleksej&auml;, jotka pit&auml;v&auml;t ihmist&auml; pystyasennossa. Ihmisen on tarkoitus seist&auml; mahdollisimman rennosti, polvet hieman koukussa. Pyrkimys on vapauttaa kaikki ylim&auml;&auml;r&auml;inen lihasj&auml;nnitys ja antaa maan vetovoiman vet&auml;&auml; raajoja kohti maata ja antaa selk&auml;rangan kohota maan vetovoimaa vastaan. Harjoituksessa havainnoidaan tasapainon yll&auml;pit&auml;misess&auml; tapahtuvaa pient&auml; liikett&auml;, joka pit&auml;&auml; ihmist&auml; pystyasennossa vastustaen kaatumista. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paxton, Steve. 1997. &rdquo;Small dance.&rdquo;&nbsp;Contact Quarterly, 1986;11(1):48&ndash;50. &amp;lt;em&amp;gt;Contact quarterly Sourcebook: collected&nbsp;writings and graphics from Contact quarterly dance journal&amp;lt;\/em&amp;gt;, &amp;lt;em&amp;gt;1975&ndash;1992&amp;lt;\/em&amp;gt;. Northampton, Mass.: Contact Editions.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-1986\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 1997<\/a>.) Nita Little kirjoittaa v&auml;it&ouml;skirjassaan <em>Articulating presence&nbsp;<\/em>tarkan kuvauksen &rdquo;s<em>mall dance<\/em>&rdquo; -harjoitteesta. Little mukailee Steve Paxtonin ohjeita:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Notice the small actions at the level of the feet and ankles. These movements are small corrections made within the currents of weight and their conduits, vital and alive with flow. Notice that balance is movement: a moving center continually in correction.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Little,&nbsp;Nita. 2014a.&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Articulating presence: creative actions of embodied attention in contemporary dance&amp;lt;\/em&amp;gt;. UMI Dissertation Publishing, UMI Number: 3637879. ProQuest LLC. California: University of California, Davis.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/little-2014\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Little 2014a<\/a>, 142.)<\/p><\/blockquote>\n<p>&rdquo;<em><a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&rdquo;Small dance&rdquo; t&auml;ss&auml; tutkimuksessa ei itsess&auml;&auml;n ole arvo, vaan n&auml;en arvona sen, mit&auml; &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen harjoittaminen saa aikaan\/aiheuttaa. Tanssijan nivelet ovat &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen my&ouml;t&auml; virtaavan avoimena ja harjoite auttaa liikkeen jatkuvuuden ja avoimuuden yll&auml;pit&auml;misess&auml; my&ouml;s tanssijan ollessa kontaktissa toiseen. Kirjoitan tutkimuksessani &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteesta t&auml;m&auml;n vuoksi lainausmerkeiss&auml;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/small-dance\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Small dance<\/a><\/em>&rdquo; -harjoite on kehotietoisuuden kuuntelun taitoa. Harjoitus on hyvin samankaltainen kuin mindfulnessissa (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Klemola, Timo. 2013. &amp;lt;em&amp;gt;Mindfulness. Tietoisuuden harjoittamisen taito&amp;lt;\/em&amp;gt;. Jyv&auml;skyl&auml;: Docendo.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/klemola-2013\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Klemola 2013<\/a>, 34) olevat kehotietoisuus harjoitukset tai somaestetiikan k&auml;yt&auml;nn&ouml;n harjoitukset, joissa pyrit&auml;&auml;n meneill&auml;&auml;n olevan tapahtuman kokemiseen tietoisesti. Toisaalta kyseess&auml; on kehon optimaalisen rakenteen, kehon linjauksen harjoitus, mutta my&ouml;s kehomielen suuntaaminen l&auml;sn&auml; olevaan hetkeen ja n&auml;in kehollisen asenteen tai olotilan harjoitus. &rdquo;<em>Small dance<\/em>&rdquo; -harjoituksessa refleksien varassa tapahtuva tasapainoilu aiheuttaa hienovaraista kehon l&auml;pi virtaavaa liikett&auml;, joka usein auttaa tanssijaa pit&auml;m&auml;&auml;n kehon virtaavana my&ouml;s kosketuksen aikana.<\/p>\n<p>&rdquo;<em>Small dance<\/em>&rdquo; ei itsess&auml;&auml;n ole arvo vaan se, mit&auml; &rdquo;<em><a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&rdquo;Small dance&rdquo; t&auml;ss&auml; tutkimuksessa ei itsess&auml;&auml;n ole arvo, vaan n&auml;en arvona sen, mit&auml; &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen harjoittaminen saa aikaan\/aiheuttaa. Tanssijan nivelet ovat &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen my&ouml;t&auml; virtaavan avoimena ja harjoite auttaa liikkeen jatkuvuuden ja avoimuuden yll&auml;pit&auml;misess&auml; my&ouml;s tanssijan ollessa kontaktissa toiseen. Kirjoitan tutkimuksessani &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteesta t&auml;m&auml;n vuoksi lainausmerkeiss&auml;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/small-dance\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">small dance<\/a><\/em>&rdquo; -harjoitteen harjoittaminen aiheuttaa. Tanssijan nivelet ovat &rdquo;<em>small dance<\/em>&rdquo; -harjoitteen my&ouml;t&auml; virtaavan avoimena, ja harjoite auttaa liikkeen jatkuvuuden yll&auml;pit&auml;misess&auml; my&ouml;s kontaktissa toiseen.<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo ratio43\"><iframe src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/233777006\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Videolla Round Robin Project -teoksen tanssijat ovat &rdquo;<em>small dance&rdquo;<\/em> -harjoitteen &auml;&auml;rell&auml;. Video on Teatterikorkeakoulun esitystaltiolta.<\/h6>\n<p>Steve Paxtonin mukaan ajatuksen nopeutta voisi harjoitella vastaamaan kehon nopeutta pystyasennon yll&auml;pit&auml;misess&auml;. Aistimme tavallisia asioita, hengityst&auml; ja syd&auml;men sykett&auml;. Seisomisessa ihmisen refleksit ovat helposti havainnoitavissa. Seisominen tapahtuu joka puolella kehoa: kyseess&auml; on koko kehon toiminto, jota ihminen voi havainnoida. &rdquo;<em>Small dance<\/em>&rdquo; -harjoitteessa tapahtuvaa liikett&auml; ei voi yritt&auml;&auml; tehd&auml; n&auml;kyv&auml;ksi, eik&auml; sit&auml; voi ns. mets&auml;st&auml;&auml;. Liike tapahtuu itsest&auml;&auml;n, mutta siit&auml; voi tulla tietoiseksi. Ainoa asia, jota voi harjoittaa, on mielen fokusoiminen.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;I think that we are doomed to have to look at what we do. And we&rsquo;re less doomed if we can look at it long enough to be able to derive interesting material out of it. So, stand around.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paxton, Steve. 2014. &rdquo;Breitenbush Jam.&rdquo; Puhe. Oregon, Yhdysvallat.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-2014\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 2014<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Steve Paxton mainitsee oheisessa kommentissa, kuinka &rdquo;<em><a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&rdquo;Small dance&rdquo; t&auml;ss&auml; tutkimuksessa ei itsess&auml;&auml;n ole arvo, vaan n&auml;en arvona sen, mit&auml; &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen harjoittaminen saa aikaan\/aiheuttaa. Tanssijan nivelet ovat &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen my&ouml;t&auml; virtaavan avoimena ja harjoite auttaa liikkeen jatkuvuuden ja avoimuuden yll&auml;pit&auml;misess&auml; my&ouml;s tanssijan ollessa kontaktissa toiseen. Kirjoitan tutkimuksessani &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteesta t&auml;m&auml;n vuoksi lainausmerkeiss&auml;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/small-dance\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">small dance<\/a><\/em>&rdquo; -harjoitteen kestolla on merkityst&auml;. Mik&auml;li pystymme harjoittamaan sit&auml; tarpeeksi pitk&auml;&auml;n, alkaa harjoitteen kautta synty&auml; mielenkiintoista materiaalia. Paxtonin kommentti Contact Quarterly -lehdess&auml; kuvailee tanssijan tietoisuuden yhteytt&auml; ajan yksikk&ouml;&ouml;n:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;The seeking for the tiniest unit of time the consciousness can follow would stop. In the duet form, when you attune together, not with any ambition to get the dance started but really taking a moment to just connect &ndash; 20 minutes has always seemed to me a decent amount of time &ndash; there could be a dance of such feathery lightness and such absolute security, absolutely beautiful.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paxton, Steve. 2015. &rdquo;Cage, Cunningham, and the modern dance mutants&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Contact Quarterly&amp;lt;\/em&amp;gt; Vol 40(1): 13&ndash;15.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-2015\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 2015<\/a>, 37&ndash;40.)<\/p><\/blockquote>\n<p>&rdquo;<em>Small dance<\/em>&rdquo; -harjoituksen keston ja tietoisuuden v&auml;linen yhteys on mielenkiintoinen. Se on my&ouml;s samankaltainen kuin filosofi John Deweyn kokemuksen analyysissa mainitsema &rdquo;aistisuus merkityksen&auml;, joka kehollistuu kokemukseen niin suoraan, ett&auml; se k&auml;y kokemuksen omasta valaistuneesta merkityksest&auml;&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Dewey, John. 2010 (1934). &amp;lt;em&amp;gt;Taide kokemuksena (Art as experience)&amp;lt;\/em&amp;gt;. Suom. Antti Immonen &amp;amp;amp; Jarkko S. Tuusvuori. Tampere: Niin &amp;amp;amp; n&auml;in.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/dewey-2010\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Dewey 2010<\/a>, 33). Dewey kirjoittaa, kuinka &rdquo;havainto kehittyy ajassa&rdquo; (Dewey 2010, 33).&nbsp;Paxtonin kokemuksen mukaan aistisuuden kautta avautuva tanssi on &rdquo;h&ouml;yhenen kevytt&auml; ja absoluuttisen turvallista&rdquo;.<\/p>\n<p>Paxton kertoi olleensa esiintyv&auml; tanssija, joten kontakti-improvisaation syntymisen alkuvaiheessa oli selv&auml;&auml;, ett&auml; kyseess&auml; oli esitysmuoto. Tanssijoiden kesken kuitenkin nousi esiin kysymys esiintymispelosta ja j&auml;nnityksen aiheuttamasta kehon lukkiutumisesta. T&auml;m&auml; oli sys&auml;ys &rdquo;<em>small dance<\/em>&rdquo; -harjoitteen syntymiselle. Pahinta esiintymispelossa on kehon lukkoon meneminen. &rdquo;<em><a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&rdquo;Small dance&rdquo; t&auml;ss&auml; tutkimuksessa ei itsess&auml;&auml;n ole arvo, vaan n&auml;en arvona sen, mit&auml; &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen harjoittaminen saa aikaan\/aiheuttaa. Tanssijan nivelet ovat &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen my&ouml;t&auml; virtaavan avoimena ja harjoite auttaa liikkeen jatkuvuuden ja avoimuuden yll&auml;pit&auml;misess&auml; my&ouml;s tanssijan ollessa kontaktissa toiseen. Kirjoitan tutkimuksessani &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteesta t&auml;m&auml;n vuoksi lainausmerkeiss&auml;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/small-dance\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Small dance<\/a><\/em>&rdquo; -harjoitus syntyi kysymyksest&auml;, kuinka tanssija voisi valmistautua esiintymist&auml; varten. Kontakti-improvisaatio vaatii refleksien valppautta ja valmiutta reagoida k&auml;&auml;ntymiseen tilassa, kiertymiseen ja yll&auml;tt&auml;viin tilanteisiin. T&auml;h&auml;n kaikkeen seisominen, &rdquo;<em>small dance<\/em>&rdquo;, vaikutti Paxtonin mukaan antavan vastauksen. Seisominen paikallaan on toinen &auml;&auml;rip&auml;&auml; nopealle ja intensiiviselle toiminnalle. Se on erityinen, inhimillinen ja yksi ihmisen tavallisista toimintatavoista. Seisominen antaa mahdollisuuden havainnoida kehon toimintatapoja. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Steve Paxtonin haastattelu 2011. Oregon, Yhdysvallat. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 2011<\/a>.)<\/p>\n<p>Filosofi Timo Klemolan mukaan mit&auml; pystysuoremmassa kehomme on, sit&auml; rennommin voimme seist&auml; tai istua tai tehd&auml; mit&auml; tahansa. Jos kehomme on kallistunut johonkin suuntaan, joudumme j&auml;nnitt&auml;m&auml;&auml;n kehon vastakkaisella puolella olevia lihaksia pit&auml;&auml;ksemme kehomme pystyss&auml;. Klemola kuvailee, kuinka oikea pystysuora rakenne ja kehon rentous kulkevat k&auml;si k&auml;dess&auml;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Klemola, Timo. 2004. &amp;lt;em&amp;gt;Taidon filosofia &ndash; filosofin taito&amp;lt;\/em&amp;gt;. Tampere: Tampere University Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/klemola-timo\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Klemola 2004<\/a>, 188&ndash;189.) Joerg Hassmann kuvailee hyvin samankaltaisesti &rdquo;<em>small dance<\/em>&rdquo; -harjoitteen kokemuksesta Contact Quartely -lehdess&auml;: &rdquo;The <em><a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;&rdquo;Small dance&rdquo; t&auml;ss&auml; tutkimuksessa ei itsess&auml;&auml;n ole arvo, vaan n&auml;en arvona sen, mit&auml; &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen harjoittaminen saa aikaan\/aiheuttaa. Tanssijan nivelet ovat &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteen my&ouml;t&auml; virtaavan avoimena ja harjoite auttaa liikkeen jatkuvuuden ja avoimuuden yll&auml;pit&auml;misess&auml; my&ouml;s tanssijan ollessa kontaktissa toiseen. Kirjoitan tutkimuksessani &rdquo;small dance&rdquo; -harjoitteesta t&auml;m&auml;n vuoksi lainausmerkeiss&auml;.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/small-dance\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">small dance<\/a><\/em> is continuous exploration for the least necessary muscular effort to maintain a movable vertical alignment.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Hassmann, Joerg. 2009. &rdquo;Explorations within the small dance.&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Contact Quarterly&amp;lt;\/em&amp;gt;. 34(1):32.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/hassmann-2009\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hassmann 2009<\/a>, 32.) &rdquo;<em>Small dance<\/em>&rdquo; -harjoite on kehon kokemuksellisen rakenteen, <em>kehon keskilinjan<\/em>, ja n&auml;in kehotietoisuuden kehitt&auml;misen harjoite.<\/p>\n<h2>4.3.2 <em>Ei-tiet&auml;minen<\/em><\/h2>\n<p>Olen j&auml;sent&auml;nyt t&auml;ss&auml; tutkimuksessa yhdeksi kontakti-improvisaation arvoksi <em>ei-tiet&auml;misen.<\/em>&nbsp;Se tarkoittaa sit&auml;, ett&auml; tanssija ei ennakoisi tai pyrkisi tiet&auml;m&auml;&auml;n ennalta, mit&auml; seuraavaksi tapahtuu. <em>Ei-tiet&auml;minen<\/em>&nbsp;sis&auml;lt&auml;&auml; esimerkiksi spontaanisuuteen ja yll&auml;tyksellisyyteen liittyvi&auml; elementtej&auml;, mutta ennen kaikkea <em>ei-tiet&auml;minen<\/em> on yhdenlainen tapa olla l&auml;sn&auml; nyt-hetkess&auml;. <em>Ei-tiet&auml;minen<\/em> ei ole ei-tietoa vaan se sis&auml;lt&auml;&auml; valtavan m&auml;&auml;r&auml;n jo opittua tietoa ja opittuja kokemuksia ja antautuu kokevan kehon l&auml;sn&auml;oloon. Esimerkiksi kokeneella harjoittajalla on valtava varasto kaikkea sit&auml; tietoa, mit&auml; mahdollisesti tapahtuu, h&auml;n ennakoi ennakoimattomuudessa kuitenkin ja h&auml;nell&auml; on harjoittamisen my&ouml;t&auml; avautunut odotushorisontti siit&auml; mit&auml; tuleman pit&auml;&auml;. <em>Ei-tiet&auml;minen <\/em>on esimerkiksi tilan antamista sille, ettei reagoisi totulla tavalla.&nbsp;Nancy Stark Smith ja Ray Chung m&auml;&auml;ritt&auml;v&auml;t <em>ei-tiet&auml;misen<\/em> yhten&auml; piirteen&auml; tanssijan olemisen tapaa olla avoin ja valmis reagoimaan tilanteessa, jossa h&auml;n ei tied&auml;, mit&auml; seuraavaksi tapahtuu. Kontakti-improvisaatiossa tanssija kohtaa aina jotakin uutta, joka nousee tanssin aikana esiin. Koska se on usein ennalta-arvaamatonta, tanssija ei voi etuk&auml;teen tiet&auml;&auml;, mit&auml; siit&auml; pit&auml;isi ajatella. Kontakti-improvisaation yksi arvo on ajan ja tilan avaaminen ei-tiet&auml;miselle, jossa jokin uusi voisi tulla esiin ja n&auml;ytt&auml;yty&auml;. Kun me l&auml;hestymme asiaa tunnustellen, me kysymme samalla, milt&auml; minusta tuntuu ja annamme n&auml;in mahdollisuuden uudelle kokemukselle.<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo ratio43\"><iframe src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/233777008\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Video on Round Robin Project -teoksen esitystaltiolta. Videolla Panu Er&auml;st&ouml;n ja Ulla M&auml;kisen dueton p&auml;&auml;ttyess&auml; hypp&auml;&auml;n Er&auml;st&ouml;n selk&auml;&auml;n yll&auml;tt&auml;en. Videolla n&auml;kyy my&ouml;s rullaamista toista vasten, painon tukemista eri tasoissa sek&auml; hetki&auml; keh&auml;llisest&auml;&nbsp;tilasta.<\/h6>\n<p>Nancy Stark Smith my&ouml;nt&auml;&auml;, ett&auml; on t&auml;rke&auml;&auml; opetella taitoja, kuten rullaamista toista vasten, painon tukemista ja vastaanottamista eri tasoissa, liukumista, kaatumista sek&auml; kehon painon siirt&auml;mist&auml; tilan poikki. H&auml;n my&ouml;s mainitsee, ett&auml; jos t&auml;m&auml; kaikki perustuu opittuun kaavaan ja kaikesta liikkeest&auml; on tullut mekaanista, tuolloin improvisaatio on kateissa ja tanssijan tulisi harjoittaa esityksen prosessin aikana spontaania reagointia ja ei-tiet&auml;misen tunteen siet&auml;mist&auml;. Leikkiminen ja mielikuvituksen k&auml;ytt&ouml; ovat t&auml;rkeit&auml; improvisatorisia elementtej&auml;. Stark Smith kysyy, kuinka pysy&auml; uteliaana tanssiesityksen aikana.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;If I do it like this, how do I follow through that and that was a surprise, like how to have the right attitude to what has been offered to you and how are you responding to the situation to cultivate atmosphere of an intelligent play and engagement that continues to develop the work.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Nancy Stark Smithin haastattelu 2011. Northampton, Yhdysvallat. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/stark-smith-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Stark Smith 2011<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Haastattelun aikana Steve Paxton kertoi, kuinka h&auml;n aloittaessaan kontakti-improvisaation kehitt&auml;misen yritti tehd&auml; jotakin sellaista, mit&auml; h&auml;n ei osaa tai mist&auml; h&auml;n ei tied&auml;. Tanssija voi teknisesti valmistella kehoaan kontakti-improvisaatiota varten, mutta lopulta kyse on kuitenkin omien liiketottumusten ja -maneerien tunnistamisesta sek&auml; tottumusten rikkomisesta. (Paxton 2011.)<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Culture is by nature conservative and so the things that arrived through culture, the martial arts, dance techniques, even the social dancing, we try to hold on to them once they arise, I don&rsquo;t know where they come from, social dances. That is one of the most amazing to think about. So once they arise, we name them and we try to hold on to them and same, all movement gets conserved.&rdquo; (Paxton 2011.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Paxtonin mukaan ajatus siit&auml;, ett&auml; s&auml;ilytet&auml;&auml;n vanhaa liikemateriaalia on yleens&auml; ainoa asia, jonka tied&auml;mme tanssin kulttuurista. Se, ett&auml; luo ja tekee uutta materiaalia on Paxtonin mielest&auml; kiinnostava asia, ja se my&ouml;s pit&auml;&auml; tanssin kulttuurin elossa. Kulttuuri sis&auml;lt&auml;&auml; vanhan s&auml;ilytt&auml;misen, se on kulttuurin luonne, mutta uuden materiaalin luominen antaa kulttuurille uusia tasoja.<\/p>\n<p>Kontakti-improvisaatio on antanut Steve Paxtonille paljon vastauksia tanssin tekniikasta ja her&auml;tt&auml;nyt kysymyksi&auml; luonnosta ja ihmisen kehosta sek&auml; tuonut esiin tavattoman m&auml;&auml;r&auml;n kysymyksi&auml; havaitsemisesta. Paxton pohtii, mink&auml;laisia me ihmiset olisimme ilman kulttuuria tai mink&auml;laisia olisimme, jos olisimme yksin t&auml;ss&auml; maailmassa, ilman toisen ihmisen seuraa. Paxton pohtii ihmisen luontosuhdetta, kuinka ihminen kokee sen ja kuinka meille on opetettu, mill&auml; tavalla luontosuhde tulisi kokea sek&auml; kuinka meid&auml;n oman historiamme kautta olemme tottuneet kokemaan sen. H&auml;n my&ouml;s kysyy, kuinka voisimme luoda uusia kokemisen tapoja. H&auml;nen mukaansa t&auml;ss&auml; on my&ouml;s kyse taiteesta kulttuurin osana ja siit&auml;, kuinka taide luo uusia kokemisen tapoja. H&auml;n kysyy, kuinka ihminen voisi l&ouml;yt&auml;&auml; uusia tapoja maalata ja kokea kuvataide, sek&auml; kuinka ihminen voisi l&ouml;yt&auml;&auml; uusia tapoja tanssia ja uusia tapoja k&auml;ytt&auml;&auml; kehoa ilmaisun v&auml;lineen&auml;. Paxtonin mukaan on erityisen t&auml;rke&auml;&auml; ymm&auml;rt&auml;&auml;, ettei uudenlaisten tapojen hahmottamista ole viel&auml; saatettu loppuun.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;You could spend a week listening to the radio and only hearing dead artists, but the song is only a song when it is and by a moment which is alive, that what singing used to be, easily. Contact has had aesthetics, kind of controlled anarchy. Anarchy does not need to overwhelm the cultures conservative tendencies. It is a contact improvisation, the anarchy and the conservation.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Steve Paxtonin haastattelu 2011. Oregon, Yhdysvallat. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 2011<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Kontakti-improvisaatioon pohjautuvat esitykset eiv&auml;t ole Paxtonin mukaan helppoja, sill&auml; niihin liittyy paljon <em>ei-tiet&auml;misen<\/em> siet&auml;mist&auml; ja hyv&auml;ksymist&auml;. Vaikka tanssija ei tiet&auml;isi tarkkaan, mit&auml; h&auml;n on tekem&auml;ss&auml;, h&auml;n voi luottaa omaan kokemukseensa. T&auml;ss&auml; on mielest&auml;ni yhteys <em>ei-tiet&auml;misen<\/em> ja kamppailulajien no mind -k&auml;sitteen kanssa.<\/p>\n<p>Kontakti-improvisaatiossa on elementtej&auml; kamppailulajeista, erityisesti aikidosta (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Novack, Cynthia J. 1990. &amp;lt;em&amp;gt;Sharing the dance. Contact improvisation and American culture&amp;lt;\/em&amp;gt;. The Madison: University of Wisconsin Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/novack-1990\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Novack 1990<\/a>, 52) ja kamppailulajeissa puhutaan spontaaniudesta ja no mind -ajatuksesta. Spontaaniuteen liittyy ajatus siit&auml;, kuinka kamppailulajin mestari voi vastata hy&ouml;kk&auml;ykseen vailla tiedostettua ajattelua. H&auml;nen reaktionsa ei ole vain refleksi tai muodoton liike, joka ei saavuta ajattelun tasoa. Se on t&auml;sm&auml;llinen ja t&auml;ynn&auml; tarkkuutta ja perustuu luonnollisen liikkeen periaatteeseen. Kamppailulajeissa puhutaan kontrolloidusta spontaaniudesta. Kontrolliin liittyv&auml;t asetetut liikeradat, joita harjoitellaan, ja spontaanisuuteen se, kuinka no mind -ajatuksessa mieli on t&auml;ysin avoin ja vapaa ottaen vastaan kaiken, vailla tarvetta tarttua ulkoa p&auml;in tuleviin impulsseihin. No mind -ajatuksessa ei ole ajatusta itsest&auml; tai toisesta, siin&auml; ei ole my&ouml;sk&auml;&auml;n pelon tai tarpeen tunnetta. Mieli ja keho &ndash; sis&auml;inen ja ulkoinen &ndash; ovat niin t&auml;ydellisess&auml; harmoniassa, ett&auml; ihminen syleilee samanaikaisesti sek&auml; el&auml;m&auml;n haasteita ett&auml; kuolemaa. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Payne, Peter. 1987. &amp;lt;em&amp;gt;Martial arts: the spiritual dimension.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Lontoo: Thames and Hudson.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/payne-1987\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Payne 1987<\/a>, 92&ndash;93.) No mind -ajatus on joiltakin osin samankaltainen kuin kontakti-improvisaation <em>ei-tiet&auml;misen<\/em> k&auml;site. Contact Quarterly &nbsp;-lehdess&auml; on Marjean McKennan (2009) artikkeli&nbsp;<i>Evolution, ki, and the aikidoka&rsquo;s axis &ndash; aikido thesis expanded for contactors, <\/i>jossa h&auml;n kiteytt&auml;&auml; aikidon ja kontakti-improvisaation v&auml;lisen selke&auml;n eron: aikidossa harjoitellaan kyll&auml; l&auml;sn&auml; olemista ja valmiutta reagoida spontaanisti, mutta toisin kuin kontakti-improvisaatio, aikido ei ole koskaan t&auml;ysin spontaania, vaan samoja liikereittej&auml; harjoitellaan loputtomasti toistaen.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Not knowing is a foundation of Contact Improvisation. It keeps us in the moment. Contact works better if we don&rsquo;t plan, don&rsquo;t manipulate, don&rsquo;t try to be clever. The contactor is concerned about where he is now, not where he will be in the next moment. Because the contactor isn&rsquo;t concerned with an outcome (like getting back to vertical or immobilizing the bad guy), he can ride the not knowing to new places and relationships.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;McKenna, Marjean. 2009. &rdquo;Evolution, ki, and the aikido&rsquo;s axis: aikido thesis expanded for contractors.&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Contact Quarterly&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;34(1): 16&ndash;20.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/mckenna-2009\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">McKenna 2009<\/a>, 16&ndash;20.)<\/p><\/blockquote>\n<p><em>Ei-tiet&auml;misen<\/em> tilasta k&auml;sin toisen tanssijan seuraaminen on viritt&auml;ytymist&auml; oman kehon sis&auml;iseen avaruuteen. Tanssija ei suunnittele seuraavaa askelta tai liikeideaa vaan seuraa tilannetta somaattisesti kehon sis&auml;ist&auml; avaruutta kuunnellen. Kokemuksen kautta tilanteesta voi tulla tuttu ja opittu, mutta tanssijan t&auml;ytyy viritt&auml;yty&auml; aina uudelleen, jotta improvisaatio ei muuttuisi kaavamaiseksi vaan s&auml;ilyisi elossa olevana ja herkk&auml;n&auml;. Nancy Stark Smith kuvailee:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;One of the things that I see disappointing in some of the contact improvisation performances is maybe two things; there is a certain level of risk or engagement or experimentation or kind of going to the edges of what is safe or known, being available, really allowing your reflexes to work not in a sense of pyrotechnical challenge as in maybe other dance forms but rather how ready I can be to respond to something that I am not expecting? What do I do if something does not turn way I thought it would be going? Can you see me respond? Is that visible?&rdquo; (Stark Smith 2011.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Kaikki tanssijat tai katsojat eiv&auml;t v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; pid&auml; kontrollin menett&auml;misest&auml; tai <em>ei-tiet&auml;misen<\/em> tunteesta. Jotkut eiv&auml;t my&ouml;sk&auml;&auml;n halua n&auml;hd&auml; lavalla kaoottisuutta, eiv&auml;tk&auml; v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; n&auml;e virtuositeettia siin&auml;, jos ihminen tai esiintyj&auml; voi olla valmiina tulemaan n&auml;hdyksi ja paljaana improvisaation tilanteessa. Katsojalla voi my&ouml;s olla rajallinen k&auml;sitys kauneudesta, jolloin kauneus on jotakin kontrolloitavissa olevaa ja hallittua. Katsoja voi haluta n&auml;hd&auml; sujuvia liikkeit&auml;, tiettyj&auml; nostoja, painovoimattomuuden tunnetta eik&auml; mit&auml;&auml;n &rdquo;outoja tilanteita&rdquo;. Tuolloin usein esiintyj&auml; eliminoi riskin mahdollisuuden tanssista ja poistaa k&auml;yt&auml;nn&ouml;ss&auml; mahdollisuuden kokea<em> ei-tiet&auml;misen<\/em> tilan yleis&ouml;n edess&auml;. T&auml;ss&auml; tapauksessa tanssija my&ouml;s eliminoi mahdollisuuden luottaa omiin reflekseihins&auml; ja luottaa siihen, ett&auml; jokin uusi voisi tulla n&auml;hdyksi ja esiin &ndash; jokin erilainen, ehk&auml; hallitsematon. Riskinotto on Nancy Stark Smithin mielest&auml; hyvin mielenkiintoista katsottavaa, ja riippuu taiteilijasta ja tanssijasta, kuinka he tuovat kontakti-improvisaatiossa tapahtuvan riskinoton n&auml;kyville. (Stark Smith 2011.)<\/p>\n<h3>4.3.2.1 Keh&auml;llinen tila ja <em>ei-tiet&auml;minen<\/em><\/h3>\n<p>Keh&auml;llinen tila kuvastaa kontakti-improvisoijan kolmiulotteista liikett&auml;. Kun tanssijat antavat omaa kehon painoaan toisten ihmisten varaan, he voivat liikkua mihin suuntaan tahansa ja heid&auml;n liikesuuntiensa mahdollisuudet kasvavat, ja hetkitt&auml;in tanssijat voivat liikkua omaa painovoimaa vastaan lent&auml;en toisen ihmisen hartioilla tai esimerkiksi toisen sel&auml;n p&auml;&auml;ll&auml;. Keh&auml;llinen tila on yhteydess&auml; <em>ei-tiet&auml;misen<\/em> arvoon, koska hetkitt&auml;in tanssijat altistuvat irtip&auml;&auml;st&auml;miseen sek&auml; kontrollista ett&auml; omasta tahdosta ohjata liikett&auml; johonkin tiettyyn suuntaan. Steve Paxton kuvaili t&auml;t&auml; tilaa termein &rdquo;p&auml;&auml;st&auml;&auml; irti liiallisesta tahtomisesta&rdquo;.<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/234468136\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Videolla tanssijat nostavat Sade Kamppilaa ilmaan ja keh&auml;lliseen tilaan. Video on Spherical Space -teoksen esitystaltiolta. Musiikki: Antonio Alemanno ja Juuso Hannukainen, video: Jouni Ihalainen.<\/h6>\n<p>Keh&auml;llisen tilan harjoittaminen on t&auml;rke&auml;&auml; my&ouml;s esityksen prosessissa. Vaikka p&auml;&auml; olisi py&ouml;r&auml;ll&auml; ja suunta kateissa eik&auml; tanssija tied&auml;, mit&auml; seuraavaksi tapahtuu, h&auml;n voi silti hahmottaa maailmaa ja tuntea olonsa mukavaksi. Tanssijan tulisi olla valmis ja halukas ottamaan riskej&auml; improvisoidessaan. Esimerkiksi liikesuunnan ollessa kateissa tanssija kykenee silti liikuttamaan eri kehonosia eri liikelaaduilla ja tavoilla, vaikka oma aikomus olisikin ollut toinen: &rdquo;I might have to be very solid in one part, but responsible and mobile on other part of the body&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Ray Chungin haastattelu 2011. Kiova, Ukraina. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/chung-2011\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Chung 2011<\/a>).<\/p>\n<p>N&auml;in <em>ei-tiet&auml;misest&auml;<\/em>&nbsp;ja keh&auml;llisest&auml; tilasta tulee t&auml;rkeit&auml; harjoiteltavia asioita, jotta tanssija kykenisi ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n omaa k&auml;ytt&auml;ytymist&auml;&auml;n hetkiss&auml;, joissa h&auml;n ei tied&auml;, tai ei pysty kontrolloimaan, mit&auml; seuraavaksi tapahtuu.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;When you are tracking your own body and in your relationship to the forces and your partner and that extends your awareness over a longer period of time which seems to be another skill, which almost counteracts a lot of contemporary culture. The Internet and things that are very short attention spend; contact improvisation is very long attentions spend. The moment that you loose your attention on the present, because the physical situation is changing so much, it kind of wakes you up, because either there starts to be slipping or falling or you loose balance because you lost your attention there.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Nancy Stark Smithin haastattelu 2011. Northampton, Yhdysvallat. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/stark-smith-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Stark Smith 2011<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Omien tottumusten ymm&auml;rt&auml;minen ja tilan antaminen <em>ei-tiet&auml;misen<\/em> tunteelle ovat kontakti-improvisaation ydinasioita esityksen prosessissa. Metodeja ei-tiet&auml;misen tilan saavuttamiseksi voivat siis olla esimerkiksi odottaminen, keh&auml;llinen tila tai spontaani reagoiminen.<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/234298171\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Video on Inner Landscape -teoksen esitystaltiolta. Inner Landscape -teoksen tanssijat ovat keh&auml;llisess&auml; tilassa, lent&auml;en toistensa kehon p&auml;&auml;ll&auml;. Musiikki: Antonio Alemanno. Video: Ulla M&auml;kinen.<\/h6>\n<p>Kokemukset liikkeen jatkamisesta ja keh&auml;llisest&auml; tilasta ovat t&auml;rkeit&auml; my&ouml;s esityksen prosessissa. Keh&auml;llisen tilan kokemus on yksi olennainen asia, joka erottaa kontakti-improvisaation monista muista tanssilajeista ja yhdist&auml;&auml; kontakti-improvisaatiota kamppailulajeihin, kuten aikidoon. Aikidon t&auml;rkeit&auml; elementtej&auml; ovat juuri keh&auml;llisen tilan kanssa ty&ouml;skentely sek&auml; turvallinen harjoittelu. Nancy Stark Smith pit&auml;&auml; keh&auml;llisen tilan harjoittamista kontakti-improvisaatiossa erityisen t&auml;rke&auml;n&auml;. Spiraalien ja liikkeen jatkuvuuden harjoittelu auttaa ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n kehon keskipisteen tuntemista ja liikekokemusta.<\/p>\n<h2>4.3.3 <em>Aistiminen<\/em><\/h2>\n<p>Kaikki haastattelemani henkil&ouml;t mainitsivat yhten&auml; t&auml;rkeimp&auml;n&auml; kontakti-improvisaation teknisen&auml; ja esityksen prosessiin liittyv&auml;n&auml; arvona <em>aistimisen<\/em>. <em>Kuunteleminen<\/em> kuvaillaan usein tietynlaisena tapana aistia.<em> Kuunteleminen<\/em> t&auml;ss&auml; tutkimuksessa tarkoittaa toisen ihmisen tietynlaista kehollista<em> aistimista, <\/em>joka on herkkyytt&auml; ja vastaanottavaisuutta my&ouml;s toisen keholliselle aistimiselle. <em>Kuunteleminen<\/em>&nbsp;on havainnointia liikkeess&auml;. N&auml;in<em> kuunteleminen<\/em> ja<em> aistiminen<\/em> ovat hyvin l&auml;heisi&auml; k&auml;sitteit&auml;. Keith Hennessy mainitsee koko kehon kautta tapahtuvan <em>kuuntelemisen<\/em> tai kehollistetun <em>kuuntelemisen<\/em> taidon (full body listening or embodied listening). Hennessyn mukaan kontakti-improvisaatiossa on kyse aistillisesta tanssisuhteesta. Viritt&auml;ytym&auml;ll&auml; ihminen voi kiinnitt&auml;&auml; paremmin huomion omaan kehoonsa, ja viritt&auml;ytyminen mahdollistaa aistillisen suhteen tanssipartnerin kanssa. Viritt&auml;ytyminen yhteiseen <em>kuuntelemiseen<\/em> on mahdollista, jos ihminen kykenee <em>aistimaan<\/em> omaa kehoaan ja huomioimaan toisen ihmisen kehon sek&auml; aistimaan koko ryhm&auml;n. Keith Hennessyn mukaan <em>aistiminen<\/em> ja <em>kuunteleminen<\/em> ovat t&auml;rkeit&auml; arvoja kontaktissa. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Keith Hennessyn haastattelu 2011. Kiova, Ukraina. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/hennessy-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hennessy 2011<\/a>.)<\/p>\n<p>Kontaktissa toiseen ihmiseen vallitsee usein tunnelma, jossa minun totuuteni ei ole toisen totuutta oikeampi. Steve Paxton pohti liikkeellist&auml; taitoa, joka perustuu aistimukselle seuraavalla tavalla: jos keho tiet&auml;&auml; reitin seuraavaan liikkeeseen, sill&auml; ei ole ongelmaa toteuttaa sit&auml;, mutta improvisatorisessa tilanteessa keho ei v&auml;ltt&auml;m&auml;tt&auml; tied&auml; tulevaa hetke&auml; tai liikett&auml; tai kuinka selviyty&auml; siit&auml;. Paxtonin mielest&auml; tuossa hetkess&auml; aistit voivat reagoida kahdella eri tavalla: joko aueta uudelle tai sulkeutua. Jonkin aistin sulkeminen on mielenkiintoinen ja hengiss&auml; pysymiseen pohjautuva tapahtuma:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;You wouldn&rsquo;t think that closing down the senses would be a survival technique, but I noticed in a lot of rolling that the eyes are often closed tight, so that visual event doesn&rsquo;t disturb kinetics that the body has to survive the roll and then later the eyes can be opened. It isn&rsquo;t a rule that eyes have to be closed, but body will close the eyes, if the vision is inhibiting a kinetic event.&rdquo; (Paxton 2011.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Oheisessa kommentissa Paxtonin mukaan aisteja voi opettaa hyv&auml;ksym&auml;&auml;n uutta liikeinformaatiota ja uusia liikemalleja, joita keho ei ole aikaisemmin kokenut. Kyseinen tilanne on samankaltainen kuin Joerg Hassmannin kysymys, kuinka harjoittaa avoimuutta ja fyysisell&auml; tasolla opetella sanomaan kyll&auml; vallitsevalle tilanteelle. Paxtonin mukaan tilak&auml;sitys muuttuu t&auml;llaisen hahmottamisen my&ouml;t&auml; ja kokemus kehon rajoista, liikevoimasta, painovoimasta ja kitkasta muuttuu. N&auml;in tanssija voi tutkia uusia liikemalleja. Paxtonin mukaan silloin, kun tanssijan aistit ovat herk&auml;t ja vahvat, tanssija voi kehitty&auml; esiintyj&auml;n&auml;, liikkujana ja liikkeen kokijana. H&auml;n kuvailee tilannetta: &rdquo;If the movement is not happening easily then I left it to senses.&rdquo; T&auml;ll&auml; tavalla <i>aistiminen <\/i>on&nbsp;kontakti-improvisaation tekninen arvo.<\/p>\n<p>Haastattelin Steve Paxtonia Breightenbush -festivaalin aikana vuonna 2011. Paxton kertoi, kuinka h&auml;n oli samaisena aamuna n&auml;hnyt kahden ihmisen tanssimassa, ja h&auml;n kuvaili sit&auml; paljon monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi tapahtumaksi kuin h&auml;n olisi voinut edes kuvitella vuonna 1972. Tanssissa oli hetki&auml;, joita Paxtonin mukaan ei voi selitt&auml;&auml; pelk&auml;st&auml;&auml;n&nbsp;<em>aistimisen<\/em> tai tietoisuuden avulla, vaan h&auml;n kuvaili niit&auml; esteettisin&auml; kokemuksina.<\/p>\n<p>Nita Little kirjoittaa Journal of Dance &amp; Somatic Practices -lehden artikkelissaan&nbsp;<em>Restructuring the self-sensing: attention training in contact improvisation&nbsp;<\/em>kiinnostavan n&auml;k&ouml;kulman aktiivisesta aistimisesta:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Contact improvisation (CI) can be seen as a form of attentional training &ndash; training attention-to-attention while moving &ndash; and how this practice can change the sense of self that dancers have. It proposes that identity in CI is an action of giving: one that generates new potentials through relations that support complex actions. Identity in an active practice of relations is associated not with bound physicality, but rather with active sensing.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Little, Nita. 2014b. &rdquo;Restructuring the self-sensing: Attention training in contact improvisation.&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Journal of Dance &amp;amp;amp; Somatic Practices&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;6(2):247&ndash;260.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/little-2014b\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Little 2014b<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Olen havainnut Nita Littlen tavoin kontakti-improvisaation parissa aktiivista aistimista ja aktiivista l&auml;sn&auml;oloa sek&auml; tietynlaista mielen keskitt&auml;mist&auml; ja avoimuutta. Tanssijan asenne on usein mahdollisuuksien n&auml;kemisess&auml; ja kehotietoisuuden suuntaamisessa aktiivisesti kohti l&auml;sn&auml;olevaa tilannetta. Mieli ei niink&auml;&auml;n kohdistu esteisiin, vaan tilassa ja tilanteessa oleviin mahdollisuuksiin. Nita Little kirjoittaa v&auml;it&ouml;skirjassaan <em>Articulating presence&nbsp;<\/em>saatavilla olemisesta niin fyysisen&auml; kuin mentaalisena asiana. Saatavilla oleminen on kehon viritt&auml;ytyneisyytt&auml; ja valmiutta reagoida muutokseen:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;The availability to know one&rsquo;s experience requires an open conduit of attention; this emptiness is magnetic in that it has a drawing power &ndash;&nbsp;like a hole that invites filling. While talking about the state one can be in while dancing CI.&rdquo; (Little 2014a, 145.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Aistiminen on paitsi herkistymist&auml; hetkeen my&ouml;s aktiivista valmiutta ja kehomielen avoimuutta ja virittyneisyytt&auml;. T&auml;m&auml; ehk&auml; osittain johtuu <em>aistimisen<\/em> ja avoimuuden harjoittelusta ja osittain my&ouml;s siit&auml;, ett&auml; kontakti-improvisaatiossa pyrit&auml;&auml;n tanssimaan kaikkien ja kaikenlaisten kehotyyppien kanssa (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Horwitz, Carol. 2008. &rdquo;Values and contact improvisation. Breitenbush Conference &rsquo;94 discussions report.&rdquo;&nbsp;Contact Quarterly 1995;20:(1):70&ndash;71. Contact Quarterly Sourcebook II: collected writings and graphics from Contact quarterly dance journal, 1993&ndash;2007. Northampton Mass.: Contact Editions.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/horwitz-2008\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Horwitz 2008<\/a>, 56). Ihminen harjoittaa n&auml;in hyv&auml;ksyv&auml;&auml;, aistivaa ja tiedostavaa asennetta toista kohtaan eik&auml; j&auml;&auml; pohtimaan ryhm&auml;n tai yksil&ouml;iden rajoituksia, vaan n&auml;kee toisen sellaisena kuin t&auml;m&auml; on.<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/234188309\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Athos Germanon ja minun (Mirva M&auml;kisen) v&auml;lisess&auml; duetossa on odottelua ja kiinnittymist&auml; hetkest&auml; nousevaan tanssiin. Tunnistan tuttujakin liikereittej&auml;, opittuja reagoimisen tapoja, mutta ennen kaikkea duetosta v&auml;littyy toisen tanssijan aistiminen kehon painon jakamisen v&auml;lityksell&auml;. Musiikki: Antonio Alemanno. Video: Ulla M&auml;kinen.<\/h6>\n<h2>4.3.4 <em>Kuunteleminen<\/em><\/h2>\n<p>Kaikkien haastateltavien mukaan yksi t&auml;rkeimmist&auml; kontakti-improvisaation teknisist&auml; arvoista on taito kuunnella tanssipartneria. Ray Chung kuvailee:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;No matter what your ability or experience is, listening is the most important point of the skills, because it is so much about communication &ndash; that&rsquo;s how it starts&rdquo; (Chung 2011).<\/p><\/blockquote>\n<p>Ray Chung arvostaa kommunikaatiotaitoja. My&ouml;s Alito Alessin mielest&auml; tanssijan ensimm&auml;inen taito on liikkuessaan kuunnella omaa kehoa ja dialogia, joka tanssijalla on itsens&auml; kanssa. Kommunikaation ei tarvitse olla ymm&auml;rryksen tasolla, se ei ole kognitiivista ymm&auml;rryst&auml;, vaan pikemminkin syventymist&auml; ja kommunikaation kehityst&auml; ja tietoisuutta. Alito Alessi puhuu <em>kuuntelemisen<\/em> laadusta:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;The most important quality is listening&hellip; &hellip;simultaneously I am interested in experiencing, because what is transmitted through the sensation is my relationship to gravity. In the relationship to gravity there is another sensation.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Alito Alessin haastattelu 2011. Haastattelu, Oregon, Yhdysvallat. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/alessi-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Alessi 2011<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n<p><em>Kuunteleminen<\/em> voi olla kartta tai suuntaviivain koko tanssin ja esityksen ajan. Fyysinen <em>kuunteleminen<\/em> on my&ouml;s reitti liikkeest&auml; toiseen. <em>Kuunteleminen<\/em> on itseilmaisua, ja suhteessa toiseen ihmiseen <em>kuunteleminen<\/em> muuttuu dialogiksi. Alito Alessi kuvaa t&auml;t&auml; <em>kuuntelemisena, <\/em>joka kohdistuu herkkyyten&auml; itse&auml;, toista ja ymp&auml;rist&ouml;&auml; kohtaan. (Alessi 2011.)<\/p>\n<p><em>Kuuntelemisen<\/em> ja toisen ihmisen seuraamisen laadut ovat hyvin samanlaiset keholliset olotilat. Kontakti-improvisaatiossa tulee usein tilanne, jossa molemmat tanssijat vain seuraavat tanssia. Kumpikaan ei aktiivisesti johdattele, vaan molemmat ovat antautuneina seuraamaan tanssin impulsseja. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Joerg Hassmannin haastattelu 2011. Haastattelu. G&ouml;ttingen, Saksa. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/hassmann-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hassmann 2011<\/a>.)<\/p>\n<p>Filosofi Timo Klemola k&auml;ytt&auml;&auml; sanoja &rdquo;et&auml;&auml;nnytt&auml;misen taito&rdquo;. H&auml;n kirjoittaa kuinka et&auml;&auml;nnytt&auml;misess&auml; on kyse perustavan kokemusrakenteen purkamisesta, jossa samaistumme mielen sis&auml;lt&ouml;ihin. Puhutaan &rdquo;havainnoivan itsen&rdquo; n&auml;k&ouml;kulman omaksumisesta, josta tietoisuus voidaan suunnata tietoisuuden ilmi&ouml;ihin ja oppia siten ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n niit&auml; paremmin. Me ik&auml;&auml;n kuin l&auml;pivalaisemme egomme, min&auml;mme, johon olemme tottuneet samaistumaan. (Klemola 2013, 33&ndash;34.) <em>Kuuntelemisen<\/em> ja toisen tanssijan seuraamisen laadut ovat mahdollisia vain, jos ihminen antautuu havaitsemaan, ei oman tahdon mukaan, vaan tilannetta kuunnellen, ja on n&auml;in yhteydess&auml; somaattiseen l&auml;sn&auml;oloon. Tanssija mielest&auml;ni et&auml;&auml;nnytt&auml;&auml; oman egon kyseisess&auml; tilanteessa ja antautuu tutustumaan ja tutkimaan sek&auml; itse&auml; ett&auml; toista.<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/234471342\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Videolla tanssivat Sebastian Lopez-Lehto, Iiro N&auml;kki ja Eevi Tolvanen. Musiikki: Antonio Alemanno ja Juuso Hannukainen. Videolla tanssijat kuuntelevat toisiaan ja kuunteleminen toimii reittin&auml; liikkeest&auml; toiseen. Ote on Spherical Space -teoksen esitystaltiolta. Video: Jouni Ihalainen.<\/h6>\n<h2>4.3.5 <em>Jaetun kehon painon kanssa liikkuminen<\/em> ja maa-yhteys<\/h2>\n<p>Kontakti-improvisaatio on monitasoinen tapahtuma. Fyysisell&auml; tasolla se on helppo kiteytt&auml;&auml; <em>kehon painon jakamisen<\/em> ja vastaanottamisen dialogiksi toisen ihmisen kanssa. Ihminen voi kehitty&auml; tekem&auml;&auml;n onnistuneita valintoja suhteessa kehon reflekseihin, liikevoimaan ja vauhtiin. <em>Kehon painon jakamisen<\/em> avulla ihminen voi oppia oman kehon anatomiaa ja liikkeen mekaniikkaa. Anatominen ymm&auml;rrys voi olla hyvinkin vaistonvaraista toimintaa. Se on tapahtuma, joka luo tarkkaa ymm&auml;rryst&auml; toisen ihmisen fysiikasta. Frey Faust pohtii selk&auml;rangan ja nivelten toimintaa toisen ihmisen kehon painon vastaanottamisen ja tukemisen n&auml;k&ouml;kulmasta, sit&auml;, kuinka linjata keho sellaiseen asentoon, ett&auml; tanssija voi ottaa toisen ihmisen kehon painon turvallisesti vastaan. Faust per&auml;&auml;nkuuluttaa sit&auml;, kuinka tanssijan t&auml;ytyy ottaa huomioon lihaksiston, luuston ja my&ouml;s ihon toiminta. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Frey Faustin haastattelu 2011. Kiova, Ukraina. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/faust-2011\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Faust 2011<\/a>.) Esitystilanteessa oman kehon anatominen ymm&auml;rrys usein unohtuu. T&auml;m&auml;n vuoksi kontakti-improvisaatiota tanssivan tulisi harjoittaa toisen kehon painon kanssa liikkumista niin paljon, ettei se edes esityksen prosessissa katoaisi. <em>Kehon painon jakaminen<\/em> vaatii esityksen prosessissa maadoittumista, kiireett&ouml;myytt&auml; ja rauhoittumista (vrt. &rdquo;<em>small dance<\/em>&rdquo;, luku 4.3.1). Tavoitteena on liikkua <em>kehon painoa jakaen<\/em> toisen ihmisen kanssa siten, ettei vahingoita itse&auml; tai toista ihmist&auml;. Faustin mukaan tilanteilla ei ole paljoakaan eroa sen mukaan, liikutaanko yksin vai toisen ihmisen kanssa, kun kontakti-improvisaatiota tarkastellaan anatomian n&auml;k&ouml;kulmasta. H&auml;nen mukaansa kyseess&auml; on aina dialogi suhteessa tilaan, aikaan ja voimaan. V&auml;kivallaton suhde niin itse&auml;, toista kuin ymp&auml;r&ouml;iv&auml;&auml; tilaa kohtaan on vahvasti l&auml;sn&auml; kontakti-improvisaation harjoittamisen tavassa ja esityksen prosessissa.<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo ratio43\"><iframe src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/233777001\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Ulla M&auml;kisen ja Panu Er&auml;st&ouml;n duetossa n&auml;kyy selke&auml;sti kehon jaetun painon kanssa liikkuminen ja toisen tanssijan seuraaminen. Video on Round Robin Project -teoksen esitystaltiolta.<\/h6>\n<p><em>Toisen kehon painon kanssa liikkuminen<\/em> on yksi yleinen kontakti-improvisaation harjoitusmuoto. (Hassmann 2011.) Kun tanssijat ovat paikallaan,&nbsp;<em>kehon painon jakaminen<\/em> ja vastaanottaminen on viel&auml; helppoa, mutta kun kaksi ihmist&auml; liikkuu yht&auml; aikaa ja pyrkii pit&auml;m&auml;&auml;n kehon painon toista ihmist&auml; vasten, tilanne vaikeutuu. Joerg Hassmannin mukaan<em> kehon painon jakamisessa<\/em> toisen ihmisen kanssa on my&ouml;s kyse omasta tanssista: &rdquo;There is so much about my own dance and how do I connect to my body, my body to the space, to the floor, the gravity to other dancer.&rdquo; Hassmann kuvailee kuinka on olemassa monia tekniikoita, jotka auttavat tuntemaan maan vetovoimaa ja kehon fyysisi&auml; lainalaisuuksia ja improvisaatiotekniikoita. N&auml;m&auml; kaikki ovat apuna kontakti-improvisaatiossa, mutta kontakti-improvisaation ydin on h&auml;nen mukaansa <em>kehon painon jakamisessa<\/em> ja taidossa seurata kontaktipistett&auml; toisen kehon jaetun painon kanssa.<\/p>\n<p>Maa-planeetalla painovoima kohdistuu ihmiseen. Tanssijoiden <em>kehon painon jakamisessa<\/em> on kyseess&auml; aina my&ouml;s ihmisen dialogi suhteessa maahan. Jollakin tietoisuuden tasolla maayhteys on aina ihmisen ensisijainen partneri. Kaikki muut valinnat ovat aina suhteessa t&auml;h&auml;n maasuhteeseen. Frey Faustin mukaan suhde maahan merkitsee my&ouml;s suhdetta toisiin ihmisiin ja se on yhteydess&auml; yksil&ouml;n hyvinvointiin.<\/p>\n<p>Kontakti-improvisaatiossa ihmisen kehon paino on kommunikaation v&auml;line ja siit&auml; muodostuu fyysisen dialogin taito. T&auml;h&auml;n fyysiseen dialogiin kietoutuu tanssijan suhde maan vetovoimaan ja h&auml;nen kehonsa suhde Maa-planeettaan ja omaan painoonsa. Ihminen voi ik&auml;&auml;n kuin keskustella toisen ihmisen kanssa kehon painon siirt&auml;misen avulla ja sen avulla, kuinka paljon tai v&auml;h&auml;n kehon painoa jakaa toiselle ihmiselle. Kontakti-improvisoijan taito on <em>kehon painon jakautumisessa<\/em> useaan eri suuntaan. Taito on siin&auml;, kuinka paljon lihasvoimaa tapahtumassa k&auml;ytt&auml;&auml; ja toisaalta kuinka paljon vastapainoa osaa antaa tai on tottunut antamaan suhteessa toiseen ihmiseen. Kontakti-improvisaatiota harjoitellessaan ihminen oppii antamaan kehon painoa sopivasti tanssipartnerilleen, jotta liikkuminen voisi tapahtua mahdollisimman helposti my&ouml;s toisen kehon painoa kannatellen. Tanssija hyv&auml;ksyy maan vetovoiman ja kehon keskilinjan avulla tapahtuvan pystylinjan aistimisen kautta tapahtuvan vetovoiman vastustamisen. Harjoituksessa muotoutuu tarkoituksenmukainen ja tilanteeseen mukautuva keho.<\/p>\n<p><em>Kehon painon jakamisen<\/em> avulla tapahtuva kommunikaatio on Keith Hennessyn mukaan kehollistettua anatomiaa, jota voi oppia vain harjoittelun ja kontakti-improvisaation harjoittamisen avulla, eik&auml; esimerkiksi pelk&auml;st&auml;&auml;n katsomalla. Suurin osa kontakti-improvisaatiota harjoittavista ihmisist&auml; on tottunut anatomian tarkasteluun kehollisen kokemuksen kautta, ja kehoa ymm&auml;rrett&auml;&auml;n fyysisen harjoittelun v&auml;lityksell&auml;.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Even just the shifting of the pli&eacute; from the grid to the spiral I think is a really big movement, in terms of what does it mean to find a way down to the ground that requires less effort, but is still super efficient and there is something about this less pain, less effort, more efficient body.&rdquo; (Hennessy 2011.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Keith Hennessyn ajatukset spiraalin k&auml;ytt&auml;misest&auml; maahan ment&auml;ess&auml; ovat samankaltaisia Frey Faustin n&auml;kemyksen kanssa. Keith Hennessy kertoo haastattelussa tanssijan suhteesta maan vetovoimaan ja horisontaaliin <em>kehon painon jakamiseen<\/em> toisen ihmisen kanssa (nojaus). T&auml;m&auml; on Hennessyn mielest&auml; sek&auml; reaktiota baletin estetiikkaan ett&auml; somaattinen kokemus.<\/p>\n<p>Yksil&ouml;n kokemus painovoimasta ja maan antamasta luontaisesta tuesta on kontakti-improvisaatiossa ensisijaisen t&auml;rke&auml;&auml;. Nancy Stark Smith kertoo, kuinka kaatuminen maan vetovoiman varaan ja kokemus maan tuesta ovat ensimm&auml;iset l&auml;ht&ouml;kohdat tanssin kokemukselle ja esitykselle. H&auml;n lis&auml;&auml; t&auml;h&auml;n kokemuksen aisteista. Jos tanssijalla on kokemus ja ymm&auml;rrys n&auml;ist&auml; kolmesta asiasta (&rdquo;gravity, momentum, sense of weight&rdquo;) h&auml;n voi kehitty&auml; tanssijana ja liikkua turvallisesti. Mik&auml;li tanssija vain kopioi liikkeen muodon ilman tuntemusta liikkeen painovoimasta, aistimuksesta tai maan tuesta, liike ei pohjaudu oman kehon anatomialle. T&auml;m&auml; suhtautuminen usein v&auml;littyy my&ouml;s toiselle tanssijalle ja katsojalle kehon kuuntelemisen ja somaattisen ymm&auml;rryksen tasolla.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;So if somebody is turning left instead of right, you can feel that and you can follow that were resisted but you are assuming that they were doing that for their own reasons and if they are getting away from danger by making this change, it is keeping again the work safe for you to be able to hear that.&rdquo; (Stark Smith 2011.)<\/p><\/blockquote>\n<p><em>Kehon painon jakaminen<\/em> vie meid&auml;t my&ouml;s Carol Swannin mukaan takaisin aistinvaraiseen toimintaan:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Sharing weight gets us back to instinctual place, in our human animal souls, on the other hand it can also alienate people away, it can frighten people away. As a technique there are these basic steps or sequences of developmental stages. I think the technique is about getting back to organization of the body in deep. Better you are at doing contact improvisation, more organized your body is and you are including the things like the fluids that allows the idea of flow.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Carol Swannin haastattelu 2010. Helsinki, Suomi. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/swann-2010\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Swann 2010<\/a>).<\/p><\/blockquote>\n<p>Mit&auml; paremmaksi tanssija on kehittynyt kontakti-improvisaatiossa, sit&auml; j&auml;sentyneemm&auml;ksi h&auml;nen kehonsa on kehittynyt. Tanssija kykenee ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n kehon virtauksen, joka mahdollistaa tanssijan flow-kokemuksen. Virtaavan liikkeen jatkumo ja tanssijan taito olla suhteessa siihen on yksi t&auml;rkeimmist&auml; elementeist&auml; kontakti-improvisaatioon pohjautuvan esityksen prosessissa. Carol Swan antaa esimerkin, kuinka kaksi ihmist&auml; <em>jakaa kehon painoa<\/em> toisilleen ja he liikkuvat toistensa keskiakselin ymp&auml;ri ja kuinka samalla keskiakseli ja vertikaalinen taso muuttuvat jatkuvasti. N&auml;in tanssija antaa toiselle tarpeeksi kehon painoa, mutta ei liikaa, jotta liikkuminen on mahdollista. Swannin mukaan t&auml;rkeit&auml; arvoja ovat liikkeen kehitys, jatkuvuus ja tanssijoiden taito liikkua toistensa akselin ymp&auml;ri tasapainoillen ja jakaen painoa, mutta samalla kuunnellen virtaavaa painon siirtymist&auml;. (Swann 2010.)<\/p>\n<p>My&ouml;s John Dewey nostaa filosofiassaan esille, kuinka keskeist&auml; kaikelle kokemukselle on jatkuvuus. (Dewey 2010, 50&ndash;51.) Dewey kuvailee, kuinka kokemus ei tarkoita satunnaisuuksille ja ep&auml;j&auml;rjestykselle antautumista, vaan on rytmist&auml; ja kehittyv&auml;&auml;. Hetkess&auml; oleminen ja ajatus kokonaisuudesta ovat kokemuksen perusta. Kontakti-improvisaation flow-kokemus on Deweyn kuvaileman esteettisen kokemuksen kaltainen. Jatkuvuus kontakti-improvisaatiossa on paitsi liikkeen jatkuvuutta, usein rytmist&auml; ja kehittyv&auml;&auml;, my&ouml;s mielen tasolla tapahtuvaa ei-tiet&auml;mist&auml;, sille antautumista ja valmiutta reagoida spontaaniin tapahtumaan.<\/p>\n<p><em>Kehon painon jakaminen<\/em> toisen ihmisen kanssa sis&auml;lt&auml;&auml; tapahtumana valtavan m&auml;&auml;r&auml;n havainnoimista, valintoja ja avoimen mielen s&auml;ilytt&auml;mist&auml; esityksen prosessissa. <em>Kehon painon jakaminen<\/em> toisen ihmisen kanssa on t&auml;rke&auml; somaattinen kokemus ja my&ouml;s v&auml;line kontakti-improvisaatiossa tapahtuvien kokemusten saavuttamiseksi.<\/p>\n<h2>4.3.6 <em>Kosketus<\/em><\/h2>\n<p>Kontakti-improvisaation harjoittaminen muuttaa kosketuksen kulttuuria. <em>Kosketus<\/em> on kommunikaation ja aistimisen v&auml;line. Kontakti-improvisaation harjoittaminen kutsuu tutkimaan ja mahdollisesti muuttamaan opittua kosketuksen kulttuuria ja avaamaan sit&auml; kohti jotakin uutta. Kontakti-improvisaation kulttuuri arvostaa <em>koskettamista<\/em>, halaamista, ja painon antamista suuremman jaetun kosketuspinnan kautta. N&auml;ist&auml; arvoista tulee my&ouml;s osa kontakti-improvisaation tapakulttuuria. Keith Hennessy kuvailee kuinka me kaikki olemme kasvaneet osaksi jotakin perhett&auml;, yhteiskuntaa ja maailmaa. Meill&auml; kaikilla on keho ja joissakin perheiss&auml; <em>kosketuksen<\/em> kulttuuri on voimakkaampi kuin toisissa.<\/p>\n<p>Keith Hennessyn mielest&auml; yksi kontakti-improvisaation arvo on <em>kosketuksen<\/em> aistikkuus (aistikkuus tarkoittaa t&auml;ss&auml; aistien herkkyytt&auml; ja tapaa suuntautua toista ihmist&auml; kohti). H&auml;nen mielest&auml;&auml;n riippumatta ihmisen sukupuolesta, i&auml;st&auml; tai kulttuurisesta taustasta, meid&auml;n tulisi opiskella kosketuksen kautta mahdollistavaa avoimuutta ja aistikkuutta toista ihmist&auml; kohtaan. (Hennessy 2011.)<\/p>\n<div class=\"pl-video vimeo\"><iframe src=\"\/\/player.vimeo.com\/video\/234467958\" width=\"100%\" height=\"100%\" frameborder=\"0\" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen wmode=\"transparent\"><\/iframe><\/div>\n<h6>Videolla n&auml;kyy sek&auml; yleis&ouml;&auml; ett&auml; etualalla Sade Kamppila ja Jouni Ruuth. Ote on Spherical Sapce -teoksen esitystaltiolta. Video: Jouni Ihalainen.<\/h6>\n<p>Kontakti-improvisaatio perustuu kosketukselle ja mahdollistaa fyysisen kommunikaation toisen ihmisen kanssa. Jodan Fuchs ja Sarah Gamblin kirjoittavat Contact Quarterly -lehden artikkelissa <em>Partnering, permeability, and sensation: integrating contact improvisation into technique class<\/em>:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Sensation often creates the basis of understanding&hellip; Framing ideas through attention to touch-derived sensory feedback can amplify and clarify many dancers&rsquo; understanding and sense of their bodies.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Fuchs, Jordan &amp;amp;amp; Gamblin, Sarah. 2009. &rdquo;Partnering, permeability, and sensation: integrating contact improvisation into technique class.&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Contact Quarterly&amp;lt;\/em&amp;gt;. 34(1), 44&ndash;47.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/fuchs-ja-gamblin\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Fuchs ja Gamblin 2009<\/a>, 44&ndash;47.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Oman kehon kuuntelu toisen <em>kosketuksen<\/em> my&ouml;t&auml; on osa kontakti-improvisaatiota. <em>Kosketus<\/em> voi vahvistaa ja tarkentaa ymm&auml;rryst&auml; tanssijan omasta kehosta.<\/p>\n<p><em>Kosketuksen<\/em> kulttuuri kontakti-improvisaation parissa antaa mahdollisuuden kehon painon tutkimiseen kontaktin kautta, intiimiin <em>kosketukseen<\/em> ja toisaalta leikkis&auml;&auml;n tapaan <em>koskea<\/em>.&nbsp;Ray Chung kuvailee,&nbsp;kuinka painon jakautuminen nivelten ja luiden varaan vahvistaa kehoa. Kun ihminen saa&nbsp;<em>kosketuksen<\/em> kautta enemm&auml;n painoa luiden kannateltavaksi, luut oppivat vastaamaan kyseess&auml; olevaan painoon. (Chung 2011.) H&auml;n n&auml;kee kosketuksen liittyv&auml;n my&ouml;s kontakti-improvisaation sosiaaliseen kulttuurin. Chung kuvailee, kuinka my&ouml;s muissa tanssimuodoissa ja urheilulajeissa on sosiaalisuutta, mutta kontakti-improvisaatiosta tulee helposti el&auml;m&auml;ntapa ja se auttaa ihmisi&auml; tulemaan l&auml;hemm&auml;ksi toisiaan. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Ray Chungin haastattelu 2011. Kiova, Ukraina. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/chung-2011\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Chung 2011<\/a>.)<\/p>\n<p>Anna Jussilainen kirjoittaa&nbsp;Journal of Dance &amp; Somatic Practices -lehden artikkelissaan&nbsp;<em>Contact improvisation as an art of relating: the importance of touch for building positive interaction,&nbsp;<\/em>kuinka kontakti-improvisaatio voi luoda hyvinvointia ja positiivisia suhteita erilaisten yhteis&ouml;jen keskuudessa. H&auml;n nostaa artikkelissaan esiin kosketuksen merkityksen sek&auml; yhten&auml; kommunikaation v&auml;lineen&auml; ett&auml; rakentamassa yhteis&ouml;llisyytt&auml; ja yhteytt&auml; toiseen ihmiseen. Jussilainen kirjoittaa kosketuksen taidosta kommunikaation osana ja siit&auml;, kuinka kontakti-improvisaatio laajentaa yksil&ouml;n ymm&auml;rryst&auml; kosketuksen erilaisista merkityksist&auml;. Jussilainen tuo esiin kosketuksen positiivisia vaikutuksia, joilla on yhteytt&auml; yksil&ouml;n hyvinvointiin. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Jussilainen, Anna. 2015. &rdquo;Contact improvisation as an art of relating: The importance of touch for building positive interaction.&rdquo;&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Journal of Dance &amp;amp;amp; Somatic Practices.&amp;lt;\/em&amp;gt; 7(1):113&ndash;127.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/jussilainen-2015\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Jussilainen 2015<\/a>.)<\/p>\n<p>Ihon tasolla tarjottu liikkeen suuntaaminen on usein kommunikaation l&auml;ht&ouml;kohta. Kosketuskohta, jota kontaki-improvisaatiossa kutsutaan kontaktipisteeksi, voi Joerg Hassmannin mukaan rullata pisteest&auml; toiseen, mutta pohjimmiltaan kontaktipisteess&auml; tapahtuva ihon kitka on kuuntelun ja kommunikaation perusta. Tuon t&auml;h&auml;n esimerkin puun kuoresta. Puun kova pinta, puun iho, ei juurikaan liiku. Ihmisen ihon pinta sen sijaan liikkuu ja aiheuttaa kitkaa tanssijoiden v&auml;lill&auml;. Tanssijat kommunikoivat toisilleen liikkeen suuntaa juuri ihon kitkan v&auml;lityksell&auml;. Ihon pinnalle annettu liikkeen suunta on usein yksi fyysisen dialogin tapa kontakti-improvisaatiossa.<\/p>\n<h2>4.3.7 Kehotietoisuuteen liittyv&auml; <em>seksuaalisuuden kokemus<\/em><\/h2>\n<p>Kosketuksen kulttuuri voi avata ihmist&auml; my&ouml;s avoimempaan seksuaalisuuteen. Keith Hennessyn mukaan se, ett&auml; voi tanssia kenen tahansa kanssa hyvin intiimill&auml; tavalla, laajentaa kosketuksen kulttuuria. Jameissa tai kontakti-improvisaatiofestivaalilla tapahtuvat koskettamisen tavat voisivat n&auml;ytt&auml;yty&auml; toisessa ymp&auml;rist&ouml;ss&auml; tai kontekstissa rakastavaisten l&auml;heisyyten&auml;. Kontakti-improvisaation harjoittaminen tuo intiimille kosketukselle my&ouml;s muita merkityksen tasoja, kuten Hennessy kuvailee:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;&hellip;you have a much wider range of how much you could touch. If you would normally touch in that way in other context it would look like that they would be lovers.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Keith Hennessyn haastattelu 2011. Kiova, Ukraina. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/hennessy-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hennessy 2011<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n<p><em>Seksuaalisuuden kokemus<\/em> kontakti-improvisaatiossa on her&auml;tt&auml;nyt useita keskusteluita ja my&ouml;s kirjoituksia Contact Quarterly -lehdess&auml; <a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Contact Quarterly lehti on ilmestynyt vuodesta 1975 saakka. Lehden p&auml;&auml;toimittajia ovat mm. Nancy Stark Smith, Lisa Nelson, Steve Paxton ja Daniel Lepkoff. Contact Quarterly on ollut t&auml;rke&auml; julkaisu esimerkiksi ennen tanssin taiteellista tutkimusta.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/12-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(12)<\/a>. Kosketuksen aistikkuus voi muuttaa k&auml;sityst&auml; seksuaalisuudesta. Tanssin ja kosketuksen intentio on kontakti-improvisaatiossa erityisen t&auml;rke&auml;&auml;. Steve Paxton kirjoitti jo lajin varhaisessa vaiheessa: &rdquo;Contact Improvisation is not a gland game.&rdquo; Paxton tarkoittanee kommentilla, ettei kontakti-improvisaation alkuper&auml;inen intentio ollut seksuaalinen. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Keogh, Martin. 2008. &rdquo;101 way to say no to contact improvisation: boundaries and trust.&rdquo; Contact Quarterly 2003;28(2): 61&ndash;64. Contact Quarterly&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Sourcebook II: collected writings and graphics from Contact quarterly dance journal, 1993&ndash;2007. &amp;lt;\/em&amp;gt;Northampton, Mass.: Contact Editions.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/keogh-2008\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Keogh 2008<\/a>, 276.) Paxtonin kommenttiin on viitattu usein, siihen on tukeuduttu ja sit&auml; on my&ouml;s kritisoitu. Steve Paxton kuvailee Contact Quarterly -lehden artikkelissa <i>&hellip; To Touch<\/i> seuraavasti: &rdquo;Touch and sex lies in close proximity. But they are not alone. Touch, along with the other senses, integrates our physicality. In this way it relates to everything.&rdquo; Paxton my&ouml;s kirjoittaa, ettei seksuaalisuuden k&auml;sitteen yleist&auml;minen ole h&auml;nen mielest&auml;&auml;n mielek&auml;st&auml;. Seksuaalisuutta ei voi riisua kulttuurisesta kontekstista tai henkil&ouml;n historiasta.<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Experience is everything personal about the touch. It includes the sensorial impressions, and feelings about those impressions. It may include one&rsquo;s personal history, feelings about that history, fantasies, etc.&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paxton, Steve. 2008. &rdquo;...To touch.&rdquo; Contact Quarterly 1996; 21(2); 50&ndash;51. Contact Quarterly&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Sourcebook II: collected writings and graphics from Contact quarterly dance journal, 1993&ndash;2007. &amp;lt;\/em&amp;gt;Northampton. Mass.: Contact Editions.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-1996\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 2008<\/a>, 128.)<\/p><\/blockquote>\n<p>My&ouml;s filosofi John Dewey kirjoittaa siit&auml;, kuinka ihminen el&auml;&auml; maailmassa (luonnossa) tarkoittaa Deweyn mukaan konkreettisti sit&auml;, ett&auml; h&auml;n el&auml;&auml; tilanteiden muodostamassa sarjassa. Ihminen on osa luontoa, ja tilanne koostuu sek&auml; kokemuksen sis&auml;isist&auml; ett&auml; objektiivisista tekij&ouml;ist&auml;, siis sek&auml; ihmisest&auml; (kokijasta) itsest&auml;&auml;n (tapoineen) ett&auml; muista ihmisist&auml; ja tapahtumista, jotka ovat kulloisessakin kokemuksessa l&auml;sn&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Dewey, John. 2010 (1934). &amp;lt;em&amp;gt;Taide kokemuksena (Art as experience)&amp;lt;\/em&amp;gt;. Suom. Antti Immonen &amp;amp;amp; Jarkko S. Tuusvuori. Tampere: Niin &amp;amp;amp; n&auml;in.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/dewey-2010\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Dewey 2010<\/a>, 41). Sis&auml;isill&auml; ja ulkoisilla seikoilla on vuorovaikutuksen periaatteen mukaan &rdquo;yht&auml;l&auml;iset oikeudet&rdquo; kokemuksessa (Dewey 2010, 38&ndash;40). N&auml;in kokemus ei ole privaatti, vain yksil&ouml;lle itselleen kuuluva tapahtuma, joka muuttaisi vain h&auml;nen tapojaan. &rdquo;Jokaisella aidolla kokemuksella on aktiivinen puoli, joka muuttaa jossain m&auml;&auml;rin niit&auml; objektiivisia olosuhteita, joissa kokemus on saatu.&rdquo; (Dewey 2010, 34.)<\/p>\n<p>Vastuun ottaminen kontakti-improvisaation aikana on t&auml;rke&auml;&auml;, erityisesti omien intentioiden tunnistaminen.:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Because it is an event which gives us the possibility of affecting each other, it brings up the issue of responsibility&hellip; Sex is there, someplace, everyplace. It is difficult to imagine that while grazing each other&rsquo;s minds in touch and movement we would not bump into some of its manifestations.&rdquo; (Paxton 2008, 128&ndash;129.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Steve Paxton my&ouml;s kuvailee hetke&auml;, kuinka joskus tanssin kautta tapaa ihmisen, jonka kanssa kokee seksuaalista yhteytt&auml;: tuossa hetkess&auml; kummankin ihmisen kinesf&auml;&auml;ri s&auml;teilee energiaa ja tanssijoilla n&auml;ytt&auml;&auml; olevan hauskaa toistensa kanssa. H&auml;n ei kuitenkaan n&auml;e tanssissa tapahtuvia ihmissuhteita henkil&ouml;kohtaisina. Meill&auml; esimerkiksi ei voi olla abstraktia suhdetta itseemme, mutta oma henkil&ouml;kohtainen suhde kontakti-improvisaatioon m&auml;&auml;rittyy itsesuojelun ja toisen suojelun v&auml;lityksell&auml;. Suojeleminen vaatii vastuun ottamista. Paxtonin mukaan on vastuutonta aiheuttaa kipua itselle tai toiselle. Jos ihminen k&auml;ytt&auml;&auml; kontakti-improvisaatiota esimerkiksi seksisuhteiden saalistamiseen, nuo tanssisuhteet eiv&auml;t Paxtonin mukaan ole kontakti-improvisaatiota. (Paxton 2008, 129.) Kontakti-improvisaatiossa yksityisen rajan tunnistaminen ja rajan asettaminen toiselle ihmiselle on ollut my&ouml;s yksi keskustelun aihe.<\/p>\n<p>Kontakti-improvisaatio on sek&auml; lajin tekij&ouml;ille ett&auml; katsojille erityisen sensuelli tanssin muoto. Kosketuksen ja kehon painon jakamisen kautta tuleva kahden ihmisen kohtaaminen antaa hyvin usein viitteit&auml; seksuaalisuuden kokemukseen, vaikkei tanssissa olisikaan seksuaalista energiaa l&auml;sn&auml;. Taidemuotona kontakti-improvisaatio tuo t&auml;m&auml;n kysymyksen vahvasti esille ja voi tarjota esteettist&auml; nautintoa aistien, mielen ja tunteiden tasoilla. <em>Seksuaalisuuden kokemus<\/em> voi olla vahva somaattisen l&auml;sn&auml;olon kokemus. My&ouml;s oma kokemukseni on, ett&auml; kontakti-improvisaation aikana tapahtuvan <em>seksuaalisen kokemuksen<\/em> hetkess&auml; energia virtaa kehon keskikohdasta kohti periferiaa ja my&ouml;s periferiasta kohti keskustaa. Tietoisuus kehosta on hengityksen kaltainen: laajeneva ja supistuva.<\/p>\n<h2>4.3.8 Tanssijoiden v&auml;linen <em>yhteyden kokemus<\/em><\/h2>\n<p>Nancy Stark Smith on kehitt&auml;nyt useita kontakti-improvisaatiossa tapahtuvia harjoituksia ja rakenteita. Yksi niist&auml; on <em>underscore<\/em>, jonka avulla j&auml;sentyy esiin yhteyden kokemuksia. Stark Smith kertoo, kuinka<em>&nbsp;underscore<\/em> syntyi 1990-luvun alussa. H&auml;n oli jo opettanut kontakti-improvisaatiota noin 15 vuotta, kunnes kokosi omien havaintojensa ja opetusmateriaalin avulla <em>underscore<\/em> (13)-rakenteen. Olen harjoitellut ja opiskellut <em>underscore<\/em>-rakennetta useassa eri yhteydess&auml; Nancy Stark Smithin johdolla. Yksi pisimmist&auml; niist&auml; jaksoista oli Helsingiss&auml; 2007, kun tanssin Stark Smithin teoksessa <i>Exactness of Weights of Feeling<\/i>, joka oli osana Zodiakin <a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Zodiak on uuden tanssin keskus Helsingiss&auml;.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/14-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(14)<\/a> ohjelmistoa. Teos perustui <em>underscore-<\/em>rakenteeseen. Harjoitus- ja esitysperiodia ennen olin opiskellut Stark Smithin johdolla Arlequi-nimisess&auml; tanssin residenssiss&auml; Espanjassa vuonna 2006. My&ouml;hemmin, vuonna 2011, opiskelin <em>underscore<\/em>-rakennetta Nancy Stark Smithin pit&auml;m&auml;ss&auml; kolmen viikon mittaisessa residenssiss&auml; Earthdancessa.<\/p>\n<p><em>Underscore<\/em> on hyvin tunnettu kontakti-improvisaation rakenne. Se ei kuitenkaan ollut rakenne, jota olisin k&auml;ytt&auml;nyt taiteellisissa t&ouml;iss&auml;ni, mutta l&auml;hes kaikki tanssijat, joiden kanssa tein t&ouml;it&auml;, tiesiv&auml;t ja ymm&auml;rsiv&auml;t <em>underscoren<\/em> ja sen merkityksen kontakti-improvisaation harjoittelussa. Otan <em>underscore<\/em>-rakenteen t&auml;ss&auml; kohden esiin, koska Stark Smith on esitellyt siin&auml; hyvin tarkasti erilaiset fyysiset <em>yhteydet <\/em>(connection), joita tanssijat voivat havaita tanssin aikana. Erilaisia <em>yhteyksi&auml;<\/em> ei ole suomennettu, joten suomennan ne t&auml;ss&auml; vapaasti ja mainitsen sulkeissa my&ouml;s alkuper&auml;iset englanninkieliset nimet. <em>Yhteyksi&auml;<\/em> ovat kosketus (touch), vetovoima (attraction), hylkiminen (repulsion), yhteensattuma tai samanaikaisuus (coincidence), risteys (intersection), yhdistyminen (confluence), eroaminen tai eroavuus (divergence), kontrasti (contrast), vaikuttaminen (influence), empatia (empathy\/resonance), t&ouml;rm&auml;ys (collision) ja tangentti tai hetkellinen sivuava kohtaaminen (tangent). Suhteet&nbsp;ovat siis fyysisi&auml; kohtaamisia, joista tanssijat voivat tulla tietoisiksi, mutta my&ouml;s havaittavia <em>yhteyksi&auml;<\/em>. Havaittavat&nbsp;<em>yhteydet <\/em>ovat&nbsp;abstraktimpia yhteyden kokemuksia, joissa yhteyden huomaa, vaikkei varsinaista fyysist&auml; kontaktia tapahtuisikaan.&nbsp;<em>Yhteydet<\/em> eiv&auml;t ole <em>underscoressa<\/em> asioita, joita tulisi tavoitella, vaan niit&auml; voi havainnoida improvisaation aikana. <em>Underscore<\/em> kehitt&auml;&auml; tanssijan tietoisuutta ryhm&auml;improvisaation elementeist&auml; ja siit&auml;, mink&auml;laisia yhteyksi&auml; ja suhteita ryhm&auml;improvisaation aikana tanssijoiden v&auml;lille voi synty&auml;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Koteen, David &amp;amp;amp; Stark Smith, Nancy. 2008. &amp;lt;em&amp;gt;Caught Falling: the confluence of contact improvisation, Nancy Stark Smith, and other moving ideas&amp;lt;\/em&amp;gt;. Northampton. Mass.: Contact Editions.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/koteen-ja-stark-smith-2008\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Koteen ja Stark Smith 2008<\/a>, 90&ndash;98.)<\/p>\n<p><em>Yhteyden kokemus<\/em> on oman energian suuntautumisesta tietoiseksi tulemista, ja se on yksi tapa opiskella aistisuutta ja kehotietoisuutta. Esimerkiksi kosketuksen, energian vaihdon, empatian ja vetovoiman v&auml;lityksell&auml; luodut <em>yhteydet<\/em> voivat tarkoittaa yhteytt&auml; niin toiseen, itseen kuin ymp&auml;r&ouml;iv&auml;&auml;n tilaan. <em>Yhteyden kokemus<\/em> voi olla esimerkiksi pitk&auml; tanssi toisen kanssa, jolloin tanssijat luovat yhteisen kinesf&auml;&auml;rin <a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Kinesf&auml;&auml;ri merkitsee Rudolf Labanille liikkeen sf&auml;&auml;ri&auml;. Se on keh&auml; tai alue ihmisen ymp&auml;rill&auml;, johon h&auml;n pystyy raajoillaan ulottumaan painoaan siirt&auml;m&auml;tt&auml;. Ihminen ei koskaan poistu kinesf&auml;&auml;rist&auml;&auml;n, vaan kuljettaa t&auml;m&auml;n persoonallisen tilan mukanaan kuten kuoren ymp&auml;rill&auml;&auml;n. Heimonen 2009, 54. Laban 1963, 85.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/15-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(15)<\/a> tanssilleen. Stark Smith on luonut my&ouml;s k&auml;sitteen v&auml;litila (gap), jolloin tanssija hetkellisesti kokee olevansa erillinen tai esimerkiksi kokee eksistentiaalisen kriisin kesken <em>underscore<\/em>-rakenteen eik&auml; koe olevansa yhteydess&auml; mihink&auml;&auml;n <a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Koteen ja Stark Smith 2008, 90&ndash;98. Ollessani Stark Smith:n teoksessa tanssijana, Nancy kuvailee &rdquo;Gap&rdquo; tilaa, kuinka sen voi huomioida, mutta siihen ei tarvitse reagoida mill&auml;&auml;n tavalla. Tanssija voi esimerkiksi kokea, ettei ymm&auml;rr&auml;, mit&auml; muut h&auml;nen ymp&auml;rill&auml; tekev&auml;t, tai kokee tilanteen outona.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/16-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(16)<\/a>. Nita Little kirjoittaa v&auml;it&ouml;skirjassaan <em>Articulating presence<\/em>:<\/p>\n<blockquote><p>&rdquo;Filling the gap can be physical, emotional, mental, of the past, of a concurrence, or of the future. Although the idea of the gap is mentioned in the first chapter when talking about teaching and developing the dance form of Contact Improvisation, I return to it here because the idea neatly fits the need to explain how less can be more.&rdquo; (Little 2014a, 146.)<\/p><\/blockquote>\n<p>Nita Little kirjoittaa v&auml;litilan t&auml;ytt&auml;misest&auml; niin fyysisesti, mentaalisesti kuin tunteiden tasolla, ja tanssija usein reagoi hetkess&auml; totutulla tavalla ja nopeasti reagoimalla t&auml;ytt&auml;&auml; v&auml;litilan.<\/p>\n<p>Koreografi Yolanda Snaith on puhunut &rdquo;toisen rinnalla ty&ouml;skentelemisest&auml;&rdquo; improvisaation aikana. Tanssijat k&auml;ytt&auml;v&auml;t perifeerist&auml; n&auml;k&ouml;&auml;, jolloin he ovat tietoiset toistensa liikemateriaalista tanssiessaan, heid&auml;n n&auml;k&ouml;kentt&auml;ns&auml; avautuu sivuille. Sanithin tapa ty&ouml;skennell&auml; rinnakkain luo tietynlaisen aistimisen kent&auml;n. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Preston-Dunlop, Valerie. 1995. &amp;lt;em&amp;gt;Dance Words&amp;lt;\/em&amp;gt;. Sveitsi: Harwood Academic.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/preston-dunlop-1995\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Preston-Dunlop 1995<\/a>, 413.) Kirsi Heimonen kirjoittaa, kuinka liike-empatia tukee tanssijan omien liikkeiden selkeytt&auml;, &rdquo;toinen toimii vastuksena ja tuo kirkkauden omiin liikkeisiin&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Heimonen, Kirsi. 2009. &amp;lt;em&amp;gt;Sukellus liikkeeseen &ndash; liikeimprovisaatio tanssimisen ja kirjoittamisen l&auml;hteen&auml;&amp;lt;\/em&amp;gt;. Acta Scenica 24. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. &amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/actascenica.teak.fi\/kirsi-heimonen-2009\/&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;actascenica.teak.fi\/kirsi-heimonen-2009&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/heimonen-2009\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Heimonen 2009<\/a>, 178). Toisen rinnalla tanssiminen mahdollistaa erilaiset <em>yhteyden kokemukset<\/em>, jotka voivat somaattisena kokemuksena olla esimerkiksi vetovoimaa toista kohti.<\/p>\n<h2>4.3.9 <em>Luottamus<\/em><\/h2>\n<p><em>Luottamus<\/em> tulee k&auml;sittelyyn <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/5-2-tanssijoiden-kokemuksia\/\">luvussa 5.2<\/a>.<\/p>\n<h2>4.3.10 <em>Tanssiminen sis&auml;&auml;n&nbsp;ja&nbsp;ulos kontaktista<\/em><\/h2>\n<p><em>Tanssiminen sis&auml;&auml;n ja ulos kontaktista<\/em> tulee k&auml;sittelyyn <a href=\"http:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/5-2-tanssijoiden-kokemuksia\/\">luvussa 5.2<\/a>.<\/p>\n<div class=\"viitteet\">\n<h2>Viitteet<\/h2>\n<p><strong>10)<\/strong> Earthdance on kontakti-improvisaatioon keskittynyt ja sen ymp&auml;rille kehittynyt tanssin residenssi. www.earthdance.net<\/p>\n<p><strong>11)<\/strong> Paxton, Steve. Material for the spine (video)&nbsp;<a href=\"https:\/\/youtu.be\/h4JcXB04UOg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">youtu.be\/h4JcXB04UOg<\/a><\/p>\n<p><strong>12)<\/strong> Contact Quarterly lehti on ilmestynyt vuodesta 1975 saakka. Lehden p&auml;&auml;toimittajia ovat mm. Nancy Stark Smith, Lisa Nelson, Steve Paxton ja Daniel Lepkoff. Contact Quarterly on ollut t&auml;rke&auml; julkaisu esimerkiksi ennen tanssin taiteellista tutkimusta. Sourcebook II:een on koottu Contact Quarterlyn artikkeleita, joissa on k&auml;sitelty seksuaalisuuden kokemusta.<\/p>\n<p><strong>13)<\/strong> Underscore-harjoitetta tehd&auml;&auml;n maailmanlaajuisesti (Koteen ja Stark Smith 2008, 90&ndash;98).<\/p>\n<p><strong>14)<\/strong> Zodiak on uuden tanssin keskus Helsingiss&auml;.<\/p>\n<p><strong>15)<\/strong> Kinesf&auml;&auml;ri merkitsee Rudolf Labanille liikkeen sf&auml;&auml;ri&auml;. Se on ihmisen ymp&auml;rill&auml; oleva keh&auml; tai alue, johon h&auml;n pystyy raajoillaan ulottumaan keskustaansa siirt&auml;m&auml;tt&auml;. Ihminen ei koskaan poistu kinesf&auml;&auml;rist&auml;&auml;n, vaan kuljettaa t&auml;m&auml;n persoonallisen tilan mukanaan kuten kuoren ymp&auml;rill&auml;&auml;n. (Heimonen 2009, 54; <a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Laban, Rudolf. 1963 (1948). &amp;lt;em&amp;gt;Modern educational dance&amp;lt;\/em&amp;gt;. Lontoo: Macdonald &amp;amp;amp; Evans.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/laban-1963\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Laban 1963<\/a>, 85.)<\/p>\n<p><strong>16)<\/strong> Koteen ja Stark Smith 2008, 90&ndash;98. Ollessani Stark Smithin teoksessa tanssijana, Nancy kuvailee &rdquo;Gap&rdquo;-tilaa, kuinka sen voi huomioida, mutta siihen ei tarvitse reagoida mill&auml;&auml;n tavalla. Tanssija voi esimerkiksi kokea, ettei ymm&auml;rr&auml;, mit&auml; muut h&auml;nen ymp&auml;rill&auml; tekev&auml;t, tai kokee tilanteen outona.<\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>2010\u20132011 tein taiteellista ty\u00f6t\u00e4 New Yorkissa, opetin Coloradon ja Nevadan yliopistoissa ja opiskelin Nancy Stark Smithin johdolla Earthdance(10)-nimisess\u00e4 residenssiss\u00e4 Massachusettsissa Fulbright-stipendin turvin.\u00a0Haastattelin kyseisen vuoden aikana, 2010\u20132011, tutkimustani varten Alito Alessia (USA), Ray Chungia (USA), Frey Faustia (USA\/Saksa), Joerg Hassmannia (Saksa), Keith Hennessy\u00e4 (USA), Steve Paxtonia (USA), Nancy Stark Smithi\u00e4 (USA) ja Carol Swannia (USA). Vuonna [&#8230;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":2691,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/292"}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=292"}],"version-history":[{"count":113,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/292\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3108,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/292\/revisions\/3108"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2691"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=292"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=292"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=292"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}