{"id":294,"date":"2017-03-08T10:12:29","date_gmt":"2017-03-08T08:12:29","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/mirva\/?p=294"},"modified":"2026-03-10T15:17:52","modified_gmt":"2026-03-10T13:17:52","slug":"4-2-kontakti-improvisaation-harjoittelusta-ja-kaytanteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/4-2-kontakti-improvisaation-harjoittelusta-ja-kaytanteista\/","title":{"rendered":"<span>4.2<\/span> Kontakti-improvisaation harjoittelusta ja k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Kontakti-improvisaatio on kommunikaatiota kahden tai useamman liikkuvan kehon v&auml;lill&auml;. Tanssijoiden liike on suhteessa fyysisiin lainalaisuuksiin kuten painovoimaan, liikevauhtiin ja kitkaan. Tanssija oppii kontakti-improvisaation avulla sopivan liikerentouden ja h&auml;n voi ik&auml;&auml;n kuin p&auml;&auml;st&auml;&auml; irti liiallisesta tahtomisesta voidakseen kokea luonnollisen liikevirran.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo wp-embed-aspect-16-9 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/234188313?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"800\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\">Ote on Athos Germanon ja minun (Mirva M&auml;kisen) v&auml;lisest&auml; duetosta, muusikkona on Antonio Alemanno. Ote on Inner Landscape -teoksen esitystaltiolta. Video: Ulla M&auml;kinen. Videolla n&auml;kyy kontakti-improvisaatiossa tapahtuvaa liikevirtaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kontakti-improvisaation harjoitteluun liittyy rullaaminen, kieriminen, kaatuminen, yl&ouml;salaisin oleminen, kontaktipisteen seuraaminen sek&auml; toisen ihmisen kehon painon tukeminen ja kehon painon antaminen tanssipartnerille (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Steve Paxtonin haastattelu 2011. Oregon, Yhdysvallat. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 2011<\/a>). Lajia harjoitellaan useimmiten duetossa ja tanssi tapahtuu hyvin usein ilman musiikkia. Tanssijat tukevat toistensa kehon painoa liikkeess&auml; ollessaan. Toisin kuin esimerkiksi painissa, kontakti-improvisoijat antautuvat toistensa liikevauhtiin ja tanssi on enemm&auml;nkin toisen liikkeen aistimista ja toisen liikkeeseen antautumista kuin toisen kehon painon vastustamista. Sen sijaan, ett&auml; tanssija manipuloisi toista tanssijaa, kontakti-improvisoijat k&auml;ytt&auml;v&auml;t esimerkiksi k&auml;si&auml; enemm&auml;nkin tukemaan ja seuraamaan toisen liikett&auml;. Kontakti-improvisaatio on liikkeellisess&auml; dialogissa olemista ja tanssin lomassa tapahtuvien valintojen jatkuvaa itsetutkiskelua (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Carol Swannin haastattelu 2010. Helsinki, Suomi. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/swann-2010\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Swann 2010<\/a>).<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi Heimonen kirjoittaa v&auml;it&ouml;skirjassaan <em>Sukellus liikkeeseen &ndash; liikeimprovisaatio tanssimisen ja kirjoittamisen l&auml;hteen&auml;<\/em>, kuinka kontakti-improvisaatiossa kosketus on keski&ouml;ss&auml;, se avaa liikkujalle yhdess&auml; liikkumisen mahdollisuudet. Heimonen kuvailee, kuinka kosketus tuottaa liikemateriaalia eik&auml; liikkuja voi ennalta tiet&auml;&auml; minne liike vie. N&auml;in kosketukselle suodaan tila ja aika ja sen sallitaan johdattaa liikett&auml;. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Heimonen, Kirsi. 2009. &amp;lt;em&amp;gt;Sukellus liikkeeseen &ndash; liikeimprovisaatio tanssimisen ja kirjoittamisen l&auml;hteen&auml;&amp;lt;\/em&amp;gt;. Acta Scenica 24. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. &amp;lt;a href=&amp;quot;http:\/\/actascenica.teak.fi\/kirsi-heimonen-2009\/&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;actascenica.teak.fi\/kirsi-heimonen-2009&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/heimonen-2009\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Heimonen 2009<\/a>, 199.) Improvisaation harjoittamiseen liittyy <em>vapauden<\/em>, <em>vastuullisuuden<\/em> ja <em>valintojen tekemisen<\/em> k&auml;yt&auml;nt&ouml;j&auml; ja k&auml;sitteit&auml;.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-video is-provider-vimeo wp-block-embed-vimeo\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/player.vimeo.com\/video\/233776998?dnt=1&amp;app_id=122963\" width=\"800\" height=\"500\" frameborder=\"0\" allow=\"autoplay; fullscreen; picture-in-picture; clipboard-write; encrypted-media; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\"><\/iframe>\n<\/div><figcaption class=\"wp-element-caption\">Video on p&auml;tk&auml; Round Robin Project -teoksen esitystaltiolta. Videon liikemateriaalissa n&auml;kyy rullaamista, kierimist&auml;, kaatumista, yl&ouml;salaisin olemista sek&auml; kehon painon jakamista.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kontakti-improvisaation parissa tapahtuva liikkeen tutkiminen on enemm&auml;n kaatumista kuin staattisessa tasapainossa tai asennossa pysymist&auml;. Tanssijat tutkivat usein liikkeen jatkuvaa virtaa ja vauhtia. Joskus kontakti-improvisaatio n&auml;ytt&auml;ytyy akrobaattisena tanssina, mutta toisin kuin akrobatiassa, liikkujat harvoin etsiv&auml;t tietty&auml; muotoa, linjausta tai temppua. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Novack, Cynthia J. 1990. &amp;lt;em&amp;gt;Sharing the dance. Contact improvisation and American culture&amp;lt;\/em&amp;gt;. The Madison: University of Wisconsin Press.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/novack-1990\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Novack 1990<\/a>, 8.) Kontakti-improvisaatio on spontaani fyysinen dialogi, joka vaihtelee pys&auml;htyneest&auml; liikkeest&auml; vauhdikkaaseen ja villiin energianvaihtoon tanssijoiden v&auml;lill&auml;. Liikeherkkyys kehittyy vauhdikkaissa tansseissa, ja luottaminen toisen selviytymiseen ja elossa s&auml;ilymisen reflekseihin kasvaa. Vaikka kontakti-improvisaatio usein onkin vapaata leikki&auml; tasapainon kanssa, se on my&ouml;s loputonta kinesteettisten mahdollisuuksien tutkimista kontaktissa toiseen ihmiseen (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Ray Chungin haastattelu 2011. Kiova, Ukraina. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/chung-2011\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Chung 2011<\/a>). Joskus tanssi on villi&auml; ja atleettista ja joskus hiljaista ja meditatiivista. Kontakti-improvisaatio on avoin kaikille eri kehotyypeille ja ihmisille.<\/p>\n\n\n\n<p>Kosketus ja kehon painon jakaminen toisen ihmisen kanssa on olennainen osa kontakti-improvisaatiota. Pohjimmiltaan kontakti-improvisaatio on duetonomainen tanssimuoto, jossa tanssi pohjautuu kehon painon jakamisen dialogiin, tasapainoon, reflekseihin ja impulsseihin kahden liikkuvan ihmisen v&auml;lill&auml; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Koteen, David &amp;amp;amp; Stark Smith, Nancy. 2008. &amp;lt;em&amp;gt;Caught Falling: the confluence of contact improvisation, Nancy Stark Smith, and other moving ideas&amp;lt;\/em&amp;gt;. Northampton. Mass.: Contact Editions.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/koteen-ja-stark-smith-2008\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Koteen ja Stark Smith 2008<\/a>, 11). Jokainen tanssija pit&auml;&auml; huolen itsest&auml;&auml;n tanssiessaan kontakti-improvisaatiota ja ollessaan kontaktissa toiseen. Martin Keogh kuvailee artikkelissaan <em>101 ways to say no to contact improvisation<\/em> Contact Quarterly -lehdess&auml;:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&rdquo;I am the only person who can be inside my body, so I need to keep a part of me awake &ndash; the part that can sense and communicate (physically or verbally) my needs, limits, and desires.&rdquo;<\/p>\n<cite>(<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Keogh, Martin. 2008. &rdquo;101 way to say no to contact improvisation: boundaries and trust.&rdquo; Contact Quarterly 2003;28(2): 61&ndash;64. Contact Quarterly&nbsp;&amp;lt;em&amp;gt;Sourcebook II: collected writings and graphics from Contact quarterly dance journal, 1993&ndash;2007. &amp;lt;\/em&amp;gt;Northampton, Mass.: Contact Editions.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/keogh-2008\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>Keogh 2008<\/a>, 275.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Martin Keoghin kommentti viittaa vastuun ottamiseen omista valinnoista improvisaation aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Erityispiirre kontakti-improvisaatiossa on se, ett&auml; suurin osa harjoittelusta tapahtuu avoimissa jameissa. Ne ovat tapahtumia, joihin voi osallistua kuka tahansa. Jameissa voi tanssia, katsoa toisten liikett&auml;, tavata yst&auml;vi&auml; ja harjoittaa improvisaatiota. Sosiaalisuus ja yhteis&ouml;llisyys ovat iso osa kontakti-improvisaation tapakulttuuria. Perinteisiss&auml; paritansseissa mies vie naista, kontakti-improvisaatiossa ei ole s&auml;&auml;nt&ouml;&auml; sille, kuka vie ja ket&auml;. T&auml;ss&auml; mieless&auml; kontakti-improvisaatiossa ei ole hierarkiaa naisen ja miehen v&auml;lill&auml;. (Novack 1990; <a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Nancy Stark Smithin haastattelu 2011. Northampton, Yhdysvallat. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/stark-smith-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Stark Smith 2011<\/a>; <a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Keith Hennessyn haastattelu 2011. Kiova, Ukraina. Haastattelija Mirva M&auml;kinen.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/hennessy-2011\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Hennessy 2011<\/a>.) Jamit tarjoavat luontaisesti mahdollisuuden filosofi Richard Shustermanin ehdottamaan &rdquo;itsen luovaan muovaamiseen&rdquo; (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Shusterman, Richard. 1992. &amp;lt;em&amp;gt;Pragmatist aesthetics: living beauty, rethinking art.&amp;lt;\/em&amp;gt;&nbsp;Oxford, Cambridge: Blackwell.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/shusterman-1992\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Shusterman 1992<\/a>, 265&ndash;267). <em>Body &amp; Society<\/em> -lehdess&auml; 1997 julkaisemassaan kirjoituksessa somaestetiikasta Shusterman kannattaa ajatusta ruumiillisesta estetiikasta tai filosofiasta. H&auml;n kuvailee &rdquo;ruumiin liikkumista ja itsens&auml; kokemista&rdquo; mahdollisuutena parantaa ainakin el&auml;m&auml;mme esteettist&auml; laatua &rdquo;tekem&auml;ll&auml; meid&auml;t tietoiseksi koetusta kokemuksesta&rdquo;. (Shusterman 1992, 207.) Shustermanin mukaan somaestetiikan teht&auml;v&auml;n&auml; on tutkia itsen luovaan muovaamiseen liittyv&auml;&auml; kehollista tietoa, k&auml;yt&auml;nt&ouml;j&auml; ja menetelmi&auml;.<a class=\"glossaryLink cmtt_alaviite\"  aria-describedby=\"tt\"  data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Shusterman 1997, 34. Shusterman 1999 tiedostaa kuitenkin, ett&auml; h&auml;nen ehdottamansa filosofian haara ei ole mitenk&auml;&auml;n radikaalisti uusi. H&auml;n argumentoi sen puolesta, ett&auml; somaestetiikka voi tarjota tien palata tiettyjen estetiikan ja filosofian peruskysymysten &auml;&auml;relle. H&auml;nell&auml; on mieless&auml;&auml;n etenkin kysymykset tiedon, hyveiden ja hyv&auml;n el&auml;m&auml;n luonteesta.&lt;\/div&gt;\"  href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/3-2\/\"  data-mobile-support=\"0\"  data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex='0' role='link'>(3)<\/a> Shusterman puhuu jopa viimeaikaisesta somaattisesta k&auml;&auml;nteest&auml; l&auml;nsimaisessa kulttuurissa vedoten muun muassa suuresti lis&auml;&auml;ntyneeseen liikunnan harjoittamiseen ja eri tavoin toteutettavaan kehonmuokkaukseen. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Shursterman, Richard. 2000. &amp;lt;em&amp;gt;Pragmatistic aesthetics: living beauty, rethinking art&amp;lt;\/em&amp;gt;. 2. painos. Lanham Md.: Rowman &amp;amp;amp; Littlefield.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/shusterman-2000\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Shusterman 2000<\/a>, 154&ndash;156; 181.)<\/p>\n\n\n\n<p>Kontakti-improvisaatiota k&auml;ytet&auml;&auml;n usein my&ouml;s osana nykytanssin koreografista prosessia. Improvisaation s&auml;ilytt&auml;minen kontakti-improvisaatiossa on hyvin paljon tanssijan liikkeellisten valintojen varassa. Kontakti-improvisaatiota voi tehd&auml; my&ouml;s hyvin kaavamaisesti toistaen opittuja nostoja ja liikereittej&auml;. Nancy Stark Smith kuvailee Contact Quarterlyn artikkelissa <em>One history of contact improvisation<\/em>, kuinka kontakti-improvisaatio on yhdenlainen improvisaation rakenne. Tanssijalla on jatkuvasti valinnan mahdollisuus tanssin aikana, lajia ei ole asetettu tiettyyn muotoon, vaikka lajia usein harjoitellaankin tiettyjen liikereittien avulla. Jos esimerkiksi tanssija muuttaa tanssin vauhtia, kosketuksen intensiteetti&auml; tai suuntaa siin&auml; hetkess&auml;, miss&auml; h&auml;n kokee toistavansa liikereittej&auml; kaavamaisesti, tanssi voi pysy&auml; elossa ja tanssija tilanteessa l&auml;sn&auml;olevana. Tanssija voi itse vaikuttaa improvisaation olemukseen omilla valinnoillaan. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Stark Smith, Nancy. 2006. &rdquo;Harvest: one history of contact improvisation.&rdquo; &amp;lt;em&amp;gt;Contact Quarterly&amp;lt;\/em&amp;gt;, 31(2): 46&ndash;54.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/stark-smith-2006\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Stark Smith 2006<\/a>, 326.) Kontakti-improvisaatiossa kehollinen havaitseminen ja liikkeellinen ajatteluprosessi, on historiallisesti ja kulttuurisesti kehittynytt&auml;, liikkeess&auml; ajattelua.<\/p>\n\n\n\n<p>Nancy Stark Smith mainitsee haastattelun aikana yhten&auml; t&auml;rke&auml;n&auml; elementtin&auml; tanssijan taidon improvisoida; kuinka vastata toisen liikkeeseen spontaanisti. H&auml;n jatkaa kuvailemalla, kuinka me tanssijat joskus toistamme liikaa samoja liikemalleja tai reittej&auml; emmek&auml; pystyk&auml;&auml;n vastaamaan sellaisen ihmisen liikkeeseen, jolla ei ole samankaltaista liikekielt&auml;. Improvisaation s&auml;ilytt&auml;misen kannalta vaikuttaisi olevan t&auml;rke&auml;&auml;, ett&auml; tanssija voi vastata toisen liikkeeseen spontaanisti, vailla mekaanista tapaa reagoida tilanteeseen. Mekaanisuus on Nancy Stark Smithin mielest&auml; kielteisesti kontakti-improvisaatioon vaikuttava elementti. (Stark Smith 2011.)<\/p>\n\n\n\n<p>Filosofi John Dewey kirjoittaa:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&rdquo;Spontaanius taiteessa tarkoittaa t&auml;ysin uudenlaista tapaa k&auml;sitell&auml; jotakin asia-ainesta, ja juuri tuo uutuus yll&auml;pit&auml;&auml; ja vahvistaa tunnetta. Spontaanin ilmaisun kaksi p&auml;&auml;vihollista ovat ummehtunut aines ja laskelmoiva tyrkytys.&rdquo;<\/p>\n<cite>(<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Dewey, John. 2010 (1934). &amp;lt;em&amp;gt;Taide kokemuksena (Art as experience)&amp;lt;\/em&amp;gt;. Suom. Antti Immonen &amp;amp;amp; Jarkko S. Tuusvuori. Tampere: Niin &amp;amp;amp; n&auml;in.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/dewey-2010\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Dewey 2010<\/a>, 91.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Dewey kuvailee: &rdquo;Toisinaan asiat, joita nimit&auml;mme hyv&auml;ntahtoisesti ideoiksi, alkavat seurata toisiaan kaavamaisesti.&rdquo; (Dewey 2010, 325.) Deweyn mukaan asioiden kulut k&auml;yv&auml;t liiankin helpoiksi seurailla. Avoimen toiminnan lis&auml;ksi my&ouml;s asioiden tarkasteleminen helposti estyy, jolloin niit&auml; aletaan tarkastella tavalla, jossa vastusta esiintyy v&auml;hiten. Muodostuu yleis&ouml;, joka on oppinut n&auml;kem&auml;&auml;n ja ajattelemaan tietyll&auml; tavalla. Se haluaa, ett&auml; sit&auml; muistutetaan tutuista asioista. Odottamattomat k&auml;&auml;nteet &auml;rsytt&auml;v&auml;t sen sijaan, ett&auml; ne antaisivat kokemuksille lis&auml;&auml; painokkuutta, ja t&auml;llainen tuottaa Deweyn mukaan kaikessa taiteessa tasapaksuutta. (Dewey 2010, 326.)<\/p>\n\n\n\n<p>Kontakti-improvisaation olemus ei nykykulttuurissa tai edes tanssin kulttuurissa ole yksiselitteinen. Kontakti-improvisaation harjoittaminen on prosessi, se ei tule koskaan valmiiksi. Steve Paxton yhdisti jo 1970-luvulla filosofisia p&auml;&auml;m&auml;&auml;ri&auml; kontakti-improvisaatioon tavoitellessaan el&auml;m&auml;ntapaa, jossa yhteis&ouml;llisyys ja ihmissuhteet yhdistyisiv&auml;t taiteeseen. (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paxton, Steve. 2012. Material for the spine. Video. &amp;lt;a href=&amp;quot;https:\/\/youtu.be\/h4JcXB04UOg&amp;quot; target=&amp;quot;_blank&amp;quot; rel=&amp;quot;noopener&amp;quot;&amp;gt;youtu.be\/h4JcXB04UOg&amp;lt;\/a&amp;gt;&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-2012\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 2012<\/a>.) Steve Paxtonille kontakti-improvisaatio on ollut t&auml;rke&auml; positiivinen ymp&auml;rist&ouml; tutkia, peilata, testata ja olla mukana tanssimuodossa, joka on itseohjautuva. Kontakti-improvisaatiota harrastavat ihmiset, joiden kanssa voi Paxtonin mukaan kokeilla, tutkia liikett&auml;, luoda materiaalia ja luoda tanssia. Paxton mainitsee kontakti-improvisaation yhdenlaisena tanssigeneraattorina. (Paxton 2011.) Kontakti-improvisaatiossa ei ole opettajakoulutusta tai sertifikaatteja. Kuka tahansa voi opettaa kontakti-improvisaatiota ja luoda itse opetussuunnitelman ja ydinkohdat, joita mielest&auml;&auml;n pit&auml;&auml; t&auml;rkein&auml; teknisin&auml; taitoina (<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Stark Smith, Nancy. 2008. &amp;lt;em&amp;gt;Caught falling. The confluence of contact improvisation, Nancy Stark Smith and more other moving ideas.&nbsp;&amp;lt;\/em&amp;gt;Northampton, MA: Contact Editions.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/stark-smith-2008\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Stark Smith 2008<\/a>, 323). T&auml;m&auml; oli jo lajin alkuvaiheessa Steve Paxtonin tietoinen valinta. H&auml;n ei halunnut esimerkiksi luoda Paxton -tekniikkaa, vaan halusi pit&auml;&auml; improvisaation luonteen my&ouml;s kontakti-improvisaation opetuksessa. N&auml;in kontakti-improvisaatio on hyvin pragmatistinen, k&auml;yt&auml;nt&ouml;&ouml;n kietoutunut laji. Paxton halusi lajin olevan itseohjautuva (Paxton 2011).<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>&rdquo;I think when things become institutionalized, they absolutely lose the essence that we&rsquo;re talking about. I think to recognize contact improvisation as a therapy, to enter that whole chain of events, would be, in fact, to have to describe it, to bring it into words, and to get it generally agreed as to what we&rsquo;re talking about &ndash; in other words, to have it leave the improvisational realm and become composed, something for which you could get a paper from and institution.&rdquo;<\/p>\n<cite>(<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Paxton, Steve. 2009. &rdquo;Excerpts from Steve Paxton&rsquo;s talk at CI36.&rdquo; Transcribed by Josphina Fredericks and Kelley Mariani. Contact Quarterly 34(1):11&ndash;15.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/paxton-2009\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Paxton 2009<\/a>, 15.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Paxtonin kommentti on &auml;&auml;rimm&auml;isen t&auml;rke&auml; ajatellen kontakti-improvisaation kehittymist&auml;. Jos kontakti-improvisaatio m&auml;&auml;ritell&auml;&auml;n joksikin, se samanaikaisesti pakenee otteesta ja menett&auml;&auml; improvisaation olemuksen. Kontakti-improvisaation sanotaankin sis&auml;lt&auml;v&auml;n piilotettua anarkiaa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group viitteet\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-constrained wp-block-group-is-layout-constrained\">\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Viite<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>3)<\/strong>&nbsp;<a class=\"glossaryLink cmtt_viite\" aria-describedby=\"tt\" data-cmtooltip=\"&lt;div class=glossaryItemBody&gt;Shursterman, Richard. 1997a. &amp;lt;em&amp;gt;Taide, el&auml;m&auml; ja estetiikka.&amp;lt;\/em&amp;gt; Suom. Vesa Mujunen. Helsinki: Gaudeamus.&lt;\/div&gt;\" href=\"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/lahde\/shusterman-1997\/\" data-mobile-support=\"0\" data-gt-translate-attributes='[{\"attribute\":\"data-cmtooltip\", \"format\":\"html\"}]' tabindex=\"0\" role=\"link\">Shusterman 1997a<\/a>, 34. Shusterman (1999) tiedostaa kuitenkin, ett&auml; h&auml;nen ehdottamansa filosofian haara ei ole mitenk&auml;&auml;n radikaalisti uusi. H&auml;n argumentoi sen puolesta, ett&auml; somaestetiikka voi tarjota tien palata tiettyjen estetiikan ja filosofian peruskysymysten &auml;&auml;relle. H&auml;nell&auml; on mieless&auml;&auml;n etenkin kysymykset tiedon, hyveiden ja hyv&auml;n el&auml;m&auml;n luonteesta.<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kontakti-improvisaatio on kommunikaatiota kahden tai useamman liikkuvan kehon v\u00e4lill\u00e4. Tanssijoiden liike on suhteessa fyysisiin lainalaisuuksiin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":2689,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-294","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-4-luku"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/294","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=294"}],"version-history":[{"count":52,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/294\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3402,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/294\/revisions\/3402"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2689"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}