{"id":312,"date":"2017-03-08T10:21:14","date_gmt":"2017-03-08T08:21:14","guid":{"rendered":"http:\/\/lab.wrkshp.fi\/mirva\/?p=312"},"modified":"2026-02-02T15:43:25","modified_gmt":"2026-02-02T13:43:25","slug":"3-2-soman-kasite","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/3-2-soman-kasite\/","title":{"rendered":"3.2<\/span> Soman k\u00e4site"},"content":{"rendered":"

Filosofi Thomas Hanna (1928–1990) esitteli käsitteen ”soma” ensimmäisen kerran kirjassaan Bodies in revolt: a primer in somatic thinking<\/em> (1970): ”Soma, does not mean ’body’: it means ’Me, the bodily being’”; ”somas are you and I, always wanting life and wanting it more abundantly.” (Hanna 1970<\/a>, 35, 36–37.)<\/p>\n\n\n\n

Hanna ajattelee, että soman käsite tarkoittaa ihmistä kehollisena ja elävänä. Tanssija-tutkija Leena Rouhiainen siteeraa Liikkeitä näyttämöllä<\/em> (2006) -teoksessa Thomas Hannaa ja sitä, kuinka soma tarkoittaa Hannan mukaan meidän tämänhetkistä ruumiillista olemustamme, johon persoonamme on kietoutunut ja joka tarjoaa mahdollisuuden oivaltaa itsestämme uusia asioita. ”Soma on siis eletty keho, tai ainakin proprioseptorien, siis sisäaistien, tuottamia liikeaistimuksia ja -tuntemuksia koskeva ulottuvuus” (Rouhiainen 2006<\/a>, 13). Thomas Hannalle kokemus ja soma ovat läheisiä käsitteitä ja melkein sama asia. Myös tässä tutkimuksessa soma ja kokemus ovat käsitteinä lähellä toisiaan. Thomas Hanna esitti kirjoituksissaan, että ihmisiin liittyvänä soma tarkoittaa kehoa sellaisena kuin se näyttäytyy ensimmäisen persoonan sisäisestä havainnosta käsin. Hanna pitää ensimmäisen persoonan perspektiiviä keskeisimpänä somaattisena ulottuvuutena. (Rouhiainen 2006, 13–14.)<\/p>\n\n\n\n

Richard Shusterman on omissa kirjoituksissaan laajentanut Hannan ajatusta somasta ja soveltaa sitä estetiikan alueella. Shusterman luonnehtii soman käsitettä:<\/p>\n\n\n\n

\n

”Jotta ymmärtäisit mitä tarkoitan somalla, sinun on ajateltava keho elävänä ja olemassaolevana. Somassa keholla on kyky erottautua, se on tarkoituksellinen, subjektiivinen ja herkkä. Somassa kehossa ei ole kysymys vain fyysisestä, älystä ja ajattelusta puuttuvasta ruumiista, vaan somalla on sosiaalinen ja yhteiskunnallinen tarkoitus.”<\/p>\n(Soulezin haastattelussa Shusterman 2010.)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Keho on elämämme tapahtumapaikka. Sen hyvinvointi on merkittävä tekijä olemassaolossamme. ”Somalla nimitän elävää, tuntevaa, dynaamista, havainnoivaa, tarkoituksellista kehoa”, Richard Shusterman (2012, 47) kuvailee. Mitä lopulta tarkoittaa tarkoituksellinen, elävä, tunteva, havainnoiva tai dynaaminen keho? Ymmärrän soman käsitteen sisältäpäin koettuna kehon kokemuksena, jossa henkilö tarkastelee jotain oman kehonkokemuksensa pohjalta. Somassa keho on kokeva, havainnoiva, ajatteleva ja arvioiva. Soman ymmärtäminen elävänä herkistää havaitsemaan kokemuksen sensitiivisiä piirteitä.<\/p>\n\n\n\n

Käsite ”somatiikka” kulkeutui Yhdysvalloista Eurooppaan ja myös Suomeen 2000-luvun alkuvuosina (Rouhiainen 2006, 15). Somatiikan juuret voidaan kuitenkin löytää yli sadan vuoden takaa Keski- ja Pohjois-Euroopan sekä Yhdysvaltojen itärannikon ruumiinkulttuurista ja voimisteluliikkeestä. (Rouhiainen 2006<\/a>, 17.) Käsitteellä somatiikka viitataan kehollisia kokemuksia hyödyntäviin ja kehoa ja mieltä integroiviin liikkeellisiin harjoittelumuotoihin tai kehoterapioihin sekä näihin käytäntöihin kytkeytyvään tutkimusalueeseen. ”Thomas Hanna rakensi somatiikka-käsitteen filosofisen tietoutensa ja terapeuttisen kokemuksensa pohjalta edistämään keho- ja liiketereapeuttien toimintaa sekä yleistä ymmärrystä inhimillisestä elämästä ja hyvinvoinnista”, kirjoittaa Rouhiainen (2006, 15). 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Euroopassa kukoistaneeseen ruumiinkulttuuriin liittyi uusien näkökantojen etsiminen henkisen elämän alueella. Somaattisten menetelmien nähdäänkin usein saaneen vaikutteita itämaisista kehojärjestelmistä. (Rouhiainen 2006, 19.)<\/p>\n\n\n\n

Somaattisten lähestymistapojen voidaan sanoa vahvistuneen vasta muutamia vuosikymmeniä sitten, kun somatiikka-käsitteellä alettiin yleisemmin kuvata erilaisia kehollisia käytäntöjä. Somaattisiin harjoitusmenetelmiin luetellaan usein mm. Alexander-tekniikka, Bartenieff fundamentals, Body-Mind Centering, Feldenkrais- ja release-alignment -menetelmät, ideokinesis ja pilates.<\/p>\n\n\n\n

Rouhiainen (2006, 23) on esitellyt somaattisen lähestymistavan kehitysvaiheet liiketerapeutti Michele Mangionen, tanssintutkija Sylvie Fortinin ja liikeanalyytikko Carol-Lynne Mooren ajatusten pohjalta seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Vuosina 1900–1930 somatiikan pioneerit luovat menetelmänsä itsensä parantamisen motivoimina. Näitä pioneereja ovat muun muassa: Frederick Matthias Alexander, Else Gindler, Bess Mesendieck, Joseph Pilates, Mabel E. Todd, Rudolf Laban ja Émile Jaques-Dalcroze.<\/li>\n\n\n\n
  2. Vuosina 1930–1970 yksittäiset menetelmät vahvistuvat samalla, kun pioneerien oppilaat vievät heidän työtään eteenpäin mahdollisesti modifioiden tai kehittäen niitä. Oppilaita ovat muun muassa: Lulu Sweigard, Carola Speads, Charlotte Selver, Irmgard Bartenieff, Eve Gentry, Moshe Feldenkrais ja Gerda Alexander.<\/li>\n\n\n\n
  3. Vuosina 1970–1990 eri menetelmiä sovelletaan terapeuttisiin, psykologisiin, kasvatuksellisiin ja taiteellisiin alueisiin. Lisäksi uusia menetelmiä luodaan pioneerien työn pohjalta.<\/li>\n\n\n\n
  4. Vuodesta 1990 eteenpäin eri koulukuntien toiminta ammattimaistuu ja institutionalisoituu yhä enemmän.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Somatiikan kenttä on hyvin laaja ja moninainen. Somatiikan menetelmiä tai somaattisia lähestymistapoja käytetään monenlaisissa ympäristöissä ja konteksteissa, kuten virallisessa terveydenhuollossa, yksityispraktiikoilla, taiteessa ja tanssissa, urheilussa ja liikunnassa sekä psykologiassa ja henkisessä kasvussa (Rouhiainen 2006, 24). Rouhiaisen mukaan somaattisten koulukuntien puheessa ja käytännöissä välittynyttä perinnettä yritetään yhä enemmän dokumentoida kokoamalla yhteen niihin liittyvää tietoutta sekä esimerkiksi organisoimalla opetussisällöltään jäsenneltyjä koulutusohjelmia.<\/p>\n\n\n\n

    Somatiikan ympärille on syntynyt kansainvälinen tiedejulkaisu Journal of Dance and Somatic Practices<\/em>, jota on julkaistu vuodesta 2009 asti. Siinä tarkastellaan muun muassa somatiikkaan liittyviä kysymyksiä sekä somatiikan suhdetta kehollisiin perinteisiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Filosofi Thomas Hanna (1928\u20131990) esitteli k\u00e4sitteen \u201dsoma\u201d ensimm\u00e4isen kerran kirjassaan Bodies in revolt: a primer […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":2684,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"class_list":["post-312","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-luku"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/312","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=312"}],"version-history":[{"count":53,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3309,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions\/3309"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2684"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=312"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=312"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/actascenica.teak.fi\/makinen-mirva\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=312"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}