Voiko kirjavaa jälkeä tekevästä käännössovelluksesta luoda monimerkityksistä taidetta? Dramaturgi, näytelmäkirjoittaja ja esitystaiteilija Otso Huopaniemen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tarkastettu verkkojulkaisumuotoinen väitöstutkimus Algorithmic Adaptations | Algoritmiset adaptaatiot käsittelee digitaalisten teknologioiden käyttömahdollisuuksia ja rajoituksia erityisesti kirjoittamisen ja lukemisen kontekstissa.
Tutkimus sisältää kaksi Huopaniemen kehittämää kirjoitusmetodia, live-kirjoittamisen sekä itsekääntämisen kautta kirjoittamisen, joissa koneella generoitu ja ihmisen kirjoittama teksti sekoittuvat. Live-kirjoittamisen metodi konkretisoituu ryhmäperformansseissa, joissa käytetään puheentunnistusteknologiaa ja konekäännöstä. Toisessa kirjoitusmetodissa konekääntämisestä tulee merkittävä apuväline itsenäiselle kirjoitustyölle.
Tutkimus tarjoaa uuden ja nykyaikaisen näkökulman kirjoittamisen ja teknologian suhteesta, jossa kirjoittamisessa yhteistyössä digitaalisten välineiden kanssa – ja samalla omasta tekijyydestä osittain luopumalla – voi kirjoittajalle avautua uutta tilaa keskittyneelle ajattelulle, eräänlainen uusi mentaalinen ja fyysinen näyttämö.
Can a somewhat unpredictable translation application act as co-writer? In his thesis Algorithmic Adaptations | Algoritmiset adaptaatiot, dramaturge, playwright and performance artist Otso Huopaniemi examines the affordances and limitations of technology in the context of writing and reading.
Huopaniemi has developed two writing methods, live writing and writing through self-translation, which combine computer-generated text and text produced by humans. The method of live writing is applied in practice in Huopaniemi’s group performances that utilize both speech-recognition software and computer translation. In the second method, machine translation is used as a significant tool for solo writing.
The publication offers a novel perspective on the relationship between writing and technology where writing conducted in collaboration with digital tools — and by letting go of some of one’s own authorship as a result — can open up a new mental space for the author, where new meanings and ideas can manifest.