• 54 2019

    Tiina Jalkanen Tyttö­trilogiasta kokemusten kirjoa avaavaan taide­pedagogiikkaan

    Tiina Jalkasen taiteellis-pedagogisen väitöstutkimuksen aiheena on tyttöyden rakentuminen ja ilmeneminen kehollisuudessa ja siitä syntyvä pedagoginen tieto. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten tyttöyttä voidaan ymmärtää nykytanssin näkökulmasta ja sen suuntaamana. Jalkanen analysoi aineistoaan kehollisuudesta käsin kirjoittamalla ja tulkitsemalla kinesteettisen empatian herättämiä aistimuksia ja ajatuksia kirjoitusprosessin aikana. Opetus ja esitykset, samoin kuin tyttöjen haastatteluissa esiin nousseet teemat, kytkeytyvät tutkimuksessa moninaisiin teorioihin.

  • 55 2018

    Jana Unmüssig Composition and choreography

    Critical reflections on perception, body and temporality

    Seeing as an active endeavour for the choreographer Jana Unmüssig’s doctoral research examines studio-based choreographic composition practice that focuses on seeing and visuality from the perspective of the choreographer-director in the context of an expanding notion of dance. Unmüssig highlights the action of seeing, while also considering time as boredom.

  • 53 2018

    Mirva Mäkinen Taiteellinen tutkimus kontakti-improvisaation arvoista somaesteettisen esityksen kehyksessä

    Kontakti-improvisaatio on Steve Paxtonin alkujaan kehittämä tanssin muoto, jossa on kyse kahden tai useamman liikkuvan kehon fyysisestä kohtaamisesta. Tanssitaiteilija Mirva Mäkisen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tarkastettu väitöstutkimus käsittelee kontakti-improvisaation arvoja somaesteettisen esityksen kehyksessä.

  • 52 2018

    Otso Huopaniemi Algoritmiset adaptaatiot | Algorithmic Adaptations

    Voiko kirjavaa jälkeä tekevästä käännössovelluksesta luoda monimerkityksistä taidetta? Dramaturgi, näytelmäkirjoittaja ja esitystaiteilija Otso Huopaniemen Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tarkastettu verkkojulkaisumuotoinen väitöstutkimus Algorithmic Adaptations | Algoritmiset adaptaatiot käsittelee digitaalisten teknologioiden käyttömahdollisuuksia ja rajoituksia erityisesti kirjoittamisen ja lukemisen kontekstissa.

  • 51 2017

    Anita Valkeemäki Ruotuun taipumaton

    Tutkimusmatka tanssin improvisatorisen opettamisen oppimiseen

    Tanssitaiteen maisteri Anita Valkeemäen väitöstutkimus on sekä omakohtainen että jaettu kertomus tanssin improvisatorisen opettamisen oppimisen matkasta. Tutkimus pohjautuu Valkeemäen vuosien 2008–2010 aikana toteuttamaan liiketeematyöskentelyyn, jonka pohjalta nousevia ajatuksia ja oivalluksia hän asettaa vuoropuheluun työskentelyyn osallistuneilta oppilailta saamiensa palautteiden sekä nähdyn, kuullun, puhutun ja koetun kanssa.

  • 50 2017

    Eero Siren Nukketeatteri ja näyttelijän maailma

    Taiteellinen elämäkertani

    Eero Siren kertoo väitöstutkimuksensa kirjallisessa osiossa taiteellisen elämäntarinansa alkaen siitä, millaisia luentoja hän kuuli lapsena työväenopistossa ja millaisiin kulttuuritapahtumiin vanhemmat hänet veivät. Hän kertoo myös sukunsa tarinan 1900-luvun alun huutolaisuudesta sisällissotaan, talvi- ja jatkosotaan ja suurten ikäluokkien syntyyn ja muistelee malmilaista perhettään. Tältä osin hänen työnsä lähestyy kulttuuriantropologista kuvausta sodanjälkeisen työväestön sivistystahdosta. Toisaalta tutkimus kirjoittaa suomalaisen nukketeatterin historiaa ja sijoittaa sen kansainväliseen kontekstiin.

  • 49 2017

    Mikko Bredenberg Näyttämöllinen kuvittelu

    Teatteritaiteen maisteri, näyttelijä-ohjaaja-teatteripedagogi Mikko Bredenberg on kehittänyt taiteellisessa väitöstutkimuksessaan kuvittelun fenomenologisesta tarkastelusta ammentavan näyttelijäntekniikan. Tutkimuksessaan Bredenberg kohdistaa huomionsa siihen, miten hänen työskentelynsä näyttelijänä etenee, kun työskentelyn lähtökohtana on näyttämöllinen mielikuva, jonka perustalta aletaan tehdä esitystilaa koskevia materiaalisia ratkaisuja, jolloin näyttelijästä tulee ”näyttämöllepanija” ja tässä mielessä myös ohjaaja.

  • 48 2017

    Tuija Kokkonen Esityksen mahdollinen luonto

    Suhde ei-inhimilliseen esitystapahtumassa keston ja potentiaalisuuden näkökulmasta

    Mikä on esitystaiteen merkitys, ja mitkä ovat sen mahdollisuudet ekokriisien aikakaudella? Mitä merkitsee esitykselle ja subjektiviteetille, jos laajennamme esityksen toimijuuden ja sosiaalisen alueen ihmisen ulkopuolelle? Väitöstutkimuksessaan Tuija Kokkonen tutkii suhdettamme ei-inhimilliseen esitystapahtumassa.

  • 47 2017

    Hannu Tuisku Developing embodied pedagogies of acting for youth theatre education

    Psychophysical actor training as a source for new openings

    This doctoral thesis investigates the traditions of psychophysical actor training in Finland and elsewhere, and considers their use in youth theatre education.

  • 46 2016

    Kirsi Törmi Koreografinen prosessi vuorovaikutuksena

    Tanssitaiteen maisteri Kirsi Törmi luonnostelee väitöstutkimuksessaan vuorovaikutteista koreografista prosessia, jossa merkitykselliseksi nousee ryhmän vetäjän kyky tiedostaa, aistia, kuunnella ja kunnioittaa osallistujien kokemuksia. Tutkimus pureutuu yhteisölliseen ja osallistavaan tapaan tehdä koreografiaa ja tarkastelee myös sen haasteita. Se osallistuu keskusteluun taiteen hyvinvointi­vaikutuksista ja pohtii taiteilijan vastuuta sekä eettisiä kysymyksiä.

  • 45 2016

    Tero Nauha Schizoproduction

    Artistic research and performance in the context of immanent capitalism

    In his doctoral research Tero Nauha develops models for thinking and practice where artistic research and practice become critical tools against the presumed immanence of capitalism. The research consists of three artistic works which create a critical inquiry on the biopolitical management of subjectivity.

  • 44 2015

    Per Roar Thorsnes Docudancing Griefscapes

    Choreographic strategies for embodying traumatic contexts in the trilogy Life & Death

    In this doctoral research Per Roar introduces the concepts of docudancing and griefscape. He explores here a contextual approach to choreography through making the trilogy Life & Death and probing into three different socio-political contexts of loss and grieving, all related to complicated grieving processes brought about by death and dying.

  • 43 2015

    Davide Giovanzana Theatre Enters!

    The Play within the Play as a Means of Disruption

    This artistic research analyses a specific dramaturgical phenomenon, defined as “the play within the play”, which introduces a second story inside the main drama. What happens when a playwright introduces a second level of representation? What happens when some actors start performing for other actors and another level of illusion is added to the first one?

    Davide Giovanzana’s doctoral dissertation suggests that something essential to the nature of theatre is present in this particular device.

  • 42 2015

    Jussi Lehtonen Elämäntunto

    Näyttelijä kohtaa hoitolaitosyleisön

    Mitä esitykselle ja esiintyjyydelle tapahtuu, kun ne siirtyvät taideinstituutiosta keskelle suljettujen laitosten arkea ja elämäntuntoa? Hoitolaitoksissa esiintyessään näyttelijä kohtaa katsojiaan paitsi esiintyjänä tai roolihenkilönä, myös omana itsenään ihminen ihmiselle -tasolla. Miten näitä rooleja on mahdollista yhdistää toisiinsa? Mitä seuraa, kun esiintyjä samastuu esityksen katsojaan? Tällaisia kysymyksiä Jussi Lehtonen pohtii väitöstutkimuksessaan ELÄMÄNTUNTO – Näyttelijä kohtaa hoitolaitosyleisön.

  • 41 2015

    Isto Turpeinen Raakalautaa ja rakkautta

    Kolme sommitelmaa oman elämän tanssista

    Isto Turpeisen väitöstutkimuksen aiheena on pitkällisen pedagogisen kokemuksen kautta kehkeytyneen raakalauta-työtavan tarkastelu. Tämä vastaa tanssinopettajan työn kriittisestä pohdinnasta nousseeseen kysymykseen. Työtavan juuressa ovat havainnot oppilaiden elämismaailman ja tanssiopetuksen eetoksen välisestä erosta. Turpeinen käsittelee työtavan ideaalia, jota on koeteltu palauttamalla se toimintaan.

  • 40 2014

    Pilvi Porkola Esitys tutkimuksena

    Näkökulmia poliittiseen, dokumentaariseen ja henkilökohtaiseen esitystaiteeseen

    Mitä poliittisella tarkoitetaan esitystaiteessa tänään? Miten käyttää henkilökohtaista materiaalia tai miten esittää itseä? Muun muassa näitä kysymyksiä TeM ja esitystaiteilija Pilvi Porkola tarkastelee taiteellisessa väitöstyössään Esitys tutkimuksena – Näkökulmia poliittiseen, dokumentaariseen ja henkilökohtaiseen.

  • 39 2014

    Annemari Untamala Coping with Not-knowing by Co-confidencing in Theatre Teacher Training

    A Grounded Theory

    In the research project that this dissertation addresses, Annemari Untamala utilized classic grounded theory to investigate a theatre teacher training process. The study generates a theory of how participants in a professional development program cope with not-knowing by co-confidencing.

  • 38 2014

    Linda Gold Altered Experience in Dance / Dancing

    Investigation into the Nature of Altered Experience in Dancing and Pedagogical Support

    Merits of altered experience in dance are rarely included in dance training, and seldom investigated in dance research. This omission is relevant to students pursuing educational career goals in dance and to curriculum intended to develop dance artists.

  • 37 2013

    Eeva Anttila Koko koulu tanssii!

    Kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluyhteisössä

    Tässä julkaisussa kuvataan Koko koulu tanssii! -hanketta ja siihen liittyvää tutkimusta. Hanke toteutettiin Kartanonkosken koulussa Vantaalla vuosina 2009–2013. Tanssinopetukseen ja moniin tanssitapahtumiin osallistuivat kaikki koulun oppilaat ja opettajat. Tutkimuksen tarkoituksena on artikuloida, mitä kehollinen oppiminen tarkoittaa koulun todellisuudessa, ja miten tanssi voidaan ymmärtää kehollisen oppimisen erityismuotona.

  • 36 2013

    Soile Lahdenperä Muutoksen tilassa

    Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana

    Miten käyttää Alexander-tekniikkaa taiteellisen prosessin osana? Alexander-tekniikan opettaja, koreografi Soile Lahdenperän Teatterikorkeakoulussa 12. joulukuuta 2013 tarkastettu verkkojulkaisumuotoinen väitöstutkimus ”Muutoksen tilassa – Alexander-tekniikka koreografisen prosessin osana” käsittelee F. Matthias Alexanderin kehittämän oppimismenetelmän soveltamista koreografin työhön. Tutkimus avaa prosessia, miten menetelmä on tuotu tutkimuksen taiteellisissa töissä esiintyneiden tanssijoiden ja muusikoiden käyttöön.

  • 35 2013

    Mari Martin Minän esitys

    Ohjaajan pohdintaa oman, yksityisen päiväkirjakatkelman työstämisestä näyttämölle

    Minä on luonteeltaan pakeneva. Minää voi esittää, mutta kysymys siitä, mikä esitettävän minän suhde on siihen henkilöön, joka esittää minää, jää vaille vastausta. Teatteritaiteen lisensiaatti, ohjaaja ja opettaja Mari Martinin väitöstutkimus Minän esitys avaa henkilökohtaisuutta ja omaelämäkerrallisuutta teatterityössä ja esittämisessä tutkija–ohjaajan näkökulmasta. Tutkimus havainnollistaa ja purkaa minää teatterillisena kysymyksenä.

  • 34 2013

    Anu Koskinen Tunnetiloissa

    Teatterikorkeakoulussa 1980- ja 1990-luvuilla opiskelleiden näyttelijöiden käsitykset tunteista ja näyttelijöiden tunnetyöskentelystä

    Mikä on tunteiden rooli näyttelijän työssä? Millainen asema tunteilla on ollut Teatterikorkeakoulun näyttelijänkoulutuksessa? Mikä näyttelijän tunteissa on yksityistä ja mikä yhteistä? Millainen on näyttelijän sukupuolen ja hänen tunnetyöskentelynsä välinen suhde?

  • 33 2013

    Satu Olkkonen Äänenkäytön erityisyys pedagogiikan ja taiteellisen toiminnan haasteena

    Äänenkäytön ja puhetaidon asemaa perusopetuksessa voitaisiin parantaa nykyisen koulutusjärjestelmän puitteissa. FM, opettaja Satu Olkkosen väitöstutkimus kartoittaa kasvatus- ja koulukulttuurimme kommunikointia rajoittavia tekijöitä ja mahdollisuuksia luoda uudenlaisia käytäntöjä.

  • 32 2013

    Pauliina Hulkko Amoraliasta Riittaan – ehdotuksia näyttämön materiaaliseksi etiikaksi

    Mitä kaikkea materiaalisuus voi teatterissa tarkoittaa ja millainen voisi olla materiaalinen tapa tehdä esityksiä?

    TeM, dramaturgi-ohjaaja Pauliina Hulkko tarkastelee tutkimuksessaan dramaturgisen ohjaajantyön näkökulmasta viittä taiteellista työtä: tutkimusesityksiä Amoralia (2003), Mirriseni (2003), Nälkämäen Oresteia (2004) ja Riitta – nainen talossa (2008) sekä kuunnelmaa Sanovat sitä rakkaudeksi (2004).

  • 31 2013

    Ville Sandqvist Minä, Hamlet

    Näyttelijäntyön rakentuminen

    Minä, Hamlet tarkastelee eurooppalaista perintöämme kriittisesti. Länsimaisen demokratian sekä teoreettisen filosofian ja taiteen, erityisesti tragedian kehto on hellenistisessä Kreikassa. Teos pyrkii avaamaan teatterin ja näyttelijäntyön suhdetta tragedian ritualistiseen perinteeseen, ruumiin suhdetta juutalaiskristilliseen eetokseen antiikista renessanssiin sekä kuvaamaan sen jatkumoa valistuksen ja modernin läpi myös nykynäyttämöillä.

  • 30 2012

    Heli Kauppila Avoimena aukikiertoon

    Opettajan näkökulma kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan baletinopetuksessa

    Tanssinopettajalla on mahdollisuus tukea nuoren tanssinharrastajan kasvua ja subjektiivisen hyvän elämän kokemusta monin tavoin.

  • 29 2012

    Hanna Pohjola Toinen iho

    Uransa loukkaantumiseen päättäneen nykytanssijan identiteetti

    Kun ammattitanssija joutuu päättämään uransa loukkaantumisen takia, on edessä elämänmuutos. Tanssitaiteen maisteri Hanna Pohjolan väitöstutkimuksessa kolme uransa loukkaantumiseen päättänyttä nykytanssijaa kertoo muutoksesta, tanssijaidentiteetin rakentamisesta, sen ylläpitämisestä ja loukkaantumisen merkityksestä identiteettiin.

  • 28 2012

    Annette Arlander Performing Landscape

    Notes on Site-specific Work and Artistic Research (Texts 2001–2011)

    In this collection landscape, environment, place and site are considered from various viewpoints, based on practical experience in creating artworks. Landscape is discussed as a setting for stories in radio play and dance performance or as a scene for memories and fantasies in site-specific performance and sound installations.

  • 27 2012

    Tomi Humalisto Toisin tehtyä, toisin nähtyä

    Esittävien taiteiden valosuunnittelusta muutosten äärellä

    Valosuunnittelu on vähän tutkittu ala, joka on ehtinyt muodostaa vakiintuneita käytäntöjä. Esitysmuotojen muuttuessa työskentelytavat voivat kuitenkin muuttua rajoitteiksi. Tomi Humalisto on kiinnostunut ”toisin tekemisen” mahdollisuudesta silloin, kun käytäntö kaipaa vaihtoehtoa.

  • 26 2011

    Seppo Kumpulainen Hikeä ja harmoniaa

    Liikunnan ja fyysisen ilmaisun opetus Suomen Teatterikoulun ja Teatterikorkeakoulun näyttelijänkoulutuksessa vuosina 1943—2005

    Seppo Kumpulainen on Teatterikorkeakoulun pitkäaikainen opettaja. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee liikunnan ja fyysisen ilmaisun opetusta Suomen Teatterikoulussa ja Teatterikorkeakoulussa vuosina 1943–2005.

  • 25 2011

    Maya Tångeberg-Grischin The Techniques of Gesture Language

    a Theory of Practice

    European pantomime is hardly practiced any more on the contemporary stage since the great promoters of physical theatre and mime of the last century banned codified gesture language. In Indian dance and theatre, gesture language is still an integral part.

  • 24 2009

    Kirsi Heimonen Sukellus liikkeeseen

    liikeimprovisaatio tanssimisen ja kirjoittamisen lähteenä

    Miten kirjoittaa tanssimisen kokemuksista niin, että lihan tunto voisi elää kirjoituksessa? Sukellus liikkeeseen – liikeimprovisaatio tanssimisen ja kirjoittamisen lähteenä ehdottaa yhtä tapaa kirjoittaa tanssimisesta. Tutkimus liittyy fenomenologiseen lähestymistapaan tanssimisen kokemusten kuvauksissa.

  • 23 2009

    Tone Pernille Østern Meaning-making in the Dance Laboratory

    Exploring dance improvisation with differently bodied dancers

    This study investigates the meaning-making processes in the Dance Laboratory, a dance improvisation project with differently bodied dancers in Trondheim, Norway. In the project, dancers with and without disabilities, amateurs and professionals, investigate what dance can be in the meeting between them.

  • 22 2008

    Erik Rynell Action Reconsidered

    Cognitive Aspects of the Relation between Script and Scenic Action

    Theatre and novel Findings about the Human Mind

    Our knowledge about the human mind has undergone rapid development in later years, thanks to improved measurement techniques and increased interchange between different fields of knowledge. Cognitive science is a multidisciplinary approach to the human mind.

  • 21 2008

    Helka-Maria Kinnunen Tarinat teatterin taiteellisessa prosessissa

    Miten tarinat ja tarinallisuus muovaavat teatterin taiteellista prosessia? Helka-Maria Kinnusen väitöstutkimuksen painopiste on teatterin ryhmätyöluonteessa ja siinä, miten teokset syntyvät näyttämölle yhteisessä toiminnassa. Tapausesimerkit kertovat produktiotyöskentelystä vapaalla kentällä, taidelaitoksessa ja kolmannella sektorilla, hoitolaitoksessa.

  • 20 2008

    Jukka O. Miettinen Dance Images in Temples of Mainland Southeast Asia

    The reliefs and murals of temples in mainland Southeast Asia, such as the famous Angkor Wat complex in Cambodia, the temples of the city of Pagan in Myanmar, and the royal temple, Wat Phra Keo, in Bangkok, include thousands of figures related to dance in their iconographical programmes. Many of them give valuable information about dance from periods of which very little, if any, textual evidence exists to throw light on this subject.

  • 19 2008

    Leena Rouhiainen (ed) Ways of Knowing in Dance and Art

    Ways of Knowing in Dance and Art addresses bodily knowledge and procedures in the field of dance art as they are understood by a number of dance artists, pedagogues and scholars. During the past decade, practice-based research has won increasing attention by artist-researchers working in the field of dance.

  • 18 2006

    Maaria Rantanen Takki väärinpäin ja sielu riekaleina

    Näyttelijöiden kokemuksia työstressistä ja -uupumuksesta

    Rantanen tarkastelee sosiaalisen konstruktionismin lähtökohtiin perustuvassa väitöskirjassaan ammattikentällä toimivien näyttelijöiden kokemuskerronnassa ilmeneviä näyttelijän työstressiin ja -uupumukseen vaikuttavia työn ongelmia ja ristiriitoja. Näyttelijöiden kertomuksista viestittyy uhkakuvien värittämä teatterimaailma.

  • 17 2004

    Leena Rouhiainen, Eeva Anttila, Soili Hämäläinen & Teija Löytönen (ed.) The Same Difference?

    Ethical and Political Perspectives on Dance

    The Same Difference? introduces ethical and political issues related to the everyday practice of dance through the writings of nine dance artists, educators and scholars. Together the articles provide a multiple view on the field of dance art and dance research.

  • 16 2004

    Teija Löytönen Keskusteluja tanssi-instituutioiden arjesta

    Mitä arki on ja mitä se on tanssi-instituutioissa, joiden toiminta ensisilmäyksellä on varsin kaukana arkipäivästä? Arki jäsentyy Teija Löytösen tutkimuksessa pitkälti tapana kokea maailma. Arjessa mukaudutaan tanssi-instituutioissa vallitseviin oletuksiin ja käytäntöihin, jotka näyttävät usein pakonomaisilta.

  • 15 2004

    Kirsi Monni Olemisen poeettinen liike

    Tanssin uuden paradigman taidefilosofisia tulkintoja Martin Heideggerin ajattelun valossa sekä taiteellinen työ vuosilta 1996–1999

    Kirsi Monnin tanssitaiteen tohtorintutkinto kietoutuu tanssijan taidon ja tanssiteosten olemisen tavan eli tanssiontologian pohtimisen ympärille. Kirjallisessa raportissaan hän pohtii laajasti viime vuosikymmeninä vaikuttanutta uutta tanssiorientaatiota tanssihistorian ja oman tanssikokemuksensa perusteella sekä Martin Heideggerin taidetta ja olemista koskevan ajattelun avulla.

  • 14 2003

    Eeva Anttila A Dream Journey To The Unknown

    Searching for Dialogue in Dance Education

    In her dissertation Eeva Anttila examines the possibility and meaning of dialogue in dance education. Combning various interpretive approaches, she brings into dialogue the voices of children, teachers, critical social theorists and others, along with her own voice.

  • 13 2003

    Leena Rouhiainen Living Transformative Lives

    Finnish Freelance Dance Artists Brought into Dialogue with Merleau-Ponty’s Phenomenology

    Living Transformative Lives explores the life-worlds of Finnish contemporary freelance dance artists through a phenomenological lens. It examines interview material produced by four Finnish dance artists and outlines an approach to interpreting this material mainly through Maurice Merleau-Ponty’s phenomenology.

  • 12 2002

    Betsy Fisher Creating and Re-Creating Dance

    Performing Dances Related to Ausdruckstanz

    Performer, choreographer, and teacher Betsy Fisher has created eMotion.s: German Lineage in Contemporary Dance, solo programs of repertory drawn from choreographers who share artistic heritage to Ausdruckstanz. Tracing her own artistic family tree, she learned, was directed in, and performed dances by Mary Wigman, Dore Hoyer, Marianne Vogelsang, Rosalia Chladek, Hanna Berger, Hanya Holm, Lotte Goslar, Alwin Nikolais, Murray Louis and Beverly Blossom.

  • 11 2002

    Soile Rusanen Koin traagisia tragedioita

    Yläasteen oppilaiden kokemuksia ilmaisutaidon opiskelusta

    Ilmaisutaidon opetus – teatteri ja draama – oppilaiden kokemusten kautta katseltuna näyttäytyy näennäisen ristiriitaisena. Läsnä tuntuvat yhtä aikaa olevan työ ja rentoutuminen, hauskuus ja hulluus, itsekuri ja vapaus.

  • 10 2002

    Pia Houni & Pentti Paavolainen (toim.) Teatteri ja tanssi toimintakulttuureina

    Kirjan artikkeleissa tarkastellaan tanssia ja teatteria yksilön, ryhmien ja organisaatioiden näkökulmasta. Ne käsittelevät tanssijan ja koreografin suhdetta, tanssijoiden työkulttuuria, 1970-luvun teatterikenttää, ryhmäteatteriliikettä ja improvisaatioryhmää.

  • 9 2002

    Tapio Toivanen ”Mä en ois kyllä ikinä uskonu ittestäni sellasta”

    Peruskoulun viides- ja kuudesluokkalaisten kokemuksia teatterityöstä

    Näytteleminen on huippukokemus, joka antaa lapselle mahdollisuuden tarkastella maailmaa roolihahmon näkökulmasta. Teatterityössä koettu ja opittu transformoituu osaksi lapsen henkilökohtaisen maailmasuhteen tarkastelua. Lapsi ymmärtää maailmaa aikaisempaa jäsentyneemmin. Teatterityö kehittää lapsen itseluottamusta, itsetuntemusta ja sosiaalisuutta.

  • 8 2001

    Paula Salosaari Multiple Embodiment in Classical Ballet

    Educating the Dancer as an Agent of Change in the Cultural Evolution of Ballet

    Paula Salosaari’s doctoral dissertation posits the ballet dancer as an experiencing artist into the core of the evolving tradition and dancer’s artistic identity. The dancer is seen as an experiencing agent of change within the art of ballet, rather than an object, material or an instrument to perform the dance.

  • 7 2001

    Timo Kallinen Näyttämötaiteilijasta teatterityöntekijäksi

    Miten moderni tavoitti suomalaisen teatterikoulutuksen

    Suomalainen teatterikoulutus on ollut sotien jälkeisenä aikana usein kiivaankin keskustelun kohteena. Tämä tutkimus pureutuu ensimmäistä kertaa tuon koulutuksen historiallisiin juuriin. Sen varsinaisena kohteena on Suomen Teatterikoulun ja sen korkeakouluosaston vaiheet koulun perustamisesta sotien aikana aina 1970-luvun alkuun asti.

  • 6 2000

    Riitta Pasanen-Willberg Vanhenevan tanssijan problematiikasta dialogisuuteen

    koreografin näkökulmasta

    Riitta Pasanen-Willberg on 1980-luvun alusta lähtien toiminut tuotteliaana koreografina luoden lukuisia soolo- ja ryhmäteoksia. Viimeisimmistä teoksista mainittakoon Naisen kyynär (1994), Noppaa heittävät naiset (1995), Lintunen (1996), Kahdeksan jokea (1997), Horse Song (1998), Kolme pientä peikkoa (1998) ja Hiljaisuuksia (1999).

  • 5 2000

    Pia Houni Näyttelijäidentiteetti

    tulkintoja omaelämäkerrallisista puhenäkökulmista

    Identiteetti – työ – rooli

    Näyttelijöiden omaelämäkerralliset identiteettitarinat

    Näyttelijän ammatti on identiteettityötä. Näyttelijät rakentavat rooleja, omaksuvat näytelmähenkilöiden kertomuksia osaksi omaa ammattitaitoaan. Myöhäismodernissa ajan kuvassa näyttelijän ammatti edustaa kiteytynyttä näkökulmaa identiteettien pysyvyydestä ja liikkuvuudesta. Mutta miten näyttelijät rakentavat identiteettiään omaelämäkerrallisessa puheessa?

  • 4 1999

    Soili Hämäläinen Koreografian opetus- ja oppimisprosesseista

    kaksi opetusmallia oman liikkeen löytämiseksi ja tanssin muotoamiseksi

    Master of Arts, Liikuntatieteen maisteri Soili Hämäläisen väitöskirjan ”Koreografian opetus- ja oppimisprosesseita – kaksi opetusmallia oman liikkeen löytämiseksi ja tanssin muotoamiseksi” keskeinen kysymys on, minkälainen opetus auttaa opiskelijaa tuottamaan omaperäistä liikettä ja muotoamaan siitä tanssiharjoitelma.

  • 3 1999

    Pia Houni & Pentti Paavolainen Taide, kertomus ja identiteetti

    Millainen on taidetta tekevän kokemus, kertomus ja identiteetti? Taiteen vastaanoton näkökulma on saanut rinnalleen taiteilijoita, taiteen opettajia ja tutkijoita kysymään näitä kysymyksiä.

  • 2 1998

    Annette Arlander Esitys tilana

    Esitys tilana on teatteriohjaaja, TeL Annette Arlanderin taiteellispainotteisen tohtoritutkinnon kirjallinen osuus. Teksti jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään esityksen tilaa yleisemmällä tasolla, aiemman tutkimuksen valossa. Toisessa osassa kuvaillaan käytännön työskentelyä ja esitellään taiteelliset opinnäytteet.

  • 1 1995

    Pentti Paavolainen & Anu Ala-Korpela Knowledge Is a Matter of Doing

    When is a work of art research? How should one research one’s own work? Or should artists do art and scholars do research? The symposium Theatre and Dance Artist Doing Research in Practice in October 1994 was the first of its kind in Scandinavia in which both theatre professionals, teachers from institutions who train practitioners and scholars from universities took part.