7

Spherical Space ja syventyminen kehälliseen tilaan, vauhtiin ja katseessa olemisen kokemukseen

Kolmas taiteellinen työni syntyi tunteesta, että jokin oleellinen kontakti-improvisaatioon liittyvä asia vielä puuttui taiteellisista töistäni ja vaatisi tarkempaa käsittelyä. Kuuntelin ja luin haastatteluita yhä uudestaan ja jäin miettimään, kuinka yksi reitti ei-tietämisen tunteen kokemiseen on kehällinen tila ja liikkeen vauhti. Kaikissa taiteellisissa osioissa jatkui sama teema: kontakti-improvisaation arvojen ja kokemuksellisen viisauden etsiminen taiteen prosessissa tanssijan ollessa katsottuna. Kontakti-improvisaation yksi erityinen liikkeellinen olemus on kehällinen tila ja se, kuinka tanssija kokee tilan liikkeessä ollessaan. Se määrittää aika paljon kontakti-improvisaation estetiikkaa. Esimerkiksi tanssijan ollessa vauhdikkaassa liikkeessä hän usein sulkee silmät tai pitää katseen kulkemassa liikkeen mukana kohdistamatta katsetta mihinkään yksittäiseen kohtaan tai hetkeen. Tämä on Steve Paxtonin mukaan yksi tanssijan selviytymiskeino (Paxton 2011). Kysyin, kuinka paljon nopeassa ja virtaavassa liikkeen matkassa tanssijalla on mahdollista tehdä liikkeellisiä valintoja. Millä tavalla katsottuna oleminen vaikuttaa tanssijan liikkeelliseen kokemukseen? Pohdin myös, kuinka paljon kontakti-improvisaation estetiikka on osittain funktionaalista ja toisaalta improvisaatioon pohjautuvia liikkeellisiä valintoja. Millä tavalla kokemus tanssista muuttuu silloin kun tanssin vauhti kiihtyy?

Yksittäisen ontologia tulee Juha Varton mukaan hyvin esille taidossa. Taito on otettava haltuun toimimalla, harjaantumalla toimimisessa ja oivaltamalla. Varto pohtii, kuinka taito muuttuu lihaksi. Taidon on tultava osaksi subjektiivista kehoa, ennen kuin se on taito. Sitä ennen se on Varton mukaan osaamista, yrittämistä, harrastusta. (Varto 2008, 60.) Spherical Space -teoksessa tanssijana oleminen vaati tanssijalta toimimista, altistumista ja toimimisen kautta tulevan kokemuksen oivaltamista. Olin kiinnostunut vauhdista mahdollisuutena jonkinlaiseen kontrollista irti päästämiseen ja toisaalta toisen ihmisen läheisyyden kokemuksista hitaassa liikkeessä. Kontakti-improvisaatiossa tanssija havainnoi hetkessä olevia mahdollisuuksia sekä reagoi niihin spontaanisti ja vuorovaikutteisesti. Tämä johtaa ennakoimattomaan maailman avautumiseen, jota ei voi tarkasti ennalta koreografioida.

Spherical Space -teoksen temaattiset lähtökohdat olivat

• kehällinen tila – ei-tietäminen
• yllätys/ kontrolli/ liikevoima-vauhti-nopeus (momentum)
• herkkyys/ kosketus/ havainto
• tanssijan katsottuna olemisen kokemus.

Ajatukseni oli, että kolmas taiteellinen osio olisi osittain luennonomainen esitys tai installaatio. Teoksessa esiintyjä myös puhui ja kertoi kokemuksiaan tanssista, tilasta, estetiikasta, katsottuna olemisesta ja esityksen kulusta. Käytin kolmannessa taiteellisessa osiossa ensimmäisestä ja toisesta taiteellisesta osiosta löytämiäni johtopäätöksiä ja kokemuksia.

Tanssijat: Krista Arppo, Anni Koskinen, Sade Kamppila, Sebastian Lopez-Lehto, Iiro Näkki, Oskar Rask, Jouni Ruuth ja Eevi Tolvanen
Muusikot: Antonio Alemanno ja Juuso Hannukainen
Valosuunnittelu: Pyry Pakkala
Pukusuunnittelu: Kati Mantere

Spherical Space käsiohjelma (pdf)