Taiteellisen tutkimukseni pääkysymyksiä ovat olleet, miten soveltaa Alexander-tekniikkaa omaan työhöni koreografina ja toisaalta miten tuoda tekniikka esiintyjien(56) käyttöön. Olen kysynyt myös, onko Alexander-tekniikan avulla mahdollista lisätä dialogista asennetta työskentelyyn. En väitä sinänsä mitään, sillä se ei kuulu taiteellisen tutkimuksen lähestymistapaan, vaan olen tutkimukseni raportissa pyrkinyt avaamaan ja tuomaan esiin kolmen oman koreografisen työni prosesseja ja sitä, mihin ne johtivat. Tutkimuksen taiteelliset työt ovat Aava, Hetken koreografiaa ja Myrskyn ja myötätuulen terraario, josta käytän nimeä Terraario. Kahteen jälkimmäiseen on vaikuttanut kokemukseni Deborah Hayn koreografian The Ridge sovittamisesta ja tanssimisesta. Tutkimusprojektien myötä on kiinnostavasti uudelleentarkasteluun tullut käsitykseni koreografiasta, koreografin työstä ja tanssijan ja koreografin suhteesta. Ajattelussani ja sitä kautta työtavassani koreografina on tapahtunut selkeä muutos. Muutos on taiteellisen tutkimuksen professorin Esa Kirkkopellon esityksen mukaan taiteellisen tutkimuksen pääkriteeri (Kirkkopelto 2012). Toisaalta muutosta ei voi mielestäni edes välttää, eikä varsinkaan sovellettaessa Alexander-tekniikkaa toimintaan.

Olen jokaisen tutkimukseni taiteellisen projektin raportoinnin yhteyteen koonnut kyseiseen työhön liittyvän arvioinnin ja keskityn tässä luvussa nostamaan esiin tutkimukseni tuottamia oivalluksia ja löydöksiä. Pidän edelleen päänäkökulman kokemuksissani koreografin työstä. Käyn myös läpi tutkimuskysymykset ja tarkastelen niihin saamiani vastauksia. Kokonaisuutena voin todeta tutkimuksen suurimman annin olleen taiteellisten töiden prosessien ja niiden kautta syntyneiden työmenetelmien kehittämisen. Olen useaan osaan jakautuneen taiteellisten projektien sarjan aikana voinut kokeilla ja tarkentaa sekä Alexander-tekniikan mukaan tuomista että tanssimenetelmien kohdentamista työssäni koreografina ja opettajana. Vaikka Alexander-tekniikan soveltaminen koreografian tekemisen prosessiin on ollut tutkimuksen keskiössä, yhtä tärkeää on ollut myös tanssimisen menetelmien kehittyminen työssäni. Tanssimisen menetelmillä tarkoitan yhtälailla käytettäviä harjoitteita kuin tanssijan ja koreografin asennetta työhön.

Uskon, että oma tutkimukseni verkkomuotoisena julkaisuna antaa nykyisille ja tuleville opiskelijoille viitteitä siitä, miten kyseistä raportointimuotoa voi käyttää tutkimuksen esiin tuomisessa. Taiteellisessa tutkimuksessa taiteelliset työt ja/tai niiden prosessit ovat tutkimuksen keskiössä, ja siksi ratkaisevaa työni esittelyn kannalta oli saada tutkimuksen materiaali tähän yhtä lailla luettavaan ja katsottavaan muotoon. Etsin pitkään niitä keinoja, joilla työn taiteelliset prosessit sekä itse esitykset olisivat katsottavissa. DVD-levy näytti ensin ainoalta mahdollisuudelta, mutta niiden haavoittuvuus arvelutti. Verkkojulkaisussa on omat ongelmansa työn luettavuuden säilyttämisen ja arkistoinnin suhteen. Sillä saralla tehdään kuitenkin koko ajan kehitystyötä.