Glossary – Otso Huopaniemi

2.1FI4Olen kääntänyt englanninkielisen technogenesis-termin ”teknogeneesiksi” seuraten muiden genesis-päätteisten termien vakiintuneita suomennoksia: ontogenesis | ontogeneesi (yksilönkehitys), phylogenesis | fylogeneesi (lajin- tai suvunkehitys). Teknogenia olisi toinen suomennosvaihtoehto.

1.2EN0I borrow the term algorithmic translation from Rita Raley, who in “Algorithmic Translations” writes of the work of visual artist-poets Baden Pailthorpe and Eric Zboya, among other projects that utilize machine translation and mediation (Raley 2016).

1.2EN0.5For a sociological perspective on algorithms, see Gillespie 2014EN. For a philosophical perspective on the relationship of algorithms and human cognition, see Parisi 2015. For algorithms as “black boxes,” see Pasquale 2015. For the relationship of algorithms and knowledge, see Rouvroy 2013EN.(...)

1.2EN0.7I would like to thank my external examiner Mika Elo for drawing my attention to the fact that the name DAR associates with dar-stellen and dar-bieten, the German verbs for presenting and demonstrating.

3.8EN1In “Relational Ecology and the Digital Pharmakon,” Stiegler touches on the impications of digital media for knowledge production: “If anthropogenesis is a technogenesis, with the digital this process arrives at a new stage where the techno-logic of knowledge as such must become central both to(...)

1.2EN1In “Performing Writing,” Della Pollock describes performative writing as a technology or technique that “collapses distinctions by which creative and critical writing are typically isolated” (Pollock 1998EN, 80).

1.2EN2According to Marcus Terentius Varro, the Roman writer cited by Giorgio Agamben in Infancy and History, both poets and actors are indelibly involved with making gestures, as “the play is made by the poet, but not acted by him; it is acted by the actor, but not made by him.” In contrast to this(...)

1.2FI0Lainaan algoritminen käännös -käsitettä Rita Raleylta, joka ”Algorithmic Translations” -artikkelissaan käsittelee kuvataiteilija-runoilija Baden Pailthorpen ja Eric Zboyan koneellista kääntämistä hyödyntäviä töitä (Raley 2016).

1.2FI0.5Sosiologinen näkökulma algoritmeihin ks. Gillespie 2014FI. Filosofinen näkökulma algoritmien ja inhimillisen kognition suhteisiin ks. Parisi 2015FI. Algoritmit ”mustina laatikoina” ks. Pasquale 2015. Tiedon ja algoritmien suhteesta ks. Rouvroy 2013FI. Algoritmien ja moraalisen(...)

1.2FI0.7Kiitän esitarkastajaani Mika Eloa huomiosta, että DAR-erisnimi assosioituu saksan kielen esiin tuomiseen ja esittämiseen viittaaviin verbeihin dar-stellen ja dar-bieten.

3.8FI1”Relational Ecology and the Digital Pharmakon” -artikkelissaan Stiegler sivuaa digitaalisten medioiden vaikutuksia tiedon tuotantoon: ”Jos antropogeneesi on teknogeneesin muoto, digitaalisen myötä tämä prosessi saapuu uuteen vaiheeseen, jossa tiedon tekno-logiikan sellaisenaan on oltava(...)

1.2FI1Della Pollock kuvaa esityksellistä kirjoittamista teknologiana tai tekniikkana, joka ”romauttaa rajauksia, joilla luova ja kriittinen kirjoittaminen tyypillisesti eristetään” (Pollock 1998FI, 80).

1.2FI2Giorgio Agamben Infancy and History -teoksessaan siteeraaman roomalaisen kirjailijan Marcus Terentius Varron mukaan sekä runoilijat että näyttelijät ovat lähtemättömästi eleiden tekemisen kanssa tekemisissä, sillä ”runoilija luo näytelmän muttei esitä sitä; sen esittää näyttelijä, joka ei luo(...)

1.3EN0.5See, for example, this description: “Practice-based research, as applied to arts, is research in and through artistic practice and design (for example: fine arts, audiovisual art, design, interior architecture, hybrid forms and interdisciplinary work) where the researcher’s own practice and(...)

4.3EN1I thank my supervisor W. B. Worthen for bringing my attention to this matter.

1.3EN1The current degree requirements of the Performing Arts Research Center (Tutke) specify that a doctorate comprises artistic parts and a commentary subject to external examination. In the requirements, the commentary is defined as follows: “The commentary is aligned with the artistic parts, and(...)

1.3EN2I refer here to cultures possessing contemporary technology, in which digital media are widely in use.

1.3EN3The Dictionary of the Untranslatables: A Philosophical Lexicon, an “encyclopedic dictionary of close to 400 important philosophical, literary, and political terms and concepts that defy easy—or any—translation from one language and culture to another,” attests to this very point (Cassin et al.(...)

1.3EN3.5Translatability refers to a possibility or potentiality, to a capacity rather than an existing reality, as do the other nouns formed with the suffix -ability (-barkeit in German) in Walter Benjamin’s work, as Samuel Weber points out in Benjamin’s -abilities. The two other main -abilities as(...)

1.3EN4A concise definition of digital humanities is “work at the intersection of digital technology and humanities disciplines” (Drucker 2013EN).

1.3FI0.5Tämä kuvaus käy esimerkistä: ”Sovellettuna taiteeseen käytäntöön perustuva tutkimus on taiteellisessa praktiikassa ja sen kautta tapahtuvaa tutkimusta (esimerkiksi kuvataiteessa, audiovisuaalisessa taiteessa, muotoilussa, sisustusarkkitehtuurissa, hybrideissä muodoissa ja poikkitaiteellisessa(...)

4.3FI1Kiitän ohjaajaani W. B. Worthenia huomioni kiinnittämisestä tähän seikkaan.

1.3FI1Esittävien taiteiden taiteellisen tohtoriohjelman nykyiset tutkintovaatimukset määrittelevät, että väitöstutkimus koostuu esitarkastettavista taiteellisista osista ja esitarkastettavasta kommentaarista. Kommentaari määritellään tutkintovaatimuksissa seuraavasti: “Kommentaari on taiteellisille(...)

1.3FI2Viittaan tässä nykyaikaista teknologiaa omaaviin kulttuureihin, joissa digitaaliset mediat ovat yleisessä käytössä.

1.3FI3Paljonpuhuva osoitus tästä on Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon -teos, ”ensyklopedinen sanakirja”, joka sisältää ”lähes neljäsataa vaikeasti tai ei lainkaan kielestä ja kulttuurista toiseen käännettävissä olevaa tärkeää filosofista, kirjallista ja poliittista termiä sekä(...)

1.3FI3.5Olen suomentanut ”translatability” (saksan ”Übersetzbarkeit”) -käsitteen ”käännettävyydeksi”. Toinen suomennosvaihtoehto voisi olla ”käännöskelpoinen”. Samuel Weber esittää kirjassaan ”Benjamin’s -abilities”, että käännettävyys viittaa mahdollisuuteen tai potentiaaliin, kapasiteettiin(...)

1.3FI4Digitaalisten humanististen tieteiden (engl. ”digital humanities”) lyhyt määritelmä on ”digitaalitekniikan ja humanististen alojen risteysalueella tapahtuva työ” (Drucker 2013FI).

1.4EN1Such sources could, for instance, be the field’s online publications—the Journal of Artistic Research (JAR), which published its first issue in 2011, and RUUKKU Studies in Artistic Research, which followed in 2013, to mention a few—in which the use of digital media in artistic research is(...)

1.4EN2The claim is based on a simple internet search, made using Google’s search engine, that produces only four exact matches for the words “digital artistic research” (the same words translated into Finnish produce no exact matches). Of the results, three are at least vaguely relevant to artistic(...)

1.4EN4In philology, a commentary is a linear explanation of a text that proceeds “line-by-line or even word-by-word,” an informational parallel text. For the sake of this study, it is interesting to note that commentaries are generally considered to utilize close reading, which is discussed both in(...)

1.4FI1Tällaisia voisivat olla alan digitaaliset verkkojulkaisut – esimerkiksi vuonna 2011 ensimmäisen numeronsa julkaissut Journal of Artistic Research ja pari vuotta myöhemmin ensi kertaa ilmestynyt RUUKKU Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu –, jotka antavat sangen toisenlaisen kuvan(...)

1.4FI2Väite perustuu yksinkertaiseen, Googlen hakukoneella toteutettuun hakuun, joka tuottaa vain neljä sanatarkkaa vastinetta englanninkielisille hakusanoille ”digital artistic research” (suomenkielinen käännös ei tuota yhtään sanatarkkaa osumaa). Tuloksista kolme ovat ainakin jossain(...)

1.4FI4Filologiassa kommentaarilla tarkoitetaan jonkin tekstin rivi riviltä tai jopa sana sanalta lineaarisesti etenevää selitystä, informatiivista rinnakkaistekstiä. Tämän tutkimuksen kannalta on kiinnostavaa, että kommentaarien katsotaan yleisesti hyödyntävän lähilukemista, jota käsitellään paitsi(...)

1.5EN1DAR does not specify which disciplines they compare artistic research to in fragment 5. However, in light of the corresponding Hayles passage, it is reasonable to assume they are referring to the humanities and qualitative social sciences (see adapted from Hayles passage 4).

1.5EN2The blank that appears in fragment 5 has, by all accounts, to do with the difficulty of finding a satisfactory and working Finnish translation for the versatile English word “print”—and specifically in the sense Hayles mainly uses it in, as the opposite or counterpart of digital media.(...)

1.5EN3Highlighting the topicality of the debate on the relationship of artistic practice and writing, the Society for Artistic Research organized an entire conference on the topic in 2016. Entitled “Writing as Practice, Practice as Writing,” the conference set out to explore “how both writing and(...)

1.5EN4According to a scientific database, “while on stage, a character can in a theater monologue reveal their emotions, thoughts and motives through their speech, speech that the other characters of the play presumably do not hear” (Tieteen termipankki 3 February 2017). In this thesis, this(...)

2.7EN1In computational linguistics, “noisy” describes inaccurate or erroneous translations (see e.g. Schlesinger et al. 2008, 577).

2.7EN2In dramaturgy, turning point stems from the Greek term peripeteia (reversal of circumstances or, indeed, turning point), which—in the eleventh chapter of the Poetics—Aristotle defines as one of three elements of the plot (mythos), along with recognition (anagnorisis), and suffering (pathos)(...)

2.7EN3Jain et al.’s definition is useful in distinguishing between “intelligent” and “dumb” (or normal) machines: “To be considered as an intelligent machine, the machine has to be able to interact with its environment autonomously. Interacting with the environment involves both learning from it and(...)

2.7EN2.5I borrow the term from Enrique L. Palancar, who in “A typology of split conjunction” describes instances of accompaniment in a linguistic context as, “when both participants act as actors, not as undergoers.” (Palancar 2012, 38).

1.5FI1DAR ei fragmentti 5:ssä täsmennä mihin aloihin hän taiteellista tutkimusta tässä suhteessa vertaa, mutta Haylesin vastaavan katkelman valossa on syytä olettaa DAR:n viittaavan humanistisiin ja laadullisiin yhteiskuntatieteisiin (ks. sovitettu Hayles-katkelmasta 4).

1.5FI2Fragmentti 5:ssä esiintyvä aukkokohta liittynee vaikeuteen löytää tyydyttävää ja toimivaa käännöstä englannin kielen monikäyttöiselle ”print”-sanalle – ja nimenomaan siinä merkityksessä kuin Hayles sitä pääasiassa käyttää eli digitaalisen median vastakohtana tai vastinparina. ”Painokulttuuri”,(...)

1.5FI3Taiteellisen praktiikan ja kirjoittamisen suhdetta koskevan väittelyn ajankohtaisuutta kuvastaa se, että vuonna 2016 Society of Artistic Research (SAR) järjesti sen tiimoilta kokonaisen konferenssin. ”Writing as Practice, Practice as Writing” -nimisen tapahtuman tarkoitus oli tutkia, ”miten(...)

2.7FI1Laskennallisessa kielitieteessä ”meluisa” (engl. noisy) kuvaa epätarkkoja, virheellisiäkin käännöksiä (ks. esim. Schlesinger et al. 2008FI, 577).

1.5FI4Tietokannan mukaan ”teatterimonologissa henkilö voi näyttämöllä ollessaan paljastaa puheellaan – jota näytelmän muiden henkilöiden ei oleteta kuulevan – tunteitaan, ajatuksiaan ja motiivejaan” (Tieteen termipankki 03.02.2017). Tässä opinnäytteessä tämä draamallinen konventio toteutuu(...)

2.7FI2

Dramaturgiassa käänne juontaa juurensa antiikin Kreikan termistä peripeteia (olosuhteiden vaihtuminen tai käännekohta), jonka Aristoteles määrittelee Runousopin yhdennessätoista luvussa yhdeksi juonen (mythos) osaksi tunnistamisen (anagnorisis) ja kärsimyksen (pathos) ohella (Heinonen et al. 2012).

2.7FI3”Älykkään” ja ”tyhmän” (tai normaalin) koneen eron hahmottamiseen Jain et al.:n määritelmä on hyödyllinen: ”Ollakseen älykäs on koneen voitava olla itsenäisesti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olemiseen kuuluu sekä ympäristöltä oppiminen että sen(...)

2.7FI2.5Lainaan käsitettä Enrique L. Palancarilta, joka ”A typology of split conjunction” -artikkelissaan kuvaa säestämisen ilmentymiä (engl. instances of accompaniment) lingvistisessä kontekstissa seuraavasti: ”Kun molemmat osapuolet ovat toimijoita eivätkä alentujia” (Palancar 2012, 38).

1.6EN1By postdramatic I refer here to Hans-Thies Lehmann’s analysis in Postdramatic Theatre, in which the following features of performance are characteristic of the postdramatic: absence of illusion, addressing audience directly, detachment from closed (Aristotelian) drama towards open(...)

1.6EN1.5Dramaturgy studies at the Theater Academy Helsinki have traditionally included playwriting, although all students are not required to write plays. Thus the approach differs significantly from most North American theater institutions, in which dramaturgy and playwriting are pursued in separate(...)

1.6EN2Here I follow the division into technical individuals, elements, and ensembles that Hayles takes from Gilbert Simondon’s Du mode d’existence des objets techniques (2001). In Hayles’s reading, technics for Simondon is “the study of how technical objects emerge, solidify, disassemble, and(...)

1.6EN3What leads to the car, in turn, is the concentration of production into plants and the legal provisions under which these plants must be situated away from inhabited areas (Hayles 2012, 89).

1.6FI1Jälkidraamallisella viittaan tässä Hans-Thies Lehmannin Draaman jälkeisessä teatterissa esittämään analyysiin, jossa jälkidraamallisen keskeisiksi piirteiksi nousevat seuraavat esityksen ominaisuudet: illuusion puute, yleisön puhuttelu, irtautuminen suljetusta (aristoteelisesta) draamasta(...)

1.6FI2Tässä seuraan jakoa teknisiin yksilöihin, elementteihin ja kokonaisuuksiin, jonka Hayles lainaa Gilbert Simondonin Du mode d’existence des objets techniques -teoksesta (2001). Haylesin luennan mukaan Simondonilla tekniikka on ”teknisten objektien ilmestymisen, kiinteytymisen, purkautumisen ja(...)

1.6FI3Auton olemassaoloon puolestaan johtaa tuotannon keskittäminen tehtaisiin ja oikeudelliset määräykset, joiden mukaan tehtaiden on sijoituttava erilleen asutuksesta (Hayles 2012, 89).

2.8EN1Embodied and extended cognition are among a group of unorthodox positions within philosophy and cognitive science “that do not restrict cognition and the mind solely to the brain and its neuronal processes” (Calonius 2013EN, ii). “Cognition is embodied when it is deeply dependent upon features(...)

2.8EN2When the speech recognition engine Dragon Dictate “tires,” i.e. when the software or processor is overloaded, the cursor often begins to jump from one place to another in the text. Gratuitous letters may also appear next to the cursor.

1.7EN1The division presented in 1.6—1) the script as literary product, 2) the script as tool for performance making, and 3) the script as (part of) performance—and Worthen’s division can be seen as variants of each other.

2.8FI1Kehollinen ja laajennettu kognitio ovat filosofiassa ja kognitiotieteessä viime vuosikymmeninä kannatusta saaneita epäortodoksisia suuntauksia, ”jotka eivät rajaa kognitiota ja mieltä yksinomaan aivoihin ja sen hermosoluihin liittyviin prosesseihin” (Calonius 2013FI, ii). ”Kognitio on(...)

2.8FI2Puheentunnistusohjelman Dragon Dictaten ”väsyessä” eli ohjelmiston tai prosessorin ylikuormittuessa kursori alkaa usein hyppiä tekstin kohdasta toiseen. Kursorin viereen saattaa myös ilmestyä ylimääräisiä kirjaimia.

1.7FI11.6:ssa esitetyn jaon – 1) käsikirjoitus kirjallisena tuotteena, 2) käsikirjoitus esityksen tekemisen välineenä, ja 3) käsikirjoitus esityksenä tai osana esitystä – ja Worthenin jaon voi nähdä toistensa muunnelmina.

1.8EN1Speech recognition is in fact a broad term that refers to “the inter-disciplinary sub-field of computational linguistics that develops methodologies and technologies that enables [sic] the recognition and translation of spoken language into text by computers.” This research utilizes almost(...)

1.8EN2After initially being reluctant to take speech recognition on as the second major digital technology of the research process, after machine translation, I quickly noticed that it offered performative possibilities that machine translation alone did not. In this sense, speech recognition proved(...)

1.8EN4love.abz, two public rehearsals, Performance Compost performance event in Kiasma Gallery. Conceived and directed by: Otso Huopaniemi. Performer: Teemu Miettinen. Curators: Elina Latva, Nora Rinne, and Jonna Strandberg. AV design: Heikki Paasonen.

1.8EN5Machine translated excerpts of An ABZ of Love act as stimulus texts for most of the improvisatory writing performed in love.abz and (love.abz)3 (see 2.2 and 3.4).

1.8EN5.5I should add that Teemu is an exemplary practitioner producing cutting-edge text, as are all the writer-performers that appear in the artistic parts of this research. Their struggles reveal more about the problematics of the tasks than any personal deficiencies.

1.8EN7This particular exercise is from 30 August 2012, carried out in my then studio.

1.8EN8I propose calling situations in which such mismatches occur turning points, as they force the writer-performer to either take advantage of the resulting text or to attempt to remove it (see 2.7).

1.8EN9I refer to situations in which the writer-performer successfully utilizes the unintended text (mismatch) as instances of accompaniment (see 2.7).

1.8EN9.5This observation is based on exercises and performances in which we have experienced the varying degrees of reliability of voice recognition software meta-commands. Commands intended for the removal of a single word or phrase usually work well, but more complex or unusual commands are less(...)

1.8EN13The speech recognition software we use is “speaker dependent” and requires the type of training described here: “Some SR systems use ‘training’ (also called ‘enrollment’) where an individual speaker reads text or isolated vocabulary into the system. The system analyzes the person’s specific(...)

1.8EN14The pre-improvisation conferrals—resembling the “huddles” that characterize American football—are added in the second artistic part, (love.abz)3, in order to give the performers a sense of more control over the improvisations. The improvisations are even more challenging than in the first(...)

1.8EN15.5Or translated without quotation marks, as in the light of this study it is reasonable to regard speech recognition as a form of automated translation.

1.8EN16As Hannu Toivonen writes, computational creativity is the twin of artificial intelligence: “Where artificial intelligence studies how to perform tasks which would be deemed intelligent if performed by a human, computational creativity studies performances which would be deemed creative if(...)

1.8EN17To mention just one example, the Brains on Art group has created a “poem generator” that “produces poetry from the user’s brain waves.” See brainsonart.wordpress.com/2013/10/18/brain-poetry-2013/

1.8FI1Puheentunnistus on itse asiassa laajempi termi, jolla viitataan ”kieli- ja puheteknologian alaan kuuluviin hahmontunnistusmenetelmiin, joiden avulla tietokone voi tunnistaa ihmisten puhetta”. Tässä tutkimuksessa käytetään lähes yksinomaan puheentunnistuksen sanelusovellukseksi kutsuttua(...)

1.8FI2Oltuani aluksi haluton ottamaan puheentunnistuksen mukaan tutkimusprosessin toiseksi merkittäväksi digitaaliseksi teknologiaksi konekääntämisen ohella huomasin nopeasti, että se tarjosi enemmän esityksellisiä mahdollisuuksia kuin konekääntäminen yksin. Puheentunnistus osoittautui riittävän(...)

1.8FI4

love.abz, kaksi julkista harjoitusta, Esityskomposti-performanssitapahtuma Kiasman galleriatilassa. Ohjaus ja suunnittelu: Otso Huopaniemi. Esiintyjä: Teemu Miettinen. Kuraattorit: Elina Latva, Nora Rinne ja Jonna Strandberg. AV-suunnittelu ja toteutus: Heikki Paasonen.

1.8FI5Rakkauden ABZ:n koneellisesti käännetyt kohtaukset toimivat taiteellisissa osissa harjoitetun improvisatorisen kirjoittamisen heräteteksteinä (ks. 2.2 ja 3.4).

1.8FI5.5On syytä lisätä, että Teemu on esimerkillinen kirjoittaja joka tuottaa korkeatasoista tekstiä, kuten ovat kaikki tutkimuksen taiteellisiin osiin osallistuneet kirjoittaja-esiintyjät. Heidän kamppailunsa paljastaa enemmän tehtävien problematiikasta kuin mistään henkilökohtaisista puutteista.

1.8FI7Tämä nimenomainen harjoite on elokuun 30. päivältä 2012. Tein sen silloisessa työhuoneessani.

1.8FI8Kutsun tilanteita, joissa epävastaavuudet ilmenevät käänteiksi tai käännekohdiksi, sillä ne pakottavat kirjoittaja-esiintyjän joko hyödyntämään syntynyttä epävastaavuutta tai poistamaan sen (sikäli kuin tämä on mahdollista) (ks. 2.7).

1.8FI9Tilanteita, joissa inhimillinen kirjoittaja-esiintyjä käyttää onnistuneesti epävastaavuuden tuloksena syntynyttä ei-aiottua tekstiä kutsun säestämisen ilmentymiksi (ks. 2.7).

1.8FI9.5Harjoituksissa ja esityksissä havaitsemme, että puheentunnistusohjelmiston metakomennot toimivat vaihtelevalla luotettavuudella. Yksittäisen sanan tai fraasin poistamiseen tarkoitetut komennot toimivat keskimäärin hyvin, mutta sitä monimutkaisemmat tai epätavallisemmat komennot vaihtelevasti –(...)

1.8FI13Käyttämämme puheentunnistus on ”puhujariippuvaista” ja vaatii tässä kuvattua ennakkokalibrointia: ”Jotkut puheentunnistusjärjestelmät käyttävät ’harjoittelua’ (jota myös ’kirjoittautumiseksi’ kutsutaan), jossa yksittäinen puhuja lukee tekstiä tai yksittäisen sanaston järjestelmään. Järjestelmä(...)

1.8FI14Improvisaatiota edeltävät kokoontumiset – jotka muistuttavat amerikkalaisen jalkapallon huddle-neuvotteluja – lisätään toisessa taiteellisessa osassa (love.abz)3:ssa, jotta esiintyjillä olisi enemmän valtaa improvisaatioihin. Improvisaatiot kun ovat ensimmäistä taiteellista osaakin(...)

1.8FI15.5Tai kääntämänä ilman lainausmerkkejä, sillä tämän tutkimuksen valossa on perusteltua ajatella puheentunnistusta yhtenä koneellisen kääntämisen muotona.

1.8FI16Kuten Hannu Toivonen kirjoittaa, laskennallinen luovuus on keinoälyn kaksonen: ”Siinä missä keinoäly tutkii miten suorittaa tehtäviä, joita ihmisen suorittamina pidettäisiin älykkäinä, laskennallinen luovuus tutkii suorituksia, joita ihmisen suorittamina pidettäisiin luovina” (Toivonen & Gross(...)

1.8FI17Muun muassa Brains on Art -ryhmä on luonut Brain Poetry -nimisen runogeneraattorin, joka muuntaa käyttäjän aivosähkökäyrän runoksi. Ks. brainsonart.wordpress.com/2013/10/18/brain-poetry-2013/

1.9EN1I thank my supervisor, Esa Kirkkopelto, for the ideas and words I interpret and modify in this paragraph.

1.9FI1Kiitän väitökseni ohjaajaa Esa Kirkkopeltoa ajatuksista ja sanoista, joita tulkitsen ja muokkaan tässä kappaleessa.

1.10EN2BLEU (bilingual evaluation understudy) is an algorithm that is commonly used to evaluate the quality of text machine translated from one natural language into another. (Wikipedia 31 July 2017)

1.10EN1Rouvroy favors the term computational turn, whereas Haverinen & Suominen (Haverinen & Suominen 2015EN) opt for digital turn, because the changes the terms suggest “touch upon all areas of life and thus also extend to areas of research.”

1.10FI2BLEU (engl. bilingual evaluation understudy) on algoritmi, jota käytetään yleisesti luonnollisesta kielestä toiseen koneellisesti käännetyn tekstin laadun arviointiin (Wikipedia 31.7.2017).

1.10FI1Rouvroy suosii termiä laskennallinen käänne, kun Haverinen & Suominen (Haverinen & Suominen 2015FI) taas kannattavat digitaalista käännettä sillä perusteella, että se ”koskettaa kaikkia elämänalueita ja ulottuu siten myös tutkimuksen osa-alueille”.

2.1EN3Familiarity and “humanness” are, indeed, research topics in the field of human-robot interaction (see, for example, M. Kim et al. 2011, 24).

2.2FI2Väitöstutkimuksessaan ”Reading Digital Poetry – Interface, Interaction, and Interpretation” Matti Kangaskoski ehdottaa lähi- ja hyperlukemisen leikkisää yhdistämistä. Kangaskoskelle ”hyperlähilukeminen” ja ”lähihyperlukeminen” viittaavat lukemiseen, joka tutkii hyperlukemista läheltä.(...)

2.1FI3Tuttuuden vaikutelma ja “inhimillisyys” ovatkin tutkimusaiheita ihmisen ja robottien vuorovaikutusta tutkivalla robotiikan alalla (engl. human-robot interaction) (ks. esim. M. Kim et al. 2011FI, 24).

2.2EN1When referring to features or parts present in both, I use the common name love.abz/(love.abz)3 of the artistic parts of the research.

2.2EN2In “Reading Digital Poetry—Interface, Interaction, and Interpretation,” Matti Kangaskoski suggests the playful conflation of close and hyper reading. For Kangaskoski, “hyper close reading” and “close hyper reading” “designate a reading that investigates the performance of hyper reading(...)

2.2FI1Käytän tutkimuksen taiteellisista osista yhteisnimitystä love.abz/(love.abz)3 silloin, kun viittaan niiden yhteisiin piirteisiin tai osiin.

2.3EN1.5

At the bottom right of the text input field in the Google Translate webpage, the characters for each text are displayed (300 characters for fragment 13). Significantly more characters could be entered into the field, up to 5000, but capturing a screenshot of texts consisting of more than 300(...)

2.3FI1.5Google-kääntäjä-verkkosivun tekstinsyöttökentän oikeassa alalaidassa näkyy kunkin tekstin merkkimäärä (fragmentti 13:n tapauksessa tasan 300 merkkiä). Merkkejä mahtuisi kenttään enemmänkin, aina 5000:een merkkiin saakka, mutta kuvakaappauksen ottaminen 300 merkkiä pidemmästä tekstistä on tämän(...)

2.4EN1The fact that there is no link above to a corresponding Hayles passage seems to also point to this possible interpretation. Fragment 16 is the third fragment that does not refer to any particular Hayles passage (see 1.4 and 1.10).

2.4EN2In addition to a print copy, I have at my disposal a digital copy of Carr’s book, freely available on the Internet.

2.4FI1Tähän tulkintamahdollisuuteen viittaa sekin, ettei yllä ole linkkiä Haylesin kirjan katkelmaan. Fragmentti 16 on järjestyksessä kolmas, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn Hayles-katkelmaan (vrt. 1.4 ja 1.10).

2.4FI2Painetun kirjan lisäksi minulla on käytössäni Carrin kirjan digitaalinen, netissä vapaasti saatavilla oleva versio.

2.5EN0Against this backdrop, the algorithmic (mis)translation in fragmentti 17 is about apposite as it could be: “it is embarrassing to embody psycho-physical dependence.”

2.5EN0.5The etymology of the word “translation” is evidence of the connection between translation and courier work, as the past participle of the Latin verb transferre, translat, means “carried across.”

2.5EN1In light of this anecdote, comparing the route suggestions of Google Maps to the translation suggestions of Google Translate could allow us to explore how digital technologies expand and fail to expand our geographical and linguistic reach.

2.5FI0Tätä taustaa vasten fragmentti 17:n algoritmisessa käännöksessä ilmenevä (väärin)käännös ”it is embarrassing to embody psycho-physical dependence” on sattuva.

2.5FI0.5Kääntämisen ja kuriirintyön yhteys ilmenee jo engl. translation-sanan etymologiassa, latinan tranferre-verbistä juontuva tranlat kun tarkoittaa ”yli tai toiselle puolelle kannettua”.

2.5FI1Google Mapsin reittiehdotusten vertaaminen Google-kääntäjän käännösehdotuksiin voisikin tämän anekdootin valossa antaa aihetta tutkia, miten digitaaliset teknologiat laajentavat ja ovat laajentamatta maantieteellistä ja lingvististä liikkuma-aluettamme.

2.6EN1In his artistic research, The Theater Enters! The Play within the Play as a Means of Disruption, Davide Giovanzana suggests that the play within the play structure is a tool that challenges authoritarian discourses from within, playfully (Giovanzana 2015). Adapting this claim, DAR’s thesis(...)

2.6EN3The process is by no means as frictionless and seamless as this description may imply, especially if the implementation of the updates takes place in the late stages of the rehearsal process or during the performance period.

2.6EN2The tech plot is close to the concept of the score, which in dramaturgy refers to a script for an action or event. The score can take the form of notes or instructions that consist of, for example, text, route maps for performers, and clarifications on the use of the performance space(...)

2.6FI1Taiteellisessa tutkimuksessaan Theatre Enters! The Play within the Play as a Means of Disruption Davide Giovanzana esittää, että näytelmä näytelmässä -rakenne on väline joka haastaa autoritaarista diskurssia sisältä käsin, leikkisästi (Giovanzana 2015FI). Tätä taustaa vasten DAR:n opinnäytteen(...)

2.6FI3Prosessi ei suinkaan ole kitkaton ja saumaton – toisin kuin tämä kuvaus saattaa antaa ymmärtää –, ei varsinkaan jos päivitysten täytäntöönpano ajoittuu harjoitusprosessin myöhäisiin vaiheisiin tai esityskaudelle.

2.6FI2Tekninen käsikirjoitus on lähellä scoren eli toiminta- tai tapahtumakäsikirjoituksen käsitettä, jolla dramaturgiassa tarkoitetaan “muistiinpanoja tai ohjeita, jotka voivat koostua esimerkiksi tekstistä, esiintyjän reittikartasta ja esitystilan käyttöä selventävistä kaavakuvista” (Uniarts.fi(...)

2.8EN1.5I quote the fragment in its entirety because it is so closely linked to my reading: “Drawing on my own experience with throwing pots, I typically would begin with a conscious idea: the shape to be crafted, the size, texture, glaze, etc. Wedging the clay gives other cognitions a chance to work(...)

2.8EN3Despite its length, the passage deserves to be quoted in its entirety here: “Andy Clark illustrates [the potential to make use of objects to enable more sophisticated thoughts than would otherwise be possible] with a story about Richard Feynman, the Nobel Prize—winning physicist, meeting with(...)

2.8FI1.5Siteeraan katkelman kokonaisuudessaan, koska se liittyy niin elimellisesti luentaani: ”Ammentaen omasta kokemuksestani ruukkujen valamisesta tyypillisesti aloitan muotoa, kokoa, pintarakennetta, lasitetta jne. koskevalla tietoisella idealla. Saven alustaminen antaa muille kognitioille(...)

2.8FI3Pituudestaan huolimatta katkelma ansaitsee tulla siteeratuksi kokonaisuudessaan: ”Andy Clark havainnollistaa [ihmisen potentiaalia hyödyntää esineitä mahdollistamaan monimutkaisempia ajatuksia kuin muutoin olisi mahdollista] tarinalla Nobel-palkitusta fyysikosta Richard Feynmanista, joka tapaa(...)

3.2EN2Unless, of course, we take into account the physical infrastructure needed to maintain and run this website. For more on the physical infrastructure of the Internet, see Blum 2012.

3.2FI2Samoin tietysti ellei oteta huomioon tämän sivuston ylläpitoon tarvittavaa fyysistä infrastruktuuria. Internetin fyysisestä infrastruktuurista ks. Blum 2012.

3.4EN1The video below, entitled “Babelian Performance,” is an adaptation of two texts that deal with the Tower of Babel. The texts are the English translation of Jacques Derrida’s “Des Tours de Babel” and Samuel Weber’s “Translatability II—Afterlife” (Derrida 2007, 191–225; Weber 2008, 79–94). I(...)

3.4FI1Alla oleva englanninkielinen video – jonka nimi on ”Babelian Performance” – on kahden Baabelin tornia käsittelevän tekstin sovitus. Tekstit ovat Jacques Derridan ”Des tours de Babelin” englanninkielinen käännös ja Samuel Weberin ”Translatability II – Afterlife” (Derrida 2007FI, 191–225; Weber(...)

3.5EN2Christopher Manning has described neural machine translation (NMT) as “the approach of modeling the entire [machine translation] process via one big artificial neural network” (Neural Machine Translation and Models with Attention 3 April 2017, emphasis in original). Google has replaced its(...)

3.5EN3Currently, Google continues to use a statistical method in its translations between Finnish and English instead of the neural method (Google 1 July 2017).

3.5EN4.5By writing machine, in this context, I refer to a machine with the capacity to contribute to the writing process by providing elements—individual words, phrases, whole sentences—that the human writer would not otherwise incorporate into their text (see 2.7).

3.5EN5The idea of human algorithmic writing is alluring, as is the idea of an algorithm as a dramaturgical tool, a kind of performance script or score. See 2.6.

3.5EN6In particular, I refer here to “The Textual Event”, a chapter in Joseph Grigely’s Textualterity—Art, Theory, and Textual Criticism in which he writes about the boundaries of a text, textual instability, and the text as a site of instability: “There is no correct text, no final text, no(...)

3.5FI2Christopher Manning on kuvannut neuraalista konekääntämistä (engl. lyh. NMT) ”lähestymistavaksi, jossa [koneellisen kääntämisen] koko prosessi mallinnetaan yhden suuren keinotekoisen neuroverkon kautta” (Neural Machine Translation and Models with Attention 3.4.2017, painotus alkutekstissä).(...)

3.5FI3Tällä hetkellä Google käyttää edelleen suomen ja englannin välisissä käännöksissään tilastollista menetelmää neuraalisen menetelmän sijaan (Google 1.7.2017).

3.5FI4.5Kirjoittavalla koneella tarkoitan tässä yhteydessä konetta, jolla on kapasiteetti myötävaikuttaa kirjoitusprosessiin tuomalla siihen aineksia – yksittäisiä sanoja, fraaseja, kokonaisia lauseitakin – joita inhimillinen kirjoittaja ei olisi ilman sitä tullut sisällyttäneeksi tekstiinsä (ks. 2.7).

3.5FI5Ajatus inhimillisestä algoritmisesta kirjoittamisesta on kutkuttava, samoin kuin on ajatus algoritmista dramaturgisena työkaluna, eräänlaisena esityskäsikirjoituksena tai scorena. Ks. 2.6.

3.5FI6Viittaan erityisesti Joseph Grigelyn kirjan Textualterity – Art, Theory, and Textual Criticism lukuun ”The Textual Event” (”Tekstuaalinen tapahtuma”), jossa Grigely kirjoittaa tekstin rajoista, tekstuaalisesta epävakaudesta ja tekstistä epävakauden tapahtumapaikkana: ”Ei ole oikeaa tekstiä, ei(...)

3.6EN1From the point of view of research that utilizes different forms of automation, it is interesting to note that in English self-tranlation is also known as autotranslation (Bassnett 2013, 285). The basic definition of self-translation is translation of the author by the author.

3.6EN2DAR is an unusual case in that Google’s “original” translations are still visible in the translation boxes.

3.6EN3Having systematically translated and retranslated his philosophical texts in up to four languages, Vilém Flusser stands out as a remarkable example of integrating translation into creative thought processes. According to Rainer Guldin, Flusser “used the technique of self-translation to(...)

3.6FI1Self-translation suomennetaan joko itsekäännökseksi tai oma käännökseksi (vrt. ruotsin egenöversättning ja saksan Selbstübersetzung). Automaation eri muotoja hyödyntävän tutkimuksen kannalta on mielenkiintoista huomata, että englannin kielessä itsekäännös tunnetaan myös(...)

3.6FI2DAR:n tapaus on siinä suhteessa epätavallinen, että Googlen ”alkuperäiset” käännökset jäävät näkyviin käännöslaatikoihin.

3.6FI3Filosofisia tekstejään systemaattisesti jopa neljälle kielelle kääntäneen ja uudelleenkääntäneen Vilém Flusserin työ on harvinaislaatuinen esimerkki siitä, miten itsekäännös voidaan integroida osaksi luovia ajatusprosesseja. Rainer Guldinin mukaan Flusser ”käytti itsekäännöksen tekniikkaa(...)

3.7EN1Annie Dorsen’s algorithmic theater is an example of an ambitious attempt to incorporate algorithms into all facets of the creative process, including writing (Dorsen 2012).

3.7EN2Visual artist Roman Verostko defines algorists as “artists who create art using algorithmic procedures that include their own algorithms” (Verostko n.d., 1).

3.7EN3In connection with his exhibition Lingua Franca, Australian contemporary artist Baden Pailthorpe speaks of “the ‘voices’ of Google’s algorithms becom[ing] more and more present in the translations” of George Orwell’s Nineteen Eighty-Four (Pailthorpe 2012). Pailthorpe’s exhibition is the(...)

3.7EN4In part, this is what gives rise to the “linguistic wars” Kaplan mentions, in which internet search engine algorithms battle with algorithms trying to artificially manipulate their search results (Kaplan 2014, 58).

3.7FI1Annie Dorsenin algoritminen teatteri on esimerkki kunnianhimoisesta yrityksestä ottaa algoritmit mukaan esityksen valmistamiseen kaikkiin osa-alueisiin, mukaan lukien kirjoittamiseen (Dorsen 2012FI).

3.7FI2Kuvataiteilija Roman Verostko määrittelee algoristit ”taiteilijoiksi, jotka luovat taidetta käyttäen algoritmeja, mukaan lukien omia algoritmejaan” (Verostko s.a., 1).

3.7FI3Lingua Franca -näyttelynsä yhteydessä australialainen nykytaiteilija Baden Pailthorpe kirjoittaa siitä, miten ”Googlen algoritmien ‘äänet’ ovat yhä enemmän läsnä” George Orwellin Vuonna 1984 -teoksen käännöksissä (Pailthorpe 2012FI). Pailthorpen näyttely on Parikan esseen aihe.

3.7FI4Osittain tästä syystä internetin hakukoneiden ja niiden tuloksia keinotekoisesti muuttavien algoritmien välillä käydään Kaplanin mainitsemia ”lingivistisiä sotia” (Kaplan 2014, 58).

3.9EN1Fragment 29 is provocative in many respects as it marks—after a sizable gap of seven fragments—a return to the normal rule of order, i.e., adapting directly corresponding Hayles passages. Even more strikingly, the Hayles passage adapted here is on page 128 of How We Think, while the previous(...)

3.9EN2I wrote my first artistic research plan in autumn 2006. The project, to be carried out in and through the writing of plays, was to explore autobiographical writing as a form of self-exploitation or selfploitation. An ABZ of Love was one of the artistic works described in the proposal.(...)

3.9FI1Fragmentti 29 on provokatiivinen monessakin suhteessa, sillä se merkitsee paluuta normaaliin työjärjestykseen eli Hayles-katkelmien suorempaan sovittamiseen seitsemän fragmentin tauon jälkeen. Vieläkin silmäänpistävämpää on, että tämänkertainen Hayles-katkelma on sivulla 128, kun edellinen on(...)

3.9FI2Kirjoitin ensimmäisen taiteellisen tutkimussuunnitelmani syksyllä 2006. Näytelmien kirjoittamisen kautta toteutettavan projektin tarkoitus oli tutkia omaelämäkerrallista kirjoittamista ”oman elämän eksploitaationa”. Rakkauden ABZ oli yksi suunnitelmassa kuvatuista taiteellisista(...)

4.1EN1I would like to thank my pre-examiner Riku Roihankorpi for his critical note on silence.

4.1FI1Kiitän työni esitarkastajaa Riku Roihankorpea vaikenemista koskevasta kriittisestä huomiostaan.

4.2EN1Hayles develops her theory of non-conscious cognition in her next book Unthought—The Power of the Cognitive Nonconscious, which is, if possible, even broader in scope than How We Think. In Unthought, Hayles argues that the conscious processing of information has traditionally received too much(...)

4.2EN2I thank the pre-examiners of this work, Mika Elo and Riku Roihankorpi, for their critical remarks concerning gender.

4.2FI1Hayles kehittelee teesiään ei-tietoisesta kognitiosta seuraavassa kirjassaan Unthought – The Power of the Cognitive Nonconscious, joka on katsantokannaltaan jos mahdollista vielä laajempi kuin How We Think. Unthoughtissa Hayles esittää, että tietoinen informaation käsittely on perinteisesti(...)

4.2FI2Kiitän työni esitarkastajia Mika Eloa ja Riku Roihankorpea sukupuolta koskevista kriittisistä kommenteistaan.

2.1EN1In “On Linguistic Aspects of Translation,” Roman Jakobson describes three kinds of translation: “1) Intralingual translation or rewording is an interpretation of verbal signs by means of other signs of the same language. 2) Interlingual translation or translation proper is an interpretation of(...)

2.1FI1Kirjoituksessaan ”On Linguistic Aspects of Translation” (suomentamaton) Roman Jakobson käsittelee kolmea kääntämisen lajia: 1) ”intralingual translationia” eli kielensisäistä kääntämistä, jossa sanallisia merkkejä tulkitaan toisilla, samaan kieleen kuuluvilla merkeillä; 2) kieltenvälistä eli(...)

2.1EN2On Trujillo’s intelligibility scale—a tool used to evaluate the results of machine translation—this example could belong in category 3: “The basic thrust of the sentence is clear, but you are not sure of some detailed parts because of grammar and word usage problems. You would need to look at(...)

2.1FI2Trujillon ymmärrettävyysasteikolla – väline, jota käytetään arvioimaan konekäännöksen tuloksia – tämä esimerkki voisi sijoittua kategoriaan 3: ”Lauseen perusvaikutin on selvä, mutta joissakin yksityiskohdissa on epäselvyyttä johtuen kielioppi- ja sanavalintaongelmista. Lauseen merkityksen(...)

2.3EN2Here are two of these descriptions: 1) “Of all the sacrifices we make when we devote ourselves to the Internet as our universal medium, the greatest is likely to be the wealth of connections within our own minds”; 2) “As a universal medium, a supremely versatile extension of our senses, our(...)

2.3FI2Tässä näistä luonnehdinnoista kaksi: 1) ”Uhraamme omassa mielessämme olevan yhteyksien runsauden, kun panostamme internetiin universaalina medianamme ja tämä on kaikista tekemistämme uhrauksista suurin.”; 2) ”Universaalina mediana, aistiemme, kognitiomme ja muistimme äärimmäisen(...)

3.2EN1The term born-digital “denotes texts or recordings produced in digital form, rather than having been converted from print or analog equivalents” (New Oxford American Dictionary).

3.2FI1Olen suomentanut englanninkielisen termin born-digital ”alkuaan digitaaliseksi”. Termillä tarkoitetaan digitaalisessa muodossa alunperin tuotettuja tekstejä tai tallenteita erotukseksi digitalisoiduista aineistoista.

3.5EN1As Rita Raley writes, Weaver’s wish, expressed in 1955, is that machine translation would allow for the automated transmission of multilingual texts. Thus, it would promote the availability of texts, not to mention international cultural exchange and mutual understanding—ultimately, the free(...)

3.5FI1

Kuten Rita Raley kirjoittaa, Weaverin vuonna 1955 ilmaisema toive on, että koneellinen käännös mahdollistaisi monikielisten tekstien perusmerkityksen välittämisen automatisoidusti. Siten se edistäisi tekstien saatavuutta, kansainvälistä kulttuurinvaihtoa ja yhteisymmärrystä – viime kädessä(...)