AJAX progress indicator
  • 1.8EN2
    After initially being reluctant to take speech recognition on as the second major digital technology of the research process, after machine translation, I quickly noticed that it offered performative possibilities that machine translation alone did not. In this sense, speech recognition proved to be flexible enough to be adopted into the technical ensemble under construction, while also firm enough to provide us with a technical framework within which we could explore writing.
  • 1.8FI9
    Tilanteita, joissa inhimillinen kirjoittaja-esiintyjä käyttää onnistuneesti epävastaavuuden tuloksena syntynyttä ei-aiottua tekstiä kutsun säestämisen ilmentymiksi (ks. 2.7).
  • 2.8EN2
    When the speech recognition engine Dragon Dictate “tires,” i.e. when the software or processor is overloaded, the cursor often begins to jump from one place to another in the text. Gratuitous letters may also appear next to the cursor.
  • 2.8FI2
    Puheentunnistusohjelman Dragon Dictaten ”väsyessä” eli ohjelmiston tai prosessorin ylikuormittuessa kursori alkaa usein hyppiä tekstin kohdasta toiseen. Kursorin viereen saattaa myös ilmestyä ylimääräisiä kirjaimia.
  • 2.8FI1
    Kehollinen ja laajennettu kognitio ovat filosofiassa ja kognitiotieteessä viime vuosikymmeninä kannatusta saaneita epäortodoksisia suuntauksia, ”jotka eivät rajaa kognitiota ja mieltä yksinomaan aivoihin ja sen hermosoluihin liittyviin prosesseihin” (Calonius 2013FI, ii). ”Kognitio on kehollista, kun se on syvästi riippuvaista toimijan fyysisen kehon ominaisuuksista, so. kun toimijan aivojen ulkopuolella olevat kehon ominaisuudet esittävät merkittävää kausaalista tai fyysisesti konstitutiivista roolia kognitiivisessa prosessoinnissa”. ”Laajennetun kognition teesi on väite, että kognitiiviset järjestelmät itse ulottuvat yksittäisen organismin rajojen ulkopuolelle. Tässä valossa toimijan fyysisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön piirteet voivat tehdä enemmän kuin jakaa kognitiivista prosessointia, ne saattavat osittain konstituoida toimijan kognitiivisen systeemin”. (Wilson & Foglia 2015FI.)
  • 1.8EN9.5
    This observation is based on exercises and performances in which we have experienced the varying degrees of reliability of voice recognition software meta-commands. Commands intended for the removal of a single word or phrase usually work well, but more complex or unusual commands are less reliable—and often involve a delay.
  • 1.8EN9
    I refer to situations in which the writer-performer successfully utilizes the unintended text (mismatch) as instances of accompaniment (see 2.7).
  • 1.8EN8
    I propose calling situations in which such mismatches occur turning points, as they force the writer-performer to either take advantage of the resulting text or to attempt to remove it (see 2.7).
  • 1.8FI9.5
    Harjoituksissa ja esityksissä havaitsemme, että puheentunnistusohjelmiston metakomennot toimivat vaihtelevalla luotettavuudella. Yksittäisen sanan tai fraasin poistamiseen tarkoitetut komennot toimivat keskimäärin hyvin, mutta sitä monimutkaisemmat tai epätavallisemmat komennot vaihtelevasti – ja usein viiveellä.
  • 1.8FI8
    Kutsun tilanteita, joissa epävastaavuudet ilmenevät käänteiksi tai käännekohdiksi, sillä ne pakottavat kirjoittaja-esiintyjän joko hyödyntämään syntynyttä epävastaavuutta tai poistamaan sen (sikäli kuin tämä on mahdollista) (ks. 2.7).
  • 1.8EN13
    The speech recognition software we use is “speaker dependent” and requires the type of training described here: “Some SR systems use ‘training’ (also called ‘enrollment’) where an individual speaker reads text or isolated vocabulary into the system. The system analyzes the person’s specific voice and uses it to fine-tune the recognition of that person’s speech, resulting in increased accuracy. Systems that do not use training are called ‘speaker independent’ systems” (see ) (Wikipedia 16 February 2017).
  • 1.8FI7
    Tämä nimenomainen harjoite on elokuun 30. päivältä 2012. Tein sen silloisessa työhuoneessani.
  • 1.8EN7
    This particular exercise is from 30 August 2012, carried out in my then studio.
  • 1.8FI5
    Rakkauden ABZ:n koneellisesti käännetyt kohtaukset toimivat taiteellisissa osissa harjoitetun improvisatorisen kirjoittamisen heräteteksteinä (ks. 2.2 ja 3.4).
  • 1.8EN5
    Machine translated excerpts of An ABZ of Love act as stimulus texts for most of the improvisatory writing performed in love.abz and (love.abz)(see 2.2 and 3.4).
  • 1.8FI4
    love.abz, kaksi julkista harjoitusta, Esityskomposti-performanssitapahtuma Kiasman galleriatilassa. Ohjaus ja suunnittelu: Otso Huopaniemi. Esiintyjä: Teemu Miettinen. Kuraattorit: Elina Latva, Nora Rinne ja Jonna Strandberg. AV-suunnittelu ja toteutus: Heikki Paasonen.
  • 1.8EN4
    love.abz, two public rehearsals, Performance Compost performance event in Kiasma Gallery. Conceived and directed by: Otso Huopaniemi. Performer: Teemu Miettinen. Curators: Elina Latva, Nora Rinne, and Jonna Strandberg. AV design: Heikki Paasonen.
  • 1.8FI2
    Oltuani aluksi haluton ottamaan puheentunnistuksen mukaan tutkimusprosessin toiseksi merkittäväksi digitaaliseksi teknologiaksi konekääntämisen ohella huomasin nopeasti, että se tarjosi enemmän esityksellisiä mahdollisuuksia kuin konekääntäminen yksin. Puheentunnistus osoittautui riittävän joustavaksi muuttuakseen osaksi rakenteilla olevaa teknistä kokonaisuutta ja toisaalta myös tarpeeksi lujaksi antaakseen meille teknisen kehyksen, jonka puitteissa saatoimme tutkia kirjoittamista.
  • 2.8EN1
    Embodied and extended cognition are among a group of unorthodox positions within philosophy and cognitive science “that do not restrict cognition and the mind solely to the brain and its neuronal processes” (Calonius 2013EN, ii). “Cognition is embodied when it is deeply dependent upon features of the physical body of an agent, that is, when aspects of the agent’s body beyond the brain play a significant causal or physically constitutive role in cognitive processing.” “The thesis of extended cognition is the claim that cognitive systems themselves extend beyond the boundary of the individual organism. On this view, features of an agent’s physical, social, and cultural environment can do more than distribute cognitive processing: they may well partially constitute that agent’s cognitive system.” (Wilson & Foglia 2015EN.)
  • 1.8FI13
    Käyttämämme puheentunnistus on ”puhujariippuvaista” ja vaatii tässä kuvattua ennakkokalibrointia: ”Jotkut puheentunnistusjärjestelmät käyttävät ’harjoittelua’ (jota myös ’kirjoittautumiseksi’ kutsutaan), jossa yksittäinen puhuja lukee tekstiä tai yksittäisen sanaston järjestelmään. Järjestelmä analysoi henkilön äänen erityisyyttä ja käyttää sitä kyseisen henkilön puheen tunnistamisen hienosäätöön, mikä lisää tarkkuutta. ’Puhujariippumattomiksi’ kutsutaan sellaisia järjestelmiä, jotka eivät käytä tämänkaltaista harjoittelua” (ks. ) (Wikipedia 16.2.17).
  • 1.2EN0
    I borrow the term algorithmic translation from Rita Raley, who in “Algorithmic Translations” writes of the work of visual artist-poets Baden Pailthorpe and Eric Zboya, among other projects that utilize machine translation and mediation (Raley 2016).
  • 1.8FI16
    Kuten Hannu Toivonen kirjoittaa, laskennallinen luovuus on keinoälyn kaksonen: ”Siinä missä keinoäly tutkii miten suorittaa tehtäviä, joita ihmisen suorittamina pidettäisiin älykkäinä, laskennallinen luovuus tutkii suorituksia, joita ihmisen suorittamina pidettäisiin luovina” (Toivonen & Gross 2015, 265).
  • 1.9EN1
    I thank my supervisor, Esa Kirkkopelto, for the ideas and words I interpret and modify in this paragraph.
  • 1.8EN17
    To mention just one example, the Brains on Art group has created a “poem generator” that “produces poetry from the user’s brain waves.” See brainsonart.wordpress.com/2013/10/18/brain-poetry-2013/
  • 4.3FI1
    Kiitän ohjaajaani W. B. Worthenia huomioni kiinnittämisestä tähän seikkaan.
  • 4.3EN1
    I thank my supervisor W. B. Worthen for bringing my attention to this matter.
  • 1.8EN16
    As Hannu Toivonen writes, computational creativity is the twin of artificial intelligence: “Where artificial intelligence studies how to perform tasks which would be deemed intelligent if performed by a human, computational creativity studies performances which would be deemed creative if performed by a human” (Toivonen & Gross 2015, 265).
  • 1.8FI17
    Muun muassa Brains on Art -ryhmä on luonut Brain Poetry -nimisen runogeneraattorin, joka muuntaa käyttäjän aivosähkökäyrän runoksi. Ks. brainsonart.wordpress.com/2013/10/18/brain-poetry-2013/
  • 2.7EN3
    Jain et al.’s definition is useful in distinguishing between “intelligent” and “dumb” (or normal) machines: “To be considered as an intelligent machine, the machine has to be able to interact with its environment autonomously. Interacting with the environment involves both learning from it and adapting to its changes. This characteristic differentiates normal machines from intelligent ones. In other words, a normal machine has a specific programmed set of tasks in which it will execute accordingly. On the other hand, an intelligent machine has a goal to achieve, and it is equipped with a learning mechanism to help realize the desired goal” (Jain et al. 2007, 2, emphasis added).
  • 2.7FI3
    ”Älykkään” ja ”tyhmän” (tai normaalin) koneen eron hahmottamiseen Jain et al.:n määritelmä on hyödyllinen: ”Ollakseen älykäs on koneen voitava olla itsenäisesti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa olemiseen kuuluu sekä ympäristöltä oppiminen että sen muutoksiin sopeutuminen. Tämä ominaisuus erottaa normaalin koneen älykkäästä. Toisin sanoen normaalilla koneella on tietty ohjelmoitujen tehtävien joukko, jonka puitteissa se toimii asianmukaisesti. Älykkäällä koneella taas on tavoite saavutettavanaan ja se on varustettu valitun tavoitteen toteuttamista edesauttavalla oppimismekanismilla” (Jain et al. 2007, 2, painotus lisätty).
  • 1.8EN14
    The pre-improvisation conferrals—resembling the “huddles” that characterize American football—are added in the second artistic part, (love.abz)3, in order to give the performers a sense of more control over the improvisations. The improvisations are even more challenging than in the first artistic part, as there are several of them happening in the performance space at once, as the background noise in the video attests.
  • 2.7EN2
    In dramaturgy, turning point stems from the Greek term peripeteia (reversal of circumstances or, indeed, turning point), which—in the eleventh chapter of the Poetics—Aristotle defines as one of three elements of the plot (mythos), along with recognition (anagnorisis), and suffering (pathos) (Heinonen et al. 2012EN).
  • 2.7FI2
    Dramaturgiassa käänne juontaa juurensa antiikin Kreikan termistä peripeteia (olosuhteiden vaihtuminen tai käännekohta), jonka Aristoteles määrittelee Runousopin yhdennessätoista luvussa yhdeksi juonen (mythos) osaksi tunnistamisen (anagnorisis) ja kärsimyksen (pathos) ohella (Heinonen et al. 2012).
  • 2.7EN2.5
    I borrow the term from Enrique L. Palancar, who in “A typology of split conjunction” describes instances of accompaniment in a linguistic context as, “when both participants act as actors, not as undergoers.” (Palancar 2012, 38).
  • 2.7FI2.5
    Lainaan käsitettä Enrique L. Palancarilta, joka ”A typology of split conjunction” -artikkelissaan kuvaa säestämisen ilmentymiä (engl. instances of accompaniment) lingvistisessä kontekstissa seuraavasti: ”Kun molemmat osapuolet ovat toimijoita eivätkä alentujia” (Palancar 2012, 38).
  • 2.7EN1
    In computational linguistics, “noisy” describes inaccurate or erroneous translations (see e.g. Schlesinger et al. 2008, 577).
  • 2.7FI1
    Laskennallisessa kielitieteessä ”meluisa” (engl. noisy) kuvaa epätarkkoja, virheellisiäkin käännöksiä (ks. esim. Schlesinger et al. 2008FI, 577).
  • 1.8FI14
    Improvisaatiota edeltävät kokoontumiset – jotka muistuttavat amerikkalaisen jalkapallon huddle-neuvotteluja – lisätään toisessa taiteellisessa osassa (love.abz)3:ssa, jotta esiintyjillä olisi enemmän valtaa improvisaatioihin. Improvisaatiot kun ovat ensimmäistä taiteellista osaakin vaativampia, sillä niitä on useita samanaikaisesti kuten videossa kuuluva taustahälinä osoittaa.
  • 1.8EN1
    Speech recognition is in fact a broad term that refers to “the inter-disciplinary sub-field of computational linguistics that develops methodologies and technologies that enables [sic] the recognition and translation of spoken language into text by computers.” This research utilizes almost exclusively the “speech to text” (STT) function of speech recognition. (Wikipedia 16 February 2017).
  • 1.2FI0
    Lainaan algoritminen käännös -käsitettä Rita Raleylta, joka ”Algorithmic Translations” -artikkelissaan käsittelee kuvataiteilija-runoilija Baden Pailthorpen ja Eric Zboyan koneellista kääntämistä hyödyntäviä töitä (Raley 2016).
  • 1.9FI1
    Kiitän väitökseni ohjaajaa Esa Kirkkopeltoa ajatuksista ja sanoista, joita tulkitsen ja muokkaan tässä kappaleessa.
  • 1.4EN2
    The claim is based on a simple internet search, made using Google’s search engine, that produces only four exact matches for the words “digital artistic research” (the same words translated into Finnish produce no exact matches). Of the results, three are at least vaguely relevant to artistic research. The search is repeated several times during the writing of this thesis.
  • 1.6FI3
    Auton olemassaoloon puolestaan johtaa tuotannon keskittäminen tehtaisiin ja oikeudelliset määräykset, joiden mukaan tehtaiden on sijoituttava erilleen asutuksesta (Hayles 2012, 89).
  • 1.6FI2
    Tässä seuraan jakoa teknisiin yksilöihin, elementteihin ja kokonaisuuksiin, jonka Hayles lainaa Gilbert Simondonin Du mode d’existence des objets techniques -teoksesta (2001). Haylesin luennan mukaan Simondonilla tekniikka on ”teknisten objektien ilmestymisen, kiinteytymisen, purkautumisen ja kehittymisen tutkimista” (Hayles 2012, 87).
  • 1.6EN2
    Here I follow the division into technical individuals, elements, and ensembles that Hayles takes from Gilbert Simondon’s Du mode d’existence des objets techniques (2001). In Hayles’s reading, technics for Simondon is “the study of how technical objects emerge, solidify, disassemble, and evolve” (Hayles 2012, 87).
  • 1.6EN1.5
    Dramaturgy studies at the Theater Academy Helsinki have traditionally included playwriting, although all students are not required to write plays. Thus the approach differs significantly from most North American theater institutions, in which dramaturgy and playwriting are pursued in separate programs.
  • 1.4FI2
    Väite perustuu yksinkertaiseen, Googlen hakukoneella toteutettuun hakuun, joka tuottaa vain neljä sanatarkkaa vastinetta englanninkielisille hakusanoille ”digital artistic research” (suomenkielinen käännös ei tuota yhtään sanatarkkaa osumaa). Tuloksista kolme ovat ainakin jossain määrin relevantteja taiteellisen tutkimuksen kannalta. Haku toistetaan useamman kerran tämän kirjallisen osan kirjoittamisen kuluessa.
  • 1.4FI1
    Tällaisia voisivat olla alan digitaaliset verkkojulkaisut – esimerkiksi vuonna 2011 ensimmäisen numeronsa julkaissut Journal of Artistic Research ja pari vuotta myöhemmin ensi kertaa ilmestynyt RUUKKU Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu –, jotka antavat sangen toisenlaisen kuvan digitaalisten mediumien käytöstä taiteellisen tutkimuksen piirissä.
  • 1.4EN1
    Such sources could, for instance, be the field’s online publications—the Journal of Artistic Research (JAR), which published its first issue in 2011, and RUUKKU Studies in Artistic Research, which followed in 2013, to mention a few—in which the use of digital media in artistic research is often represented very differently.
  • 1.5FI4
    Tietokannan mukaan ”teatterimonologissa henkilö voi näyttämöllä ollessaan paljastaa puheellaan – jota näytelmän muiden henkilöiden ei oleteta kuulevan – tunteitaan, ajatuksiaan ja motiivejaan” (Tieteen termipankki 03.02.2017). Tässä opinnäytteessä tämä draamallinen konventio toteutuu käänteisesti niin, että henkilön, DAR:n, ei oleteta vastaavan.
  • 1.3EN4
    A concise definition of digital humanities is “work at the intersection of digital technology and humanities disciplines” (Drucker 2013EN).
  • 1.5FI1
    DAR ei fragmentti 5:ssä täsmennä mihin aloihin hän taiteellista tutkimusta tässä suhteessa vertaa, mutta Haylesin vastaavan katkelman valossa on syytä olettaa DAR:n viittaavan humanistisiin ja laadullisiin yhteiskuntatieteisiin (ks. sovitettu Hayles-katkelmasta 4).
  • 1.5FI2
    Fragmentti 5:ssä esiintyvä aukkokohta liittynee vaikeuteen löytää tyydyttävää ja toimivaa käännöstä englannin kielen monikäyttöiselle ”print”-sanalle – ja nimenomaan siinä merkityksessä kuin Hayles sitä pääasiassa käyttää eli digitaalisen median vastakohtana tai vastinparina. ”Painokulttuuri”, ”painotuotekulttuuri”, ”painotekniikka” ja ”painettu sana” ovat kaikki verrattain raskaita ja likimääräisiä vastineita ytimekkäälle ”printille”. Jos nämä rajoitukset hyväksytään, voisi aukkokohdan mitä todennäköisimmin täyttää sanoilla ”painokulttuuriin liittyviin oletuksiin ja käytäntöihin” (Hayles 2012, 2).
  • 1.5EN3
    Highlighting the topicality of the debate on the relationship of artistic practice and writing, the Society for Artistic Research organized an entire conference on the topic in 2016. Entitled “Writing as Practice, Practice as Writing,” the conference set out to explore “how both writing and practice operate as ways to convey new knowledge, understanding and experiences by which we (re)organize our lives.” On the conference website, the organizers describe the relationship of writing and practice within artistic research as follows: “Often the relationship is felt to be one of friction, opposition or paradox. Writing gives an explicit verbal account of the implicit knowledge and understanding embodied in artistic practices and products while at the same time art may escape or go beyond what can be expressed by words and resist (academic) conventions of accountability.” (Sarconference2016.net 3 February 2017)
  • 1.5FI3
    Taiteellisen praktiikan ja kirjoittamisen suhdetta koskevan väittelyn ajankohtaisuutta kuvastaa se, että vuonna 2016 Society of Artistic Research (SAR) järjesti sen tiimoilta kokonaisen konferenssin. ”Writing as Practice, Practice as Writing” -nimisen tapahtuman tarkoitus oli tutkia, ”miten sekä kirjoittaminen että praktiikka toimivat elämäämme (uudelleen)järjestävän tiedon, ymmärryksen ja kokemuksen välittämisen tapoina”. Konferenssin kotisivuilla järjestäjät kuvaavat kirjoittamisen ja praktiikan suhdetta seuraavasti: ”Suhde koetaan usein kitkan, vastustuksen tai paradoksin leimaamaksi. Kirjoittaminen antaa taiteellisissa praktiikoissa ja tuotoksissa ruumiillistuvalle implisiittiselle tiedolle ja ymmärrykselle eksplisiittisen sanallisen kuvauksen samalla kun taide saattaa paeta tai ylittää sanoin ilmaistavissa olevan sekä vastustaa (akateemisia) vastuuvelvollisuuden konventioita”. (Sarconference2016.net 3.2.2017.)
  • 1.5EN1
    DAR does not specify which disciplines they compare artistic research to in fragment 5. However, in light of the corresponding Hayles passage, it is reasonable to assume they are referring to the humanities and qualitative social sciences (see adapted from Hayles passage 4).
  • 1.5EN2
    The blank that appears in fragment 5 has, by all accounts, to do with the difficulty of finding a satisfactory and working Finnish translation for the versatile English word “print”—and specifically in the sense Hayles mainly uses it in, as the opposite or counterpart of digital media. “Painokulttuuri”, “painotuotekulttuuri”, “painotekniikka,” and “painettu sana” are all relatively cumbersome approximations of the concise “print.” With these restrictions taken into consideration, the blank is most likely to disguise the words "assumptions, presuppositions, and practices associated with [print]." (Hayles 2012, 2)
  • 1.5EN4
    According to a scientific database, “while on stage, a character can in a theater monologue reveal their emotions, thoughts and motives through their speech, speech that the other characters of the play presumably do not hear” (Tieteen termipankki 3 February 2017). In this thesis, this dramatic convention is reversed so that the speaking character, DAR, is not expected to respond.
  • 1.3FI4
    Digitaalisten humanististen tieteiden (engl. ”digital humanities”) lyhyt määritelmä on ”digitaalitekniikan ja humanististen alojen risteysalueella tapahtuva työ” (Drucker 2013FI).
  • 1.6EN3
    What leads to the car, in turn, is the concentration of production into plants and the legal provisions under which these plants must be situated away from inhabited areas (Hayles 2012, 89).
  • 1.2EN0.5
    For a sociological perspective on algorithms, see Gillespie 2014EN. For a philosophical perspective on the relationship of algorithms and human cognition, see Parisi 2015. For algorithms as “black boxes,” see Pasquale 2015. For the relationship of algorithms and knowledge, see Rouvroy 2013EN. For the relationship of algorithms and moral accountability, see Schuppli 2014. For the relationship of algorithms and the physical environment, see Slavin 2011EN.
  • 1.8EN5.5
    I should add that Teemu is an exemplary practitioner producing cutting-edge text, as are all the writer-performers that appear in the artistic parts of this research. Their struggles reveal more about the problematics of the tasks than any personal deficiencies.
  • 1.2FI0.5
    Sosiologinen näkökulma algoritmeihin ks. Gillespie 2014FI. Filosofinen näkökulma algoritmien ja inhimillisen kognition suhteisiin ks. Parisi 2015FI. Algoritmit ”mustina laatikoina” ks. Pasquale 2015. Tiedon ja algoritmien suhteesta ks. Rouvroy 2013FI. Algoritmien ja moraalisen tilivelvollisuuden suhteista ks. Schuppli 2014FI. Algoritmien ja fyysisen ympäristön suhteista ks. Slavin 2011FI.
  • 1.2EN2
    According to Marcus Terentius Varro, the Roman writer cited by Giorgio Agamben in Infancy and History, both poets and actors are indelibly involved with making gestures, as “the play is made by the poet, but not acted by him; it is acted by the actor, but not made by him.” In contrast to this borderline state of making but not enacting or enacting but not making, the emperor “neither makes nor acts, but takes charge, in other words carries the burden of [responsibility].” (Varro according to Agamben 2006EN, 140). For Agamben, Varro’s observation suggests what a gesture is (Agamben 2006EN, 139). In this light, certain claims could be made of this research: whereas DAR makes gestures, the ultimate responsibility for the research lies with me. On this stage, words are like actors in that they take different shapes and forms, transform.
  • 1.2FI2
    Giorgio Agamben Infancy and History -teoksessaan siteeraaman roomalaisen kirjailijan Marcus Terentius Varron mukaan sekä runoilijat että näyttelijät ovat lähtemättömästi eleiden tekemisen kanssa tekemisissä, sillä ”runoilija luo näytelmän muttei esitä sitä; sen esittää näyttelijä, joka ei luo sitä”. Toisin kuin tässä luomisen muttei esittämisen tai esittämisen muttei luomisen rajatilassa, keisari ei Varron mukaan ”luo eikä esitä vaan ottaa huolehtiakseen, toisin sanoen kantaa [vastuun] taakkaa” (Varro Agamben 2006FI, 140 mukaan). Agamben mukaan Varron havainto vihjaa, mikä ele on (Agamben 2006FI, 139). Tässä valossa voisi esittää, että siinä missä DAR tekee eleitä, on viimekätinen vastuu tästä tutkimuksesta minulla. Sanat ovat tällä näyttämöllä kuin näyttelijöitä, sillä ne ottavat eri hahmoja ja muotoja, muuttuvat toisenlaisiksi.
  • 1.8FI15.5
    Tai kääntämänä ilman lainausmerkkejä, sillä tämän tutkimuksen valossa on perusteltua ajatella puheentunnistusta yhtenä koneellisen kääntämisen muotona.
  • 1.8EN15.5
    Or translated without quotation marks, as in the light of this study it is reasonable to regard speech recognition as a form of automated translation.
  • 1.3FI1
    Esittävien taiteiden taiteellisen tohtoriohjelman nykyiset tutkintovaatimukset määrittelevät, että väitöstutkimus koostuu esitarkastettavista taiteellisista osista ja esitarkastettavasta kommentaarista. Kommentaari määritellään tutkintovaatimuksissa seuraavasti: “Kommentaari on taiteellisille osille rinnakkainen osa, joka perustelee tutkimuksen toteuttamistapaa ja tavoitteita suhteessa alan muuhun tutkimukseen ja käytäntöihin”. ”Väitöstutkimuksen kommentaarin tulee osoittaa kykyä analysoida, artikuloida, käsitteellistää ja teoretisoida taiteellisia tutkimusasetelmia ja kontekstualisoida niitä taiteelliselle tutkimukselle ominaisilla tavoilla”. ”Väitöstutkimuksen kommentaarista tulee käydä ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, rakenne ja tulokset”. (Uniarts.fi 1.2.2017.)
  • 1.3EN0.5
    See, for example, this description: “Practice-based research, as applied to arts, is research in and through artistic practice and design (for example: fine arts, audiovisual art, design, interior architecture, hybrid forms and interdisciplinary work) where the researcher’s own practice and critical engagement are integral to the research subject, processes and outcomes. In a doctorate practice-based research, the researcher must therefore demonstrate a high level of artistic creativity, imagination and skill in order for the doctorate to make a substantial and original contribution to knowledge, understanding and art practice.” (Phdarts.eu 1 February 2017, emphasis added)
  • 1.3FI0.5
    Tämä kuvaus käy esimerkistä: ”Sovellettuna taiteeseen käytäntöön perustuva tutkimus on taiteellisessa praktiikassa ja sen kautta tapahtuvaa tutkimusta (esimerkiksi kuvataiteessa, audiovisuaalisessa taiteessa, muotoilussa, sisustusarkkitehtuurissa, hybrideissä muodoissa ja poikkitaiteellisessa työskentelyssä), jossa tutkijan oma praktiikka ja kriittinen sitoutuneisuus ovat tutkimusaiheen, –prosessien ja -tulosten olennaisia osia. Käytäntöön perustuvassa tohtorintutkimuksessa tutkijan on siis osoitettava korkeatasoista taiteellista luovuutta, mielikuvitusta ja taitoa, jotta tutkimus voi antaa merkittävän ja aidon panoksen taidetta koskevaan tietoon, ymmärrykseen ja taiteen harjoittamiseen” (Phdarts.eu 1.2.2017, painotus lisätty)
  • 1.3FI3
    Paljonpuhuva osoitus tästä on Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon -teos, ”ensyklopedinen sanakirja”, joka sisältää ”lähes neljäsataa vaikeasti tai ei lainkaan kielestä ja kulttuurista toiseen käännettävissä olevaa tärkeää filosofista, kirjallista ja poliittista termiä sekä käsitettä” (Cassin et al. 2014FI).
  • 1.8FI5.5
    On syytä lisätä, että Teemu on esimerkillinen kirjoittaja joka tuottaa korkeatasoista tekstiä, kuten ovat kaikki tutkimuksen taiteellisiin osiin osallistuneet kirjoittaja-esiintyjät. Heidän kamppailunsa paljastaa enemmän tehtävien problematiikasta kuin mistään henkilökohtaisista puutteista.
  • 1.8FI1
    Puheentunnistus on itse asiassa laajempi termi, jolla viitataan ”kieli- ja puheteknologian alaan kuuluviin hahmontunnistusmenetelmiin, joiden avulla tietokone voi tunnistaa ihmisten puhetta”. Tässä tutkimuksessa käytetään lähes yksinomaan puheentunnistuksen sanelusovellukseksi kutsuttua alalajia, jossa ”kone pyrkii muuttamaan ihmisen vapaan puheen tekstiksi”. (Wikipedia 16.2.17.)
  • 1.3EN1
    The current degree requirements of the Performing Arts Research Center (Tutke) specify that a doctorate comprises artistic parts and a commentary subject to external examination. In the requirements, the commentary is defined as follows: “The commentary is aligned with the artistic parts, and it justifies the aims and methods of the doctoral research with respect to the research and practices of the field explored.” “The commentary shall demonstrate an ability to analyze, articulate, conceptualize and theorize the artistic designs of research, and to contextualize these in ways that are characteristic of artistic research.” “The doctoral research commentary shall present the aims, methods, structure and results of the research.” (Uniarts.fi 1 February 2017)
  • 1.7EN1
    The division presented in 1.6—1) the script as literary product, 2) the script as tool for performance making, and 3) the script as (part of) performance—and Worthen’s division can be seen as variants of each other.
  • 1.3FI2
    Viittaan tässä nykyaikaista teknologiaa omaaviin kulttuureihin, joissa digitaaliset mediat ovat yleisessä käytössä.
  • 1.3EN2
    I refer here to cultures possessing contemporary technology, in which digital media are widely in use.
  • 1.3EN3
    The Dictionary of the Untranslatables: A Philosophical Lexicon, an “encyclopedic dictionary of close to 400 important philosophical, literary, and political terms and concepts that defy easy—or any—translation from one language and culture to another,” attests to this very point (Cassin et al. 2014).
  • 1.7FI1
    1.6:ssa esitetyn jaon – 1) käsikirjoitus kirjallisena tuotteena, 2) käsikirjoitus esityksen tekemisen välineenä, ja 3) käsikirjoitus esityksenä tai osana esitystä – ja Worthenin jaon voi nähdä toistensa muunnelmina.
  • 2.1FI4
    Olen kääntänyt englanninkielisen technogenesis-termin ”teknogeneesiksi” seuraten muiden genesis-päätteisten termien vakiintuneita suomennoksia: ontogenesis | ontogeneesi (yksilönkehitys), phylogenesis | fylogeneesi (lajin- tai suvunkehitys). Teknogenia olisi toinen suomennosvaihtoehto.
  • 1.10EN2
    BLEU (bilingual evaluation understudy) is an algorithm that is commonly used to evaluate the quality of text machine translated from one natural language into another. (Wikipedia 31 July 2017)
  • 1.6FI1
    Jälkidraamallisella viittaan tässä Hans-Thies Lehmannin Draaman jälkeisessä teatterissa esittämään analyysiin, jossa jälkidraamallisen keskeisiksi piirteiksi nousevat seuraavat esityksen ominaisuudet: illuusion puute, yleisön puhuttelu, irtautuminen suljetusta (aristoteelisesta) draamasta kohti avointa kommunikaatiota, reaaliaikaisuus, korostunut näyttämöllisyys, henkilöiden poissaolo (sillä ei ole symbolista maailmaa, jota esittää), ruumiillisuus, ruumiillinen läsnäolo, jaettu aika (ajan tappamisen tai kieltämisen sijaan), irtautuminen esteettisen sfääristä (so. eheyttä vaalivan, maailmaa pois tyrkkivän taiteen ideaalista), irtautuminen draaman perinteisistä muodoista (jotka ovat jo osa havaitsemismekanismejamme). (Lehmann 2006FI.)
  • 1.4EN4
    In philology, a commentary is a linear explanation of a text that proceeds “line-by-line or even word-by-word,” an informational parallel text. For the sake of this study, it is interesting to note that commentaries are generally considered to utilize close reading, which is discussed both in Hayles and in this thesis (see 2.2). In this context, it is essential to ask how a commentary based on hyper or machine reading differs from one based exclusively on close reading. (Wikipedia 27 July 2017)
  • 1.2EN0.7
    I would like to thank my external examiner Mika Elo for drawing my attention to the fact that the name DAR associates with dar-stellen and dar-bieten, the German verbs for presenting and demonstrating.
  • 1.2FI0.7
    Kiitän esitarkastajaani Mika Eloa huomiosta, että DAR-erisnimi assosioituu saksan kielen esiin tuomiseen ja esittämiseen viittaaviin verbeihin dar-stellen ja dar-bieten.
  • 1.2FI1
    Della Pollock kuvaa esityksellistä kirjoittamista teknologiana tai tekniikkana, joka ”romauttaa rajauksia, joilla luova ja kriittinen kirjoittaminen tyypillisesti eristetään” (Pollock 1998FI, 80).
  • 1.2EN1
    In “Performing Writing,” Della Pollock describes performative writing as a technology or technique that “collapses distinctions by which creative and critical writing are typically isolated” (Pollock 1998EN, 80).
  • 1.3EN3.5
    Translatability refers to a possibility or potentiality, to a capacity rather than an existing reality, as do the other nouns formed with the suffix -ability (-barkeit in German) in Walter Benjamin’s work, as Samuel Weber points out in Benjamin’s -abilities. The two other main -abilities as discussed by Weber are “citability” and “reproducibility,” as in “The Work of Art in the Age of Its Technological Reproducibility.” (Weber 2008)
  • 1.3FI3.5
    Olen suomentanut ”translatability” (saksan ”Übersetzbarkeit”) -käsitteen ”käännettävyydeksi”. Toinen suomennosvaihtoehto voisi olla ”käännöskelpoinen”. Samuel Weber esittää kirjassaan ”Benjamin’s -abilities”, että käännettävyys viittaa mahdollisuuteen tai potentiaaliin, kapasiteettiin pikemminkin kuin olemassa olevaan realiteettiin niin kuin muutkin -ability/-barkeit -päätteellä Walter Benjaminin työssä muodostetut substantiivit, ”citibility” (siteerattavuus) ja ”reproducibility” (uusinnettavuus) kuten tutkielmassa ”Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella” (suom. Miika Luoto). (Weber 2008.)
  • 1.10FI2
    BLEU (engl. bilingual evaluation understudy) on algoritmi, jota käytetään yleisesti luonnollisesta kielestä toiseen koneellisesti käännetyn tekstin laadun arviointiin (Wikipedia 31.7.2017).
  • 1.4FI4
    Filologiassa kommentaarilla tarkoitetaan jonkin tekstin rivi riviltä tai jopa sana sanalta lineaarisesti etenevää selitystä, informatiivista rinnakkaistekstiä. Tämän tutkimuksen kannalta on kiinnostavaa, että kommentaarien katsotaan yleisesti hyödyntävän lähilukemista, jota käsitellään paitsi Haylesin kirjassa myös tässä opinnäytteessä (ks. 2.2). Tässä yhteydessä on tärkeää kysyä, millainen on kommentaari joka lähilukemisen sijaan tai lisäksi perustuu hyper- ja koneelliseen lukemiseen. (Wikipedia 27.7.17.)
  • 1.6EN1
    By postdramatic I refer here to Hans-Thies Lehmann’s analysis in Postdramatic Theatre, in which the following features of performance are characteristic of the postdramatic: absence of illusion, addressing audience directly, detachment from closed (Aristotelian) drama towards open communication, real-timeness, stage as site of performance, absence of characters (as there is no symbolic world to represent), corporeality, heightened physical presence, shared time (as opposed to killing or denying time), detachment from aesthetic sphere (i.e. an artistic ideal that cherishes integrity of form and excludes the outer world), detachment from traditional forms of drama (which are already part of our perception mechanisms). (Lehmann 2006EN)
  • 3.8EN1
    In “Relational Ecology and the Digital Pharmakon,” Stiegler touches on the impications of digital media for knowledge production: “If anthropogenesis is a technogenesis, with the digital this process arrives at a new stage where the techno-logic of knowledge as such must become central both to the reconsideration of the history of established knowledge in the light of the contemporary moment and to the interrogation of the new forms of knowledge that digitisation brings forth” (Stiegler 2012EN, 15–16, emphasis added).
  • 3.8FI1
    ”Relational Ecology and the Digital Pharmakon” -artikkelissaan Stiegler sivuaa digitaalisten medioiden vaikutuksia tiedon tuotantoon: ”Jos antropogeneesi on teknogeneesin muoto, digitaalisen myötä tämä prosessi saapuu uuteen vaiheeseen, jossa tiedon tekno-logiikan sellaisenaan on oltava keskeinen sekä nykyhetken valossa tapahtuvalle vakiintuneen tiedon historian uudelleenarvioinnille että digitalisaation esiin tuomien, uusien tiedon muotojen tutkimiselle” (Stiegler 2012FI, 15–16, painotus lisätty).
  • 1.10EN1
    Rouvroy favors the term computational turn, whereas Haverinen & Suominen (Haverinen & Suominen 2015EN) opt for digital turn, because the changes the terms suggest “touch upon all areas of life and thus also extend to areas of research.”
  • 1.10FI1
    Rouvroy suosii termiä laskennallinen käänne, kun Haverinen & Suominen (Haverinen & Suominen 2015FI) taas kannattavat digitaalista käännettä sillä perusteella, että se ”koskettaa kaikkia elämänalueita ja ulottuu siten myös tutkimuksen osa-alueille”.
  • 2.6FI2
    Tekninen käsikirjoitus on lähellä scoren eli toiminta- tai tapahtumakäsikirjoituksen käsitettä, jolla dramaturgiassa tarkoitetaan “muistiinpanoja tai ohjeita, jotka voivat koostua esimerkiksi tekstistä, esiintyjän reittikartasta ja esitystilan käyttöä selventävistä kaavakuvista” (Uniarts.fi 6.8.17). Kirjoittamani tekniset käsikirjoitukset tosin sisältävät lähinnä tekstiä ja ovat selvästi minun, esitysten koordinoijan, näkökulmasta kirjoitettuja. Niiden alkuperäinen käyttötarkoitus liittyy esitysten teknisten vaatimusten hallintaan, mikä sekin saattaa erottaa ne edellä olevasta scoren määritelmästä.
  • 2.8EN1.5
    I quote the fragment in its entirety because it is so closely linked to my reading: “Drawing on my own experience with throwing pots, I typically would begin with a conscious idea: the shape to be crafted, the size, texture, glaze, etc. Wedging the clay gives other cognitions a chance to work as I absorb through my hands information about the clay’s graininess, moisture content, chemical composition, etc., which may perhaps cause me to modify my original idea. Even more dynamic is working the clay on the wheel, a complex interaction between what I envision and what the clay has a mind to do. A successful pot emerges when these interactions become a fluid dance, with the clay and my hands coming to rest at the same moment. In this process, embodied cognitions of many kinds participate, including unconscious and nonconscious ones running throughout my body and, through the rhythmic kicking of my foot, extending into the wheel.” (Hayles 2012, 92)
  • 2.6EN1
    In his artistic research, The Theater Enters! The Play within the Play as a Means of Disruption, Davide Giovanzana suggests that the play within the play structure is a tool that challenges authoritarian discourses from within, playfully (Giovanzana 2015). Adapting this claim, DAR’s thesis could be considered to challenge and disturb my thesis, which is in a dominant position.
  • 2.6EN3
    The process is by no means as frictionless and seamless as this description may imply, especially if the implementation of the updates takes place in the late stages of the rehearsal process or during the performance period.
  • 2.6FI3
    Prosessi ei suinkaan ole kitkaton ja saumaton – toisin kuin tämä kuvaus saattaa antaa ymmärtää –, ei varsinkaan jos päivitysten täytäntöönpano ajoittuu harjoitusprosessin myöhäisiin vaiheisiin tai esityskaudelle.
  • 2.6EN2
    The tech plot is close to the concept of the score, which in dramaturgy refers to a script for an action or event. The score can take the form of notes or instructions that consist of, for example, text, route maps for performers, and clarifications on the use of the performance space (Uniarts.fi 6 August 2017). Tech plots as I use them contain mainly text and are clearly written from my point of view, that of the coordinator of the performances. Originally, their use is related to managing the technical requirements of the performances, which may also distinguish them from the above definition of score.
  • 2.8FI1.5
    Siteeraan katkelman kokonaisuudessaan, koska se liittyy niin elimellisesti luentaani: ”Ammentaen omasta kokemuksestani ruukkujen valamisesta tyypillisesti aloitan muotoa, kokoa, pintarakennetta, lasitetta jne. koskevalla tietoisella idealla. Saven alustaminen antaa muille kognitioille mahdollisuuden työskennellä, kun minä omaksun käsieni kautta tietoa saven rakeisuudesta, kosteuspitoisuudesta, kemiallisesta koostumuksesta jne., mikä voi saada minut muokkaamaan alkuperäistä ideaani. Vielä dynaamisempaa on saven muovaaminen vääntöpyörässä, monitahoinen vuorovaikutus sen välillä mitä minä kuvittelen ja mitä savi mielii tehdä. Onnistunut ruukku syntyy, kun nämä vuorovaikutukset muuttuvat sulavaksi tanssiksi, jossa savi ja käteni päätyvät lepäämään samalla hetkellä. Monenlaiset keholliset kognitiot osallistuvat tähän prosessiin mukaan lukien kehoni läpi kulkevat tiedostamattomat ja ei-tietoiset kognitiot, jotka jalkani rytmisen potkimisen kautta ulottuvat vääntöpyörään.” (Hayles 2012, 92.)
  • 2.8FI3
    Pituudestaan huolimatta katkelma ansaitsee tulla siteeratuksi kokonaisuudessaan: ”Andy Clark havainnollistaa [ihmisen potentiaalia hyödyntää esineitä mahdollistamaan monimutkaisempia ajatuksia kuin muutoin olisi mahdollista] tarinalla Nobel-palkitusta fyysikosta Richard Feynmanista, joka tapaa historioitsija Charles Weinerin keskustellakseen eräistä Feynmanin alkuperäisistä muistiinpanoista. Weiner mainitsee, että paperit ovat ’todiste [Feynmanin] jokapäiväisestä työstä’. Feynman on kuitenkin eri mieltä. ’Oikeastaan tein työn paperilla’, hän sanoo. ’No, työn teit päässäsi, mutta sen todiste on vielä tässä’. ’Ei, se ei oikeastaan ole todiste. Se on työtä. Täytyy työskennellä paperilla ja tämä on se paperi. Okei?’. Feynman tekee selväksi, ettei hän kirjoittanut muistiin mielessään etukäteen olleita ideoita. Muistiin kirjoittamisen prosessi oli pikemminkin olennainen osa hänen ajatteluaan. Kynä ja paperi olivat yhtä lailla osa hänen kognitiivista järjestelmäänsä kuin hänen aivoissaan purkautuvat hermosolut. Tämänkaltaisista tapauksista liikkeelle lähtien Clark kehittää laajennetun kognition mallin (jota hän kutsuu EXTENDED:ksi) erottaen sen mallista, joka kuvittelee kognition tapahtuvan aivoissa (jota hän kutsuu BRAINBOUND:ksi). EXTENDED:n ja BRAINBOUND:n väliset erot ovat selkeät neurologisten, kokeellisten ja anekdoottisten todisteiden puoltaessa edellistä jälkimmäisen sijaan.” (Hayles 2012, 93.)
  • 2.2EN2
    In “Reading Digital Poetry—Interface, Interaction, and Interpretation,” Matti Kangaskoski suggests the playful conflation of close and hyper reading. For Kangaskoski, “hyper close reading” and “close hyper reading” “designate a reading that investigates the performance of hyper reading closely.” (Kangaskoski 2017EN, 68)
  • 2.4FI1
    Tähän tulkintamahdollisuuteen viittaa sekin, ettei yllä ole linkkiä Haylesin kirjan katkelmaan. Fragmentti 16 on järjestyksessä kolmas, joka ei viittaa mihinkään tiettyyn Hayles-katkelmaan (vrt. 1.4 ja 1.10).
  • 2.1FI3
    Tuttuuden vaikutelma ja “inhimillisyys” ovatkin tutkimusaiheita ihmisen ja robottien vuorovaikutusta tutkivalla robotiikan alalla (engl. human-robot interaction) (ks. esim. M. Kim et al. 2011FI, 24).
  • 2.3EN1.5
    At the bottom right of the text input field in the Google Translate webpage, the characters for each text are displayed (300 characters for fragment 13). Significantly more characters could be entered into the field, up to 5000, but capturing a screenshot of texts consisting of more than 300 characters is impractical for this study, as the font size decreases and the text continues beyond the bottom of the screen view.
  • 2.2FI2
    Väitöstutkimuksessaan ”Reading Digital Poetry – Interface, Interaction, and Interpretation” Matti Kangaskoski ehdottaa lähi- ja hyperlukemisen leikkisää yhdistämistä. Kangaskoskelle ”hyperlähilukeminen” ja ”lähihyperlukeminen” viittaavat lukemiseen, joka tutkii hyperlukemista läheltä. (Kangaskoski 2017, 68.)
  • 2.5FI0.5
    Kääntämisen ja kuriirintyön yhteys ilmenee jo engl. translation-sanan etymologiassa, latinan tranferre-verbistä juontuva tranlat kun tarkoittaa ”yli tai toiselle puolelle kannettua”.
  • 2.5EN0.5
    The etymology of the word “translation” is evidence of the connection between translation and courier work, as the past participle of the Latin verb transferre, translat, means “carried across.”
  • 2.5FI0
    Tätä taustaa vasten fragmentti 17:n algoritmisessa käännöksessä ilmenevä (väärin)käännös ”it is embarrassing to embody psycho-physical dependence” on sattuva.
  • 2.5EN0
    Against this backdrop, the algorithmic (mis)translation in fragmentti 17 is about apposite as it could be: “it is embarrassing to embody psycho-physical dependence.”
  • 2.6FI1
    Taiteellisessa tutkimuksessaan Theatre Enters! The Play within the Play as a Means of Disruption Davide Giovanzana esittää, että näytelmä näytelmässä -rakenne on väline joka haastaa autoritaarista diskurssia sisältä käsin, leikkisästi (Giovanzana 2015FI). Tätä taustaa vasten DAR:n opinnäytteen voisi ajatella haastavan ja häiritsevän minun opinnäytettäni, joka on dominoivassa asemassa.
  • 2.8EN3
    Despite its length, the passage deserves to be quoted in its entirety here: “Andy Clark illustrates [the potential to make use of objects to enable more sophisticated thoughts than would otherwise be possible] with a story about Richard Feynman, the Nobel Prize—winning physicist, meeting with the historian Charles Weiner to discuss a batch of Feynman’s original notes. Weiner remarks that the papers are ‘a record of [Feynman’s] day-to-day work,’ but Feynman disagrees. ‘I actually did the work on the paper,’ he said. ‘Well,’ Weiner said, ‘the work was done in your head, but the record of it is still here.’ ‘No, it’s not a record, not really. It’s working. You have to work on paper and this is the paper. Okay?’ Feynman makes clear that he did not have his ideas in advance and wrote them down. Rather, the process of writing down was an integral part of his thinking, and the paper and pencil were as much a part of his cognitive system as the neurons firing in his brain. Working from such instances, Clark develops the model of extended cognition (which he calls EXTENDED), contrasting it with a model that imagines cognition happens in the brain (which he calls BRAINBOUND). The differences between EXTENDED and BRAINBOUND are clear, with the neurological, experimental, and anecdotal evidence overwhelmingly favoring the former over the latter.” (Hayles 2012, 93)
  • 2.3FI1.5
    Google-kääntäjä-verkkosivun tekstinsyöttökentän oikeassa alalaidassa näkyy kunkin tekstin merkkimäärä (fragmentti 13:n tapauksessa tasan 300 merkkiä). Merkkejä mahtuisi kenttään enemmänkin, aina 5000:een merkkiin saakka, mutta kuvakaappauksen ottaminen 300 merkkiä pidemmästä tekstistä on tämän tutkimuksen kannalta epäkäytännöllistä, fontin koko kun pienenee ja teksti jatkuu ruutunäkymän alalaidan yli.
  • 2.4EN2
    In addition to a print copy, I have at my disposal a digital copy of Carr’s book, freely available on the Internet.
  • 2.5FI1
    Google Mapsin reittiehdotusten vertaaminen Google-kääntäjän käännösehdotuksiin voisikin tämän anekdootin valossa antaa aihetta tutkia, miten digitaaliset teknologiat laajentavat ja ovat laajentamatta maantieteellistä ja lingvististä liikkuma-aluettamme.
  • 2.4EN1
    The fact that there is no link above to a corresponding Hayles passage seems to also point to this possible interpretation. Fragment 16 is the third fragment that does not refer to any particular Hayles passage (see 1.4 and 1.10).
  • 2.5EN1
    In light of this anecdote, comparing the route suggestions of Google Maps to the translation suggestions of Google Translate could allow us to explore how digital technologies expand and fail to expand our geographical and linguistic reach.
  • 2.4FI2
    Painetun kirjan lisäksi minulla on käytössäni Carrin kirjan digitaalinen, netissä vapaasti saatavilla oleva versio.
  • 2.1EN3
    Familiarity and “humanness” are, indeed, research topics in the field of human-robot interaction (see, for example, M. Kim et al. 2011, 24).
  • 2.2FI1
    Käytän tutkimuksen taiteellisista osista yhteisnimitystä love.abz/(love.abz)3 silloin, kun viittaan niiden yhteisiin piirteisiin tai osiin.
  • 2.2EN1
    When referring to features or parts present in both, I use the common name love.abz/(love.abz)3 of the artistic parts of the research.
  • 3.6FI3
    Filosofisia tekstejään systemaattisesti jopa neljälle kielelle kääntäneen ja uudelleenkääntäneen Vilém Flusserin työ on harvinaislaatuinen esimerkki siitä, miten itsekäännös voidaan integroida osaksi luovia ajatusprosesseja. Rainer Guldinin mukaan Flusser ”käytti itsekäännöksen tekniikkaa etäännyttääkseen itseään teksteistään ja tarkastaakseen niiden sisäisen johdonmukaisuuden” (Guldin 2013FI, 95, painotus lisätty).
  • 3.6EN3
    Having systematically translated and retranslated his philosophical texts in up to four languages, Vilém Flusser stands out as a remarkable example of integrating translation into creative thought processes. According to Rainer Guldin, Flusser “used the technique of self-translation to distance himself from his texts in order to verify their inner coherence and formal qualities” (Guldin 2013, 95, emphasis added).
  • 3.9EN1
    Fragment 29 is provocative in many respects as it marks—after a sizable gap of seven fragments—a return to the normal rule of order, i.e., adapting directly corresponding Hayles passages. Even more strikingly, the Hayles passage adapted here is on page 128 of How We Think, while the previous one is on page 4 (see 3.2). At the latest, it is now clear that DAR has abandoned their intention to adapt every sentence in the Hayles book.
  • 3.2EN2
    Unless, of course, we take into account the physical infrastructure needed to maintain and run this website. For more on the physical infrastructure of the Internet, see Blum 2012.
  • 3.2FI2
    Samoin tietysti ellei oteta huomioon tämän sivuston ylläpitoon tarvittavaa fyysistä infrastruktuuria. Internetin fyysisestä infrastruktuurista ks. Blum 2012.
  • 3.5EN2
    Christopher Manning has described neural machine translation (NMT) as “the approach of modeling the entire [machine translation] process via one big artificial neural network” (Neural Machine Translation and Models with Attention 3 April 2017, emphasis in original). Google has replaced its earlier statistical methods with a NMT system of its own, although not in all its language pairs (Lewis-Kraus 2016). Microsoft Translator has also migrated to an NMT system. On its website, the company promises “major advances in translation quality” compared to statistical methods: “Neural networks better capture the context of full sentences [-] providing [-] more human-sounding output” (Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages 15 November 2016).
  • 3.5EN3
    Currently, Google continues to use a statistical method in its translations between Finnish and English instead of the neural method (Google 1 July 2017).
  • 3.5EN5
    The idea of human algorithmic writing is alluring, as is the idea of an algorithm as a dramaturgical tool, a kind of performance script or score. See 2.6.
  • 3.6FI2
    DAR:n tapaus on siinä suhteessa epätavallinen, että Googlen ”alkuperäiset” käännökset jäävät näkyviin käännöslaatikoihin.
  • 3.5EN6
    In particular, I refer here to “The Textual Event”, a chapter in Joseph Grigely’s Textualterity—Art, Theory, and Textual Criticism in which he writes about the boundaries of a text, textual instability, and the text as a site of instability: “There is no correct text, no final text, no original text, but only texts that are different, drifting in their like differences” (Grigely 1995, 119).
  • 3.9FI2
    Kirjoitin ensimmäisen taiteellisen tutkimussuunnitelmani syksyllä 2006. Näytelmien kirjoittamisen kautta toteutettavan projektin tarkoitus oli tutkia omaelämäkerrallista kirjoittamista ”oman elämän eksploitaationa”. Rakkauden ABZ oli yksi suunnitelmassa kuvatuista taiteellisista töistä. (Huopaniemi 2006.)
  • 3.9EN2
    I wrote my first artistic research plan in autumn 2006. The project, to be carried out in and through the writing of plays, was to explore autobiographical writing as a form of self-exploitation or selfploitation. An ABZ of Love was one of the artistic works described in the proposal. (Huopaniemi 2007)
  • 3.9FI1
    Fragmentti 29 on provokatiivinen monessakin suhteessa, sillä se merkitsee paluuta normaaliin työjärjestykseen eli Hayles-katkelmien suorempaan sovittamiseen seitsemän fragmentin tauon jälkeen. Vieläkin silmäänpistävämpää on, että tämänkertainen Hayles-katkelma on sivulla 128, kun edellinen on sivulla 4 (ks. 3.2). Viimeistään nyt on selvää, että DAR on luopunut aikeestaan sovittaa Haylesin kirjan jokaisen lauseen.
  • 3.7EN4
    In part, this is what gives rise to the “linguistic wars” Kaplan mentions, in which internet search engine algorithms battle with algorithms trying to artificially manipulate their search results (Kaplan 2014, 58).
  • 3.5FI2
    Christopher Manning on kuvannut neuraalista konekääntämistä (engl. lyh. NMT) ”lähestymistavaksi, jossa [koneellisen kääntämisen] koko prosessi mallinnetaan yhden suuren keinotekoisen neuroverkon kautta” (Neural Machine Translation and Models with Attention 3.4.2017, painotus alkutekstissä). Google on korvannut aiemmat tilastolliset menetelmänsä omalla NMT-järjestelmällä, ei tosin kaikissa kielipareissaan (Lewis-Kraus 2016). Microsoft-kääntäjä on sekin siirtynyt NMT-järjestelmään. Verkkosivuillaan yhtiö lupaa ”merkittävää edistystä käännösten laadussa” tilastollisiin menetelmiin verrattuna: ”Neuroverkot ottavat paremmin haltuun koko lauseen kontekstin [-] ja tarjoavat inhimillisemmiltä kuulostavia tuloksia” (Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages 15.11.2016).
  • 3.6EN1
    From the point of view of research that utilizes different forms of automation, it is interesting to note that in English self-tranlation is also known as autotranslation (Bassnett 2013, 285). The basic definition of self-translation is translation of the author by the author.
  • 3.5FI5
    Ajatus inhimillisestä algoritmisesta kirjoittamisesta on kutkuttava, samoin kuin on ajatus algoritmista dramaturgisena työkaluna, eräänlaisena esityskäsikirjoituksena tai scorena. Ks. 2.6.
  • 3.6EN2
    DAR is an unusual case in that Google’s “original” translations are still visible in the translation boxes.
  • 3.5FI6
    Viittaan erityisesti Joseph Grigelyn kirjan Textualterity – Art, Theory, and Textual Criticism lukuun ”The Textual Event” (”Tekstuaalinen tapahtuma”), jossa Grigely kirjoittaa tekstin rajoista, tekstuaalisesta epävakaudesta ja tekstistä epävakauden tapahtumapaikkana: ”Ei ole oikeaa tekstiä, ei lopullista tekstiä, ei alkuperäistä tekstiä vaan ainoastaan erilaisia tekstejä, jotka ajelehtivat niiden samankaltaisissa eroissa” (Grigely 1995, 119).
  • 3.5EN4.5
    By writing machine, in this context, I refer to a machine with the capacity to contribute to the writing process by providing elements—individual words, phrases, whole sentences—that the human writer would not otherwise incorporate into their text (see 2.7).
  • 3.7FI4
    Osittain tästä syystä internetin hakukoneiden ja niiden tuloksia keinotekoisesti muuttavien algoritmien välillä käydään Kaplanin mainitsemia ”lingivistisiä sotia” (Kaplan 2014, 58).
  • 3.5FI3
    Tällä hetkellä Google käyttää edelleen suomen ja englannin välisissä käännöksissään tilastollista menetelmää neuraalisen menetelmän sijaan (Google 1.7.2017).
  • 3.5FI4.5
    Kirjoittavalla koneella tarkoitan tässä yhteydessä konetta, jolla on kapasiteetti myötävaikuttaa kirjoitusprosessiin tuomalla siihen aineksia – yksittäisiä sanoja, fraaseja, kokonaisia lauseitakin – joita inhimillinen kirjoittaja ei olisi ilman sitä tullut sisällyttäneeksi tekstiinsä (ks. 2.7).
  • 3.4EN1
    The video below, entitled “Babelian Performance,” is an adaptation of two texts that deal with the Tower of Babel. The texts are the English translation of Jacques Derrida’s “Des Tours de Babel” and Samuel Weber’s “Translatability II—Afterlife” (Derrida 2007, 191–225; Weber 2008, 79–94). I complete the 23-minute video soon after the second artistic part and it reflects the Babelian character of its last part.
  • 3.4FI1
    Alla oleva englanninkielinen video – jonka nimi on ”Babelian Performance” – on kahden Baabelin tornia käsittelevän tekstin sovitus. Tekstit ovat Jacques Derridan ”Des tours de Babelin” englanninkielinen käännös ja Samuel Weberin ”Translatability II – Afterlife” (Derrida 2007FI, 191–225; Weber 2008, 79–94). Valmistan 23-minuuttinen videon pian toisen taiteellisen osan jälkeen ja se heijastelee tämän viimeisen osan baabelilaista luonnetta.
  • 3.7FI1
    Annie Dorsenin algoritminen teatteri on esimerkki kunnianhimoisesta yrityksestä ottaa algoritmit mukaan esityksen valmistamiseen kaikkiin osa-alueisiin, mukaan lukien kirjoittamiseen (Dorsen 2012FI).
  • 3.7EN1
    Annie Dorsen’s algorithmic theater is an example of an ambitious attempt to incorporate algorithms into all facets of the creative process, including writing (Dorsen 2012).
  • 3.7EN2
    Visual artist Roman Verostko defines algorists as “artists who create art using algorithmic procedures that include their own algorithms” (Verostko n.d., 1).
  • 3.7FI2
    Kuvataiteilija Roman Verostko määrittelee algoristit ”taiteilijoiksi, jotka luovat taidetta käyttäen algoritmeja, mukaan lukien omia algoritmejaan” (Verostko s.a., 1).
  • 3.7EN3
    In connection with his exhibition Lingua Franca, Australian contemporary artist Baden Pailthorpe speaks of “the ‘voices’ of Google’s algorithms becom[ing] more and more present in the translations” of George Orwell’s Nineteen Eighty-Four (Pailthorpe 2012). Pailthorpe’s exhibition is the subject of Parikka’s essay.
  • 3.7FI3
    Lingua Franca -näyttelynsä yhteydessä australialainen nykytaiteilija Baden Pailthorpe kirjoittaa siitä, miten ”Googlen algoritmien ‘äänet’ ovat yhä enemmän läsnä” George Orwellin Vuonna 1984 -teoksen käännöksissä (Pailthorpe 2012FI). Pailthorpen näyttely on Parikan esseen aihe.
  • 3.6FI1
    Self-translation suomennetaan joko itsekäännökseksi tai oma käännökseksi (vrt. ruotsin egenöversättning ja saksan Selbstübersetzung). Automaation eri muotoja hyödyntävän tutkimuksen kannalta on mielenkiintoista huomata, että englannin kielessä itsekäännös tunnetaan myös autotranslationina (Bassnett 2013, 285). Itsekäännöksen perusmääritelmä on ”kirjoittajan omasta tekstistään tekemä käännös”.
  • 4.2FI1
    Hayles kehittelee teesiään ei-tietoisesta kognitiosta seuraavassa kirjassaan Unthought – The Power of the Cognitive Nonconscious, joka on katsantokannaltaan jos mahdollista vielä laajempi kuin How We Think. Unthoughtissa Hayles esittää, että tietoinen informaation käsittely on perinteisesti saanut liikaa huomiota ei-tietoisen kognition kustannuksella, joka yhdistää elollisia olioita ja älykkäitä koneita. (Hayles 2017.)
  • 4.2EN1
    Hayles develops her theory of non-conscious cognition in her next book Unthought—The Power of the Cognitive Nonconscious, which is, if possible, even broader in scope than How We Think. In Unthought, Hayles argues that the conscious processing of information has traditionally received too much attention at the expense of non-conscious cognition, which living beings and intelligent machines have in common. (Hayles 2017.)
  • 4.1FI1
    Kiitän työni esitarkastajaa Riku Roihankorpea vaikenemista koskevasta kriittisestä huomiostaan.
  • 4.1EN1
    I would like to thank my pre-examiner Riku Roihankorpi for his critical note on silence.
  • 4.2FI2
    Kiitän työni esitarkastajia Mika Eloa ja Riku Roihankorpea sukupuolta koskevista kriittisistä kommenteistaan.
  • 4.2EN2
    I thank the pre-examiners of this work, Mika Elo and Riku Roihankorpi, for their critical remarks concerning gender.
  • 2.1EN1
    In “On Linguistic Aspects of Translation,” Roman Jakobson describes three kinds of translation: “1) Intralingual translation or rewording is an interpretation of verbal signs by means of other signs of the same language. 2) Interlingual translation or translation proper is an interpretation of verbal signs by means of some other language. 3) Intersemiotic translation is an interpretation of verbal signs by means of signs of nonverbal sign systems” (Jakobson 1971, 261).
  • 2.1FI1
    Kirjoituksessaan ”On Linguistic Aspects of Translation” (suomentamaton) Roman Jakobson käsittelee kolmea kääntämisen lajia: 1) ”intralingual translationia” eli kielensisäistä kääntämistä, jossa sanallisia merkkejä tulkitaan toisilla, samaan kieleen kuuluvilla merkeillä; 2) kieltenvälistä eli varsinaista kääntämistä, jossa sanallisia merkkejä tulkitaan toisen kielen avulla; ja 3) intersemioottista käännöstä, jossa sanallisia merkkejä tulkitaan ei-verbaalisen merkkijärjestelmän avulla (ja kaiketi myös toisinpäin) (Jakobson 1971FI, 261).
  • 2.1FI2
    Trujillon ymmärrettävyysasteikolla – väline, jota käytetään arvioimaan konekäännöksen tuloksia – tämä esimerkki voisi sijoittua kategoriaan 3: ”Lauseen perusvaikutin on selvä, mutta joissakin yksityiskohdissa on epäselvyyttä johtuen kielioppi- ja sanavalintaongelmista. Lauseen merkityksen selventämiseksi olisi tarkasteltava alkukielistä lausetta.” Parhaassakin tapauksessa se voisi sijoittua viisikohtaisen asteikon kategoriaan 2: ”Lauseen merkitys on selvä, mutta kieliopissa, sanankäytössä ja tyylissä on joitakin ongelmia, minkä takia kokonaislaatu on heikompi kuin 1.” (Tobin 2015, 102.)
  • 2.1EN2
    On Trujillo’s intelligibility scale—a tool used to evaluate the results of machine translation—this example could belong in category 3: “The basic thrust of the sentence is clear, but you are not sure of some detailed parts because of grammar and word usage problems. You would need to look at the original source language sentence to clarify the meaning.” At best, it might be seen to belong in category 2 on the five-point scale: “The meaning of the sentence is clear, but there are some problems in grammar, word usage and/or style, making the overall quality less than 1.” (Tobin 2015, 102)
  • 2.3EN2
    Here are two of these descriptions: 1) “Of all the sacrifices we make when we devote ourselves to the Internet as our universal medium, the greatest is likely to be the wealth of connections within our own minds”; 2) “As a universal medium, a supremely versatile extension of our senses, our cognition, and our memory, the networked computer serves as a particularly powerful neural amplifier.” (Carr 2010, 195, 213.)
  • 2.3FI2
    Tässä näistä luonnehdinnoista kaksi: 1) ”Uhraamme omassa mielessämme olevan yhteyksien runsauden, kun panostamme internetiin universaalina medianamme ja tämä on kaikista tekemistämme uhrauksista suurin.”; 2) ”Universaalina mediana, aistiemme, kognitiomme ja muistimme äärimmäisen monikäyttöisenä jatkeena verkottunut tietokone toimii erityisen tehokkaana hermostollisena vahvistimena”. (Carr 2010, 195, 213.)
  • 3.2EN1
    The term born-digital “denotes texts or recordings produced in digital form, rather than having been converted from print or analog equivalents” (New Oxford American Dictionary).
  • 3.2FI1
    Olen suomentanut englanninkielisen termin born-digital ”alkuaan digitaaliseksi”. Termillä tarkoitetaan digitaalisessa muodossa alunperin tuotettuja tekstejä tai tallenteita erotukseksi digitalisoiduista aineistoista.
  • 3.5EN1
    As Rita Raley writes, Weaver’s wish, expressed in 1955, is that machine translation would allow for the automated transmission of multilingual texts. Thus, it would promote the availability of texts, not to mention international cultural exchange and mutual understanding—ultimately, the free communication of people around the globe. (Raley 2003, 291)
  • 3.5FI1
    Kuten Rita Raley kirjoittaa, Weaverin vuonna 1955 ilmaisema toive on, että koneellinen käännös mahdollistaisi monikielisten tekstien perusmerkityksen välittämisen automatisoidusti. Siten se edistäisi tekstien saatavuutta, kansainvälistä kulttuurinvaihtoa ja yhteisymmärrystä – viime kädessä ihmisten vapaata kommunikaatiota. (Raley 2003, 291.)
  • adapted from Hayles passage 1
    How do we think? This book explores the proposition that we think through, with, and alongside media. This, of course, is not a new idea. (Hayles 2012, 1)
  • adapted from Hayles passage 2
    Marshall McLuhan, Friedrich Kittler, Lev Manovich, Mark Hansen, and a host of others have made similar claims (Hayles 2012, 1).
  • adapted from Hayles passage 3
    Building on their work, this book charts the implications of media upheavals within the humanities and qualitative social sciences as traditionally print-based disciplines such as literature, history, philosophy, religion, and art history move into digital media (Hayles 2012, 1).
  • adapted from Hayles passage 4
    While the sciences and quantitative social sciences have already made this transition, the humanities and qualitative social sciences are only now facing a paradigm shift in which digital research and publication can no longer be ignored (Hayles 2012, 1).
  • adapted from Hayles passage 5
    Starting from mind-sets formed by print, nurtured by print, and enabled and constrained by print, humanities scholars are confronting the differences that digital media make in every aspect of humanistic inquiry, including conceptualizing projects, implementing research programs, designing curricula, and educating students (Hayles 2012, 1-2).
  • adapted from Hayles passage 6
    The Age of Print is passing, and the assumptions, presuppositions, and practices associated with it are now becoming visible as media-specific practices rather than the largely invisible status quo (Hayles 2012, 2).
  • adapted from Hayles passage 7
    To evaluate the impact of digital technologies, we may consider in overview an escalating series of effects. At the lower levels are e-mail, departmental websites, web searches, text messaging, creating digital files, saving and disseminating them, and so forth. Nearly everyone in academia, and large numbers outside academia, participate in digital technologies at these levels. Even here, the effects are not negligible. For example, the patterns of errors in writing made with pen and/or typewriter are quite different from those made with word processing. More dramatic is the impact on academic research; whereas scholars used to haunt the library, nowadays they are likely to access the sources they need via web searches. (Hayles 2012, 2)
  • adapted from Hayles passage 8
    Perhaps most significant at [the scholarly] level is the feeling one has that the world is at one’s fingertips. The ability to access and retrieve information on a global scale has a significant impact on how one thinks about one’s place in the world. (Hayles 2012, 2)
  • adapted from Hayles passage 9
    I live in a small town in North Carolina, but thanks to the web, I do not feel in the least isolated. I can access national news, compare it to international coverage, find arcane sources, look up information to fact-check a claim, and a host of other activities that would have taken days in the pre-Internet era instead of minutes, if indeed they could be done at all. (Hayles 2012, 2)
  • adapted from Hayles passage 10
    When my computer goes down or my Internet connection fails, I feel lost, disoriented, unable to work—in fact, I feel as if my hands have been amputated (perhaps recalling Marshall McLuhan's claim that media function as prostheses). Such feelings, which are widespread, constitute nothing less than a change in worldview. (Hayles 2012, 2)
  • adapted from Hayles passage 11
    Research indicates that the small habitual actions associated with web interactions—clicking the mouse, moving a cursor, etc.—may be extraordinarily effective in retraining (or more accurately, repurposing) our neural circuitry, so that the changes are not only psychological but physical as well (Hayles 2012, 2).
  • adapted from Hayles passage 12
    Learning to read has been shown to result in significant changes in brain functioning; so has learning to read differently, for example by performing Google searches (Hayles 2012, 2).
  • adapted from Hayles passage 13
    Nicholas Carr in The Shallows: What the Internet Is Doing to Our Brains (2010) argues that [changes in brain functioning associated with web interactions] are imperiling our ability to concentrate, leading to superficial thought, diminished capacity to understand complex texts, and a general decline in intellectual capacity. He relates them to feelings of being constantly distracted, so that instead of focusing on a task for a relatively long time, one feels compelled to check e-mail, search the web, break off to play a computer game, and so forth. (Hayles 2012, 2)
  • adapted from Hayles passage 14
    Here I want to draw a somewhat different implication: our interactions with digital media are embodied, and they have bodily effects at the physical level. Similarly, the actions of computers are also embodied, although in a very different manner than with humans. (Hayles 2012, 2-3)
  • adapted from Hayles passage 15

    The more one works with digital technologies, the more one comes to appreciate the capacity of networked and programmable machines to carry out sophisticated cognitive tasks, and the more the keyboard comes to seem an extension of one’s thoughts rather than an external device on which one types (Hayles 2012, 3).

  • adapted from Hayles passage 16
    Embodiment then takes the form of extended cognition, in which human agency and thought are enmeshed within larger networks that extend beyond the desktop computer into the environment. For this reason, models of embodied and extended cognition, such as proposed by Andy Clark (2008) and others, play a central role in my argument. (Hayles 2012, 3)
  • adapted from Hayles passage 17
    So far I have been speaking of lower levels of engagement, carried out every day by millions of people. Scholars are among those who frequently enact more sophisticated activities in digital media. At the next level, a scholar begins to use digital technologies as part of the research process. (Hayles 2012, 3)
  • adapted from Hayles passage 18
    The next step in engagement comes with conceptualizing and implementing research projects in digital media. Here a spectrum of possibilities unfolds: at one end, a one-off project that a scholar undertakes without becoming deeply engaged and, at the other end, scholars who work primarily in digital media. (Hayles 2012, 4)
  • adapted from Hayles passage 19
    Once learned and practiced routinely [-], sound receiving became as easy as listening to natural-language speech; one decoded automatically, going directly from sounds to word impressions. A woman who worked on Morse code receiving as part of a massive effort at Bletchley Park to decrypt German Enigma transmissions during World War II reported that after her intense experiences there, she heard Morse code everywhere—in traffic noise, bird songs, and other ambient sounds—with her mind automatically forming the words to which the sounds putatively corresponded. Although no scientific data exist on the changes sound receiving made in neural functioning, we may reasonably infer that it brought about long-lasting changes in brain activation patterns, as this anecdote suggests. (Hayles 2012, 128)
  • Agamben 2006EN
    Agamben, Giorgio. 2006. Infancy and History: On the Destruction of Experience. Translated by Liz Heron. London and New York: Verso.  
  • Agamben 2006FI
    Agamben, Giorgio. 2006. Infancy and History: On the Destruction of Experience. Kääntänyt Liz Heron. London and New York: Verso.
  • Bank of Finnish Terminology in Arts and Sciences 27 July 2017
    Bank of Finnish Terminology in Arts and Sciences. Online learning materials. Accessed 27.07.2017. Url: www.tieteentermipankki.fi/wiki/Käännöstiede:parafraasi
  • Bassnett 2013
    Bassnett, Susan. 2013. “Rejoinder.” Orbis Litterarum 68(3): 282–289.
  • Benjamin 1972FI
    Benjamin, Walter. 1972. ”Die Aufgabe des Übersetzers.” Gesammelte Schriften Bd. IV/1, toim. Tillman Rexroth, 9–21. Frankfurt/Main: Suhrkamp.
  • Benjamin 1972
    Benjamin, Walter. 1972. “Die Aufgabe des Übersetzers.” In Gesammelte Schriften Bd. IV/1, ed. Tillman Rexroth, 9–21. Frankfurt/Main: Suhrkamp.
  • Best & Marcus 2009
    Best, Stephen & Marcus, Sharon. 2009. “Surface Reading: An Introduction.” Representation108 (fall 2009): 1–21.
  • Blum 2012
    Blum, Andrew. 2012. Tubes: A Journey to the Center of the Internet. New York: Ecco Press.
  • Calonius 2013EN
    Calonius, Lauri. 2013. ”It Ain’t All in the Head—Situating Cognition to the Body and the Surrounding World”. MA thesis in Theoretical Philosophy, University of Helsinki, Helsinki.
  • Calonius 2013FI
    Calonius, Lauri. 2013. ”It Ain’t All in the Head – Situating Cognition to the Body and the Surrounding World”. Teoreettisen filosofian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Helsinki.
  • Carr 2010
    Carr, Nicholas. 2010. The Shallows: What the Internet Is Doing to Our Brains. New York & London: W. W. Norton & Company.
  • Cassin et al. 2014
    Cassin, Barbara & Apter, Emily & Lezra, Jacques & Wood, Michael, eds. 2014. Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon. Princeton: Princeton University Press.
  • Cassin et al. 2014FI
    Cassin, Barbara & Apter, Emily & Lezra, Jacques & Wood, Michael, toim. 2014. Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon. Princeton: Princeton University Press.
  • Castilho et al. 2017
    Castilho, Sheila & Moorkens, Joss & Gaspari, Federico & Calixto, Iacer & Tinsley, John & Way, Andy. 2017. “Is Neural Machine Translation the New State of the Art?” The Prague Bulletin of Mathematical Linguistics 108: 109–120.
  • Clark & Chalmers 1998
    Clark, Andy & Chalmers, David J. 1998. “The Extended Mind.” Analysis 58(1): 7–19.
  • Coffey n.d.
    Coffey, Sarah. n.d. “Prosthesis.” The Chicago School of Media Theory blog. Accessed 3 April 2016. lucian.uchicago.edu/blogs/mediatheory/keywords/prosthesis/
  • Coffey s.a.
    Coffey, Sarah: “Prostheses”. The Chicago School of Media Theory -blogi. lucian.uchicago.edu/blogs/mediatheory/keywords/prosthesis (3.4.2016)
  • de Vries & Hildebrandt 2013
    de Vries, Katja & Hildebrandt, Mireille. 2013. “Privacy, due process and the computational turn at a glance: pointers for the hurried reader.” In Privacy, Due Process and the Computational Turn: The Philosophy of Law Meets the Philosophy of Technology, eds. Katja de Vries and Mireille Hildebrandt, 1–40. New York: Routledge.
  • de Vries & Hildebrandt 2013FI
    de Vries, Katja & Hildebrandt, Mireille. 2013. “Privacy, due process and the computational turn at a glance: pointers for the hurried reader.” Privacy, Due process and the Computational Turn: The Philosophy of Law Meets the Philosophy of Technology, toim. Mireille Hildebrandt ja Katja de Vries, 143–168. New York: Routledge.
  • Derrida 2007
    Derrida, Jacques. 2007. Psyche: Inventions of the Other, Volume I. Translated by Joseph F. Graham. Stanford: Stanford University Press.
  • Derrida 2007FI
    Derrida, Jacques. 2007. Psyche: Inventions of the Other, Volume I. Kääntänyt Joseph F. Graham. Stanford: Stanford University Press.
  • Dorsen 2012

    Dorsen, Annie. 2012. “On Algorithmic Theatre.” Accessed 4 May 2016. www.anniedorsen.com/useruploads/files/on_algorithmic_theatre.pdf

  • Dorsen 2012FI
    Dorsen, Annie. 2012. ”On Algorithmic Theatre.” Haettu 4.5.2016. www.anniedorsen.com/useruploads/files/on_algorithmic_theatre.pdf
  • Drucker 2013EN
    Drucker, Johanna. 2013. “Intro to Digital Humanities: Introduction.” UCLA Center for Digital Humanities website. Accessed 1 February 2017. dh101.humanities.ucla.edu/?page_id=13
  • Drucker 2013FI
    Drucker, Johanna. 2013. “Intro to Digital Humanities: Introduction.” UCLA Center for Digital Humanities verkkosivusto. Haettu 1.2.2017. Url: dh101.humanities.ucla.edu/?page_id=13
  • Emerson 2014
    Emerson, Lori. 2014. Reading Writing Interfaces—From the Digital to the Bookbound. Electronic Mediations 44. Minneapolis & London: University of Minnesota Press.
  • Erpenbeck 2015
    Erpenbeck, Jenny. 2015. Gehen, Ging, Gegangen. München: Knaus Verlag.
  • Gillespie 2014EN
    Gillespie, Tarleton. 2014. “The Relevance of Algorithms.” Media Technologies: Essays on Communication, Materiality, and Society, ed. Tarleton Gillespie, 167–193. Cambridge ja Lontoo: The MIT Press.
  • Gillespie 2014FI
    Gillespie, Tarleton. 2014. “The Relevance of Algorithms.” Media Technologies: Essays on Communication, Materiality, and Society, toim. Tarleton Gillespie, 167–193. Cambridge ja Lontoo: The MIT Press.
  • Giovanzana 2015
    Giovanzana, Davide. 2015. Theatre Enters! The Play within the Play as a Means of Disruption. Acta Scenica 43. Helsinki: University of the Arts Helsinki, Theatre Academy, Performing Arts Research Center.
  • Giovanzana 2015FI
    Giovanzana, Davide. 2015. Theatre Enters! The Play within the Play as a Means of Disruption. Acta Scenica 43. Helsinki: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Esittävien taiteiden tutkimuskeskus.
  • Google 1.7.2017
    Google Cloud Platform. Tukisivusto. Haettu 1.7.2017. cloud.google.com/translate/docs/languages
  • Google 1 July 2017
    Google Cloud Platform. Language Support. Accessed 1 July 2017. cloud.google.com/translate/docs/languages
  • Grigely 1995
    Grigely, Joseph. 1995. Textualterity: Art, Theory, and Textual Criticism. Ann Arbor: University of Michigan Press.
  • Grutman 2011
    Grutman, Rainier. 2011. “Self-translation.” In Routledge Encyclopedia of Translation Studies, ed. Mona Baker and Gabriela Saldanha, 257–260. London and New York: Routledge.
  • Grutman 2011FI
    Grutman, Rainier. 2011. “Self-translation.” Routledge Encyclopedia of Translation Studies, toim. Mona Baker and Gabriela Saldanha, 257–260. Lontoo ja New York: Routledge.
  • Guldin 2013
    Guldin, Rainer. 2013. “Translating philosophy: Vilém Flusser’s practice of multiple self-translation.” In Self-Translation: Brokering Originality in Hybrid Culture, ed. Anthony Cordingley, 95-109. Bloomsbury Studies in Translation. London and New York: Bloomsbury.
  • Guldin 2013FI
    Guldin, Rainer. 2013. ”Translating philosophy: Vilém Flusser’s practice of multiple self-translation.” Self-Translation: Brokering Originality in Hybrid Culture, toim. Anthony Cordingley, 95–109. Bloomsbury Studies in Translation. London ja New York: Bloomsbury.
  • Haverinen & Suominen 2015EN
    Haverinen, Anna & Suominen, Jaakko. 2015. “Koodaamisen ja kirjoittamisen vuoropuhelu? Mitä on digitaalinen humanistinen tutkimus.” Ennen ja nyt, Historian tietosanomat website. Accessed 28 February 2017. www.ennenjanyt.net/2015/02/koodaamisen-ja-kirjoittamisen-vuoropuhelu-mita-on-digitaalinen-humanistinen-tutkimus/
  • Haverinen & Suominen 2015FI
    Haverinen, Anna & Suominen, Jaakko. 2015. ”Koodaamisen ja kirjoittamisen vuoropuhelu? Mitä on digitaalinen humanistinen tutkimus.” Ennen ja nyt, Historian tietosanomat verkkosivusto. Haettu 28.2.2017. www.ennenjanyt.net/2015/02/koodaamisen-ja-kirjoittamisen-vuoropuhelu-mita-on-digitaalinen-humanistinen-tutkimus/
  • Hayles 2008
    Hayles, N. Katherine. 2008. “Distributed Cognition at/in Work: Strickland, Lawson Jaramillo, and Ryan’s slippingglimpse.” Frame 2008(21.1): 15–29.
  • Hayles 2012
    Hayles, N. Katherine. 2012. How We Think: Digital Media and Contemporary Technogenesis. Chicago & London: The University of Chicago Press.
  • Hayles 2017
    Hayles, N. Katherine. 2017. “Unthought – The Power of the Cognitive Nonconscious.” Chicago & London: The University of Chicago Press.
  • Heinonen et al. 2012EN
    Heinonen, T., Kivimäki A., Korhonen K., Korhonen T., Reitala H., Aristoteles. 2012. Aristoteleen Runousoppi (The Poetics by Aristotle, new Finnish translation). Helsinki: Teos.
  • Heinonen et al. 2012
    Heinonen, T., Kivimäki A., Korhonen K., Korhonen T., Reitala H., Aristoteles. 2012. Aristoteleen Runousoppi. Helsinki: Teos.
  • Hotinen 2002
    Hotinen, Juha-Pekka. 2002. Tekstuaalista häirintää – kirjoituksia teatterista, esitystaiteesta. Helsinki: Like.
  • Huopaniemi 2006
    Huopaniemi, Otso. 2006. ”Oman elämän eksploitaatio.” Taiteellisen tutkimuksen suunnitelma, Teatterikorkeakoulu, Helsinki.
  • Huopaniemi 2007
    Huopaniemi, Otso. 2007. “Selfploitation within the Context of Playwriting.” Artistic research plan, Theater Academy Helsinki.
  • Huopaniemi 2015EN
    Huopaniemi, Otso. 2015. Rakkauden ABZ. Research Catalogue website. Accessed 16 February 2017. www.researchcatalogue.net/view/159469/205363
  • Huopaniemi 2014
    Huopaniemi, Otso. 2014. ”TPs and IOAs in Supposed Disorder.” Teatteri ja media(t), toim. Marjatta Häti-Korkeila, Hanna Järvinen, Jukka Kortti, Riku Roihankorpi, 139–148. Näyttämö ja tutkimus 5. Helsinki: Teatterintutkimuksen seura.
  • Huopaniemi 2014EN
    Huopaniemi, Otso. 2014. “TPs and IOAs in Supposed Disorder.” Teatteri ja media(t), eds. Marjatta Häti-Korkeila, Hanna Järvinen, Jukka Kortti, Riku Roihankorpi, 139–148. Näyttämö ja tutkimus 5. Helsinki: Theatre Research Society.
  • Huopaniemi 2015b
    Huopaniemi, Otso. 2015. ”Dear Rita.” RUUKKU Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu. Haettu 6.4.2016. www.researchcatalogue.net/view/159469/229633.
  • Huopaniemi 2015ENb
    Huopaniemi, Otso. 2015. “Dear Rita.” RUUKKU Studies in Artistic Research (online journal). Accessed 6 April 2016. www.researchcatalogue.net/view/159469/229633.
  • Huopaniemi 2015FI
    Huopaniemi, Otso. 2015. Rakkauden ABZResearch Catalogue verkkosivusto. Haettu 16.2.2017. www.researchcatalogue.net/view/159469/205363
  • Jain et al. 2007
    Jain, Lakhmi C. & Quteishat, Anas & Lim, Chee Peng. 2007. “Intelligent Machines: An Introduction.” Studies in Computational Intelligence (SCI) 70:1–9.
  • Jakobson 1971
    Jakobson, Roman. 1971. “On Linguistic Aspects of Translation.” In Selected Writings, Vol. 2, ed. Roman Jakobson, 260–66. The Hague: Mouton.
  • Jakobson 1971FI
    Jakobson, Roman. 1971. ”On Linguistic Aspects of Translation.” Selected Writings, Vol. 2, toim. Roman Jakobson, 260–66. Haag: Mouton.
  • Kangaskoski 2017
    Kangaskoski, Matti. 2017. “Reading Digital Poetry – Interface, Interaction, and Interpretation.” Humanistisen tiedekunnan väitöstutkimus, Helsingin yliopisto, Helsinki.
  • Kangaskoski 2017EN
    Kangaskoski, Matti. 2017. “Reading Digital Poetry—Interface, Interaction, and Interpretation.” Academic Dissertation, Faculty of Arts, University of Helsinki, Helsinki.
  • Kaplan 2014
    Kaplan, Frederic. 2014. “Linguistic Capitalism and Algorithmic Mediation.” Representations 127: 57–63.
  • Lehmann 2006EN
    Lehmann, Hans-Thies. Postdramatic Theatre. Translated and with an introduction by Karen Jürs-Munby. London and New York: Routledge.
  • Lehmann 2006FI
    Lehmann, Hans-Thies. Postdramatic Theatre. Kääntänyt ja esipuheen kirjoittanut Karen Jürs-Munby. Lontoo ja New York: Routledge.
  • Lesage 2013
    Lesage, Dieter. 2013. “PaR in Continental Europe: A Site of Many Contests.” In Practice as Research in the Arts: Principles, Protocols, Pedagogies, Resistances, ed. Robin Nelson, 143–151. London: Palgrave Macmillan.
  • Lesage 2013FI
    Lesage, Dieter. 2013. ”PaR in Continental Europe: A Site of Many Contests.” Practice as Research in the Arts: Principles, Protocols, Pedagogies, Resistances, toim. Robin Nelson, 143–151. Lontoo: Palgrave Macmillan.
  • Lewis-Kraus 2016
    Lewis-Kraus, Gideon. 2016. ”The Great A.I. Awakening.” The New York Times 14.12.2016. www.nytimes.com/2016/12/14/magazine/the-great-ai-awakening.html?_r=0
  • Lewis-Kraus 2016EN

    Lewis-Kraus, Gideon. 2016. ”The Great A.I. Awakening.” The New York Times 14 December 2016. www.nytimes.com/2016/12/14/magazine/the-great-ai-awakening.html?_r=0

  • love.abz production info
    Working group: Otso Huopaniemi (concept and direction), Anna Maria Häkkinen (performance), Leo Kirjonen (performance), Alexander Komlósi (performance), Teemu Miettinen (performance), Heikki Paasonen (spatial and lighting design), Joonas Pehrsson (sound design) Venue: Kiasma Theater, Helsinki, Finland Performance dates: February-March 2013 Languages: English, Finnish Supported by: University of Arts Helsinki (Theatre Academy), Finnish Cultural Foundation, Uusimaa Regional Fund, Samuel Huber Art Foundation and the Arts Promotion Center Finland
  • love.abz produktiotiedot
    Työryhmä: Otso Huopaniemi (suunnittelu ja toteutus), Anna Maria Häkkinen (esitys), Leo Kirjonen (esitys), Alexander Komlosi (esitys), Teemu Miettinen (esitys), Heikki Paasonen (tila- ja valosuunnittelu), Joonas Pehrsson (äänisuunnittelu) Esityspaikka: Kiasma-teatteri, Helsinki Esitysajankohta: helmi-maaliskuu 2013 Esityskielet: suomi, englanti Rahoitus: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto, Samuel Huberin Taidesäätiö ja Taiteen edistämiskeskus
  • (love.abz)3 production info
    Working group: Otso Huopaniemi (concept and implementation), Josep Caballero García (performance), Emily Gleeson (performance), Leo Kirjonen (performance), Meri Koivisto (performance), Alexander Komlósi (performance), Lee Meir (performance), Teemu Miettinen (performance), Ania Nowak (performance), Eeva Semerdjiev (performance), Annett Hardegen (production), Johannes Maas (spatial and lighting design), Roni Katz (assistant director), Robert Wolf (technical support), Venue: Theaterdiscounter, Berlin Performance dates: 13–17 November 2015 Languages: Finnish, English, German, Catalan, Hebrew, Bulgarian, Polish, French, Spanish, Swedish, Czech Supported by Kone Foundation, Finnland-Insitut in Deutschland, the Berlin Senate, the Finnish Cultural Foundation Central Fund, Fonds Darstellende Künste (Germany)
  • (love.abz)3 produktiotiedot
    Työryhmä: Otso Huopaniemi (suunnittelu ja toteutus), Josep Caballero García (esitys), Emily Gleeson (esitys), Leo Kirjonen (esitys), Meri Koivisto (esitys), Alexander Komlosi (esitys), Lee Meir (esitys), Teemu Miettinen (esitys), Ania Nowak (esitys), Eeva Semerdjiev (esitys), Annett Hardegen (tuotanto), Johannes Maas (tila- ja valosuunnittelu), Roni Katz (apulaisohjaaja), Robert Wolf (tekninen tuki) Esityspaikka: Theaterdiscounter, Berliini Esitysajankohta: 13.–17. marraskuuta 2015 Esityskielet: suomi, englanti, saksa, katalaani, heprea, bulgaria, puola, ranska, espanja, ruotsi, tšekki Rahoitus: Koneen Säätiö, Suomen Saksan-instituutti, Berliinin senaatti, Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahasto, Fonds Darstellende Künste (Saksa)
  • M. Kim et al. 2011
    Kim, M. & Oh, K. & Choi, J. & Jung, J. & Kim, Y. “User-Centered HRI: HRI Research Methodology for Designers.” In Mixed Reality and Human-Robot Interaction, ed. Xiangyu Wang, 13–34. Dordrecht: Springer.
  • M. Kim et al. 2011FI
    Kim, M. & Oh, K. & Choi, J. & Jung, J. & Kim, Y. “User-Centered HRI: HRI Research Methodology for Designers.” Mixed Reality and Human-Robot Interaction, toim. Xiangyu Wang, 13–34. Dordrecht: Springer.
  • Microsoft 15.11.2016
    “Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages.” Microsoft Translator -verkkosivusto. Haettu 15.11.2016. blogs.msdn.microsoft.com/translation/2016/11/15/microsoft-translator-launching-neural-network-based-translations-for-all-its-speech-languages/
  • Microsoft 15 November 2016

    “Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages.” Microsoft Translator website. Accessed 15 November 2016. blogs.msdn.microsoft.com/translation/2016/11/15/microsoft-translator-launching-neural-network-based-translations-for-all-its-speech-languages/

  • Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages 15.11.2016
    Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages. YouTube video, 15.11.2016. Haettu 1.7.2017. blogs.msdn.microsoft.com/translation/2016/11/15/microsoft-translator-launching-neural-network-based-translations-for-all-its-speech-languages/
  • Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages 15 November 2016
    Microsoft Translator launching Neural Network based translations for all its speech languages, 15 November 2016. Accessed 1 July 2017. blogs.msdn.microsoft.com/translation/2016/11/15/microsoft-translator-launching-neural-network-based-translations-for-all-its-speech-languages/
  • Neural Machine Translation and Models with Attention 3.4.2017

    Neural Machine Translation and Models with Attention. YouTube video, 3.4.2017. Haettu 1.7.2017. youtu.be/IxQtK2SjWWM

  • Neural Machine Translation and Models with Attention 3 April 2017
    Neural Machine Translation and Models with Attention. YouTube video. 3 April 2017. Accessed 1 July 2017. youtu.be/IxQtK2SjWWM
  • Page et al. 1999EN
    Page, Lawrence & Brin, Sergey & Motwani, Rajeev & Winograd, Terry. 1999. “The PageRank Citation Ranking: Bringing Order to the Web.” Stanford InfoLab Publication Server. Accessed 27 February 2017. ilpubs.stanford.edu:8090/422/
  • Page et al. 1999FI
    Page, Lawrence & Brin, Sergey & Motwani, Rajeev & Winograd, Terry. 1999. ”The PageRank Citation Ranking: Bringing Order to the Web.” Stanford InfoLab Publication Server. Haettu 27.2.2017. ilpubs.stanford.edu:8090/422/
  • Pailthorpe 2012
    Pailthorpe, Baden. 2012. “Lingua Franca.” Ctrl-Z: New Media Philosophy online journal. Accessed 1 May 2015. www.ctrl-z.net.au/articles/issue-1/pailthorpe-lingua-franca
  • Pailthorpe 2012FI
    Pailthorpe, Baden. 2012. ”Lingua Franca.” Ctrl-Z: New Media Philosophy verkkojulkaisu. Haettu 1.5.2015. www.ctrl-z.net.au/articles/issue-1/pailthorpe-lingua-franca
  • Palancar 2012
    Palancar, Enrique L. 2012. “A typology of split conjunction.” Linguistic Typology 16: 265–320.
  • Parikka 2012
    Parikka, Jussi. 2012. “Statistical Machine Art.” In Lingua Franca Catalogue Essays, 3–8. Sydney: Firstdraft Gallery.
  • Parikka 2012FI
    Parikka, Jussi. 2012. ”Statistical Machine Art.” Lingua Franca Catalogue Essays, 3–8. Sydney: Firstdraft Gallery.
  • Parisi 2015
    Parisi, Luciana. 2015. “Automated Cognition, Algorithmic Capitalism and the Incomputable.” Algorithmic Cultures and Security, fourth gathering in the Posthuman Glossary series, BAK, Utrecht. Accessed 5 May 2016. Url: vimeo.com/140173695
  • Parisi 2015FI
    Parisi, Luciana. 2015. ”Automated Cognition, Algorithmic Capitalism and the Incomputable.” Algorithmic Cultures and Security, fourth gathering in the Posthuman Glossary series, BAK, Utrecht. Haettu 5.5.2016. Url: vimeo.com/140173695
  • Pasquale 2015
    Pasquale, Frank. 2015. The Black Box Society: The Secret Algorithms That Control Money and Information. Cambridge & Lontoo: Harvard University Press.
  • Peñalver 2015
    Peñalver, Maria Recuenco. 2015. “Encounter with André Brink: Looking on ... Self-Translation.” Research in African Literatures 46(2): 146–156.
  • Phdarts.eu 1.2.2017
    PhDArts. s.a. “Admission Requirements.” Phdarts.eu yliopistollinen verkkosivusto. Haettu 1.2.2017. www.phdarts.eu/Admission/Requirements
  • Phdarts.eu 1 February 2017
    PhDArts. n.d. “Admission Requirements.” Phdarts.eu university website. Accessed 1 February 2017. www.phdarts.eu/Admission/Requirements
  • Pollock 1998EN
    Pollock, Della. 1998. “Performing Writing.” In The Ends of Performance, edited by Peggy Phelan and Jill Lane, 73–103. New York: New York University Press.
  • Pollock 1998FI
    Pollock, Della. 1998. ”Performing Writing.” Teoksessa The Ends of Performance, toimittaneet Peggy Phelan ja Jill Lane, 73–103. New York: New York University Press.
  • Rainio 2015
    Rainio, Tuomo. 2015. “Reconfigured Image—translations between concept, code and screen.” RUUKKU Studies in Artistic Research (online journal). Accessed 6 April 2016. www.researchcatalogue.net/view/156126/156127
  • Rainio 2015FI
    Rainio, Tuomo. 2015. ”Reconfigured Image – translations between concept, code and screen”. RUUKKU Taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisu. Haettu 6.4.2016. www.researchcatalogue.net/view/156126/156127.
  • Raley 2003
    Raley, Rita. 2003. “Machine Translation and Global English.” The Yale Journal of Criticism 16(2): 291–313.
  • Raley 2009
    Raley, Rita. 2009. Tactical MediaElectronic Mediations 28. Minneapolis and London: University of Minnesota Press.
  • Raley 2016
    Raley, Rita. 2016. “Algorithmic Translations.” CR: The New Centennial Review 16(1): 115–138.
  • Raley 2018
    Raley, Rita. 2018. “love.abz and the Task of the Machine Translator.” Amodern journal. Accessed 15 February 2018. amodern.net/article/love-abz.
  • Raley 2018FI
    Raley, Rita. 2018. ”love.abz and the Task of the Machine Translator.” Amodern-verkkojulkaisu. Haettu 15.2.2018. amodern.net/article/love-abz
  • Rouvroy 2013bEN
    Rouvroy, Antoinette. 2013. “The end(s) of critique: data-behaviourism vs. due-process.” In Privacy, Due process and the Computational Turn: The Philosophy of Law Meets the Philosophy of Technology, eds. Mireille Hildebrandt and Katja de Vries, 143–168. New York: Routledge.
  • Rouvroy 2013bFI
    Rouvroy, Antoinette. 2013. “The end(s) of critique: data-behaviourism vs. due-process.” Privacy, Due process and the Computational Turn: The Philosophy of Law Meets the Philosophy of Technology, toim. Mireille Hildebrandt ja Katja de Vries, 143–168. New York: Routledge.
  • Rouvroy 2013EN
    Rouvroy, Antoinette. 2013. ”Algorithmic Governmentality and the End(s) of Critique”. Society on the Query #2, Session 4: Reflections on Search, network cultures, 8 November 2013. Url: vimeo.com/79880601
  • Rouvroy 2013FI
    Rouvroy, Antoinette. 2013. ”Algorithmic Governmentality and the End(s) of Critique”. Society on the Query #2, Session 4: Reflections on Search, network cultures, 8.11.2013. Url: vimeo.com/79880601
  • Sarconference2016.net 3.2.2017
    Sarconference2016.net konferenssin verkkosivusto. Haettu 3.2.2017. www.sarconference2016.net/rc
  • Sarconference2016.net 3 February 2017
    Sarconference2016.net conference website. Accessed 3 February 2017. www.sarconference2016.net/rc
  • Schlesinger et al. 2008
    Schlesinger, Judith D. & O’Leary, Dianne P. & Conroy, John M. 2008. “Arabic/English Multi-document Summarization with CLASSY—The Past and the Future.” In Computation Linguistics and Intelligent Text Processing, ed. Alexander Gelbukh, 568–581. Berlin: Springer.
  • Schlesinger et al. 2008FI
    Schlesinger, Judith D. & O’Leary, Dianne P. & Conroy, John M. 2008. ”Arabic/English Multi-document Summarization with CLASSY—The Past and the Future.” Computation Linguistics and Intelligent Text Processing, toim. Alexander Gelbukh, 568–581. Berlin: Springer.
  • Schuppli 2014
    Schuppli, Susan. 2014. “Deadly algorithms—Can legal codes hold software accountable for code that kills?” Susan Schuppli website. Accessed 1 May 2016. www.susanschuppli.com/wp-content/uploads/2014/11/Deadly-Algorithms.pdf
  • Schuppli 2014FI
    Schuppli, Susan. 2014. ”Deadly algorithms—Can legal codes hold software accountable for code that kills?” Susan Schuppli verkkosivusto. Haettu 1.5.2016. www.susanschuppli.com/wp-content/uploads/2014/11/Deadly-Algorithms.pdf
  • Schwab 2008EN
    Schwab, Michael. 2008. “The Power of Deconstruction in Artistic Research.” Working Papers in Art and Design 5. Accessed 1 February 2017. www.herts.ac.uk/__data/assets/pdf_file/0017/12428/WPIAAD_vol5_schwab.pdf
  • Schwab 2008FI
    Schwab, Michael. 2008. “The Power of Deconstruction in Artistic Research.” Working Papers in Art and Design 5. Haettu 1.2.2017. www.herts.ac.uk/__data/assets/pdf_file/0017/12428/WPIAAD_vol5_schwab.pdf
  • Slavin 2011EN
    Slavin, Kevin. 2011. “How algorithms shape our world.” TED Ideas worth spreading website. Accessed 1 May 2016. www.ted.com/talks/kevin_slavin_how_algorithms_shape_our_world/transcript
  • Slavin 2011FI
    Slavin, Kevin. 2011. ”How algorithms shape our world.” TED Ideas worth spreading -verkkosivusto. Haettu 01.05.2016. www.ted.com/talks/kevin_slavin_how_algorithms_shape_our_world/transcript
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 2
    Marshall McLuhan, Friedrich Kittler, Lev Manovich, Mark Hansen ja monet muut ovat esittäneet samanlaisia väitteitä (Hayles 2012, 1).
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 3
    Rakentaen heidän työnsä varaan tämä kirja kartoittaa humanististen ja laadullisten yhteiskuntatieteiden – perinteisesti painokulttuuristen alojen kuten kirjallisuuden, historian, filosofian, uskonnon ja taidehistorian – piirissä tapahtuneiden mediamullistusten vaikutuksia näiden siirtyessä digitaaliseen mediaan (Hayles 2012, 1).
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 4
    Siinä missä luonnontieteet ja kvantitatiiviset yhteiskuntatieteet ovat jo tehneet tämän siirtymän, on humanistisilla ja laadullisilla yhteiskuntatieteillä vasta nyt edessään paradigman muutos, jossa digitaalista tutkimusta ja julkaisemista ei enää voi sivuuttaa (Hayles 2012, 1).
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 5
    Alkaen painokulttuurin muokkaamista, ruokkimista, mahdollistamista ja rajoittamista ajattelutavoista humanistiset tutkijat joutuvat vastakkain digitaalisen median humanistisessa tutkimuksessa kokonaisuudessaan aiheuttamien eroavuuksien kanssa, mukaan lukien projektien käsitteellistämisessä, tutkimusohjelmien toteuttamisessa, opetussuunnitelmien suunnittelussa ja opiskelijoiden kouluttamisessa (Hayles 2012, 1-2).
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 6
    Painokulttuurin aikakausi väistyy ja siihen liittyvät oletukset, otaksumat ja käytännöt näyttäytyvät nyt mediaspesifisinä käytäntöinä pikemminkin kuin pitkälti näkymättömänä status quona (Hayles 2012, 2).
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 8
    Ehkä kaikkein merkittävintä [akateemisella] tasolla on tunne, että maailma on hyppysissämme. Kyvyllä saada ja hakea tietoa maailmanlaajuisesti on merkittävä vaikutus siihen, miten miellämme oman paikkamme maailmassa. (Hayles 2012, 2.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 9
    Asun pienessä kaupungissa Pohjois-Carolinassa, mutta verkon ansiosta en tunne itseäni lainkaan eristäytyneeksi. Voin selata kansallisia uutisia, verrata niitä kansainväliseen raportointiin, löytää piilotettuja lähteitä, etsiä informaatiota väitteen asiapitoisuuden tarkistamiseksi ja tehdä monia muita toimintoja, jotka olisivat vieneet internetiä edeltävällä aikakaudella minuuttien sijaan päiviä – jos olisivat ylipäänsä olleet mahdollisia. (Hayles 2012, 2.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 10
    Kun tietokoneeni kaatuu tai internet-yhteyteni katkeaa, tunnen itseni eksyneeksi, suuntavaistoni menettäneeksi, työkyvyttömäksi – itse asiassa se on kuin käteni olisi amputoitu (tuoden ehkä mieleen Marshall McLuhanin väitteen, että mediat toimivat proteeseina). Tällaiset tunteet ovat yleisiä ja ne ilmentävät ei vähempää kuin maailmankuvan muutosta. (Hayles 2012, 2.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 11
    Tutkimukset osoittavat, että verkon käyttöön liittyvät pienet, tavanomaiset toiminnot – kuten hiiren klikkaaminen, kursorin liikutteleminen, jne. – saattavat olla tavattoman tehokkaita uudelleenharjaannuttamaan (tai tarkemmin ottaen mukauttamaan) hermopiirejämme. Muutokset eivät ole vain psykologisia vaan myös fyysisiä. (Hayles 2012, 2.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 12
    Lukemaan oppimisen on osoitettu aiheuttavan merkittäviä muutoksia aivojen toiminnassa; niin on myös eri tavoin lukemaan oppimisen, esimerkiksi Google-hakuja suorittamalla (Hayles 2012, 2).
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 13
    Kirjassaan The Shallows: What the Internet Is Doing to Our Brains (2010) Nicholas Carr esittää, että [verkon kanssa vuorovaikutuksessa olemisen aiheuttamat muutokset aivojen toiminnassa] vaarantavat kykymme keskittyä ja johtavat pinnalliseen ajatteluun, heikentyneeseen kykyyn ymmärtää monimutkaisia tekstejä ja yleiseen älyllisen kapasiteetin laskuun. Hän yhdistää ne jatkuvan hajamielisyyden tunteeseen: sen sijaan että keskittyisimme yhteen tehtävään suhteellisen kauan katsomme tarpeelliseksi tarkistaa sähköpostimme, selata verkkoa, pelata tietokonepelejä ja niin edelleen. (Hayles 2012, 2.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 14
    Tässä yhteydessä haluan tehdä hieman toisenlaisen päätelmän: vuorovaikutuksemme digitaalisen median kanssa on ruumiillistunutta ja sillä on ruumiillisia vaikutuksia fyysisellä tasolla. Tietokoneiden toiminnot ovat niin ikään ruumiillistuneita, vaikkakin hyvin eri tavalla kuin ihmisillä. (Hayles 2012, 2-3.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 15
    Mitä enemmän digitaalisia teknologioita käytämme, sitä enemmän arvostamme verkottuneiden ja ohjelmoitavien koneiden kapasiteettia suorittaa monimutkaisia kognitiivisia tehtäviä ja sitä enemmän näppäimistö alkaa vaikuttaa ulkoisen laitteen sijaan ajatustemme jatkeelta (Hayles 2012, 3).
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 16
    Ruumiillistaminen ottaa siten laajennetun kognition muodon, jossa inhimillinen toimijuus ja ajattelu kietoutuvat pöytätietokonetta kauemmas ympäristöön ulottuviin, suurempiin verkostoihin. Tästä syystä kehollisen ja laajennetun kognition mallit, kuten Andy Clarkin ja muiden ehdottamat, ovat keskeisessä asemassa argumentissani. (Hayles 2012, 3.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 17
    Olen tähän mennessä puhunut alemmista sitoutumisen tasoista, joita miljoonat ihmiset suorittavat päivittäin. Tutkijat ovat niiden joukossa, jotka usein toteuttavat kehittyneempiä toimintoja digitaalisissa medioissa. Seuraavalla tasolla tutkija alkaa käyttää digitaalista teknologiaa osana tutkimusprosessia. (Hayles 2012, 3.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 18
    Seuraava askel sitoutumisessa on tutkimushankkeiden käsitteellistäminen ja toteuttaminen digitaalisissa medioissa. Mahdollisuuksien skaala on laaja: yhdessä ääripäässä on kertaluonteinen hanke, jonka tutkija toteuttaa olematta syvästi sitoutunut, ja toisessa taas tutkijat, jotka työskentelevät pääasiassa digitaalisissa medioissa. (Hayles 2012, 4.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 19
    [Lennätinjärjestelmän] äänisignaalien vastaanottaminen muuttui yhtä helpoksi kuin luonnollisen kielen kuunteleminen, kun se oli opittu ja säännöllisesti harjoiteltu. Dekoodaaminen tapahtui automaattisesti edeten äänistä sanavaikutelmiin. Bletchley Parkissa toisen maailmansodan aikana osana mittavaa yritystä purkaa Saksan Enigma-lähetyksiä työskennellyt nainen raportoi, että siellä kohtaamiensa intensiivisten kokemusten jälkeen hän kuuli morseaakkosia kaikkialla – liikenteen melussa, lintujen laulannassa ja muissa ympäristön äänissä – muodostaen mielessään automaattisesti sanoja, joita äänet oletetusti vastasivat. Tästä anekdootista voimme vetää sen johtopäätöksen, että äänisignaalien vastaanottaminen sai aikaan pitkäkestoisia muutoksia aivojen aktivointirakenteissa, vaikka tieteellistä tietoa äänisignaalien vastaanottamisen vaikutuksista hermotoimintaan ei ole. (Hayles 2012, 128.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 1
    Miten me ajattelemme? Tämä kirja tutkii ehdotusta, että ajattelemme eri medioiden läpi, kanssa ja rinnalla. Tämä ei tietenkään ole mikään uusi idea. (Hayles 2012, 1.)
  • sovitettu Hayles-katkelmasta 7
    Digitaalisten teknologioiden vaikutusten arvioimiseksi voimme tarkastella laajenevaa vaikutusten sarjaa. Alemmilla tasoilla ovat sähköposti, yliopistolliset verkkosivustot, verkkohaut, tekstiviestit, digitaalisten tiedostojen luominen, tallentaminen ja välittäminen ja niin edelleen. Yliopistomaailmassa lähes jokainen – ja akateemisen maailman ulkopuolellakin suuri joukko – käyttää digitaalisia teknologioita näillä tasoilla. Esimerkiksi kynällä ja/tai kirjoituskoneella kirjoitettaessa tehtyjen virheiden kaavamaisuudet ovat varsin erilaiset kuin tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettaessa tehtyjen. Vaikutus akateemiseen tutkimukseen on vielä dramaattisempi: siinä missä tutkijat kummittelivat ennen kirjastossa, nykyään he voivat käyttää tarvitsemiaan lähteitä verkkohakujen avulla. (Hayles 2012, 2.)
  • Stiegler 1998
    Stiegler, Bernard. 1998. Technics and Time, 1: The Fault of Epimetheus. Translated by Richard Beardsworth and George Collins. Stanford: Stanford University Press.
  • Stiegler 1998FI
    Stiegler, Bernard. 1998. Technics and Time, 1: The Fault of Epimetheus. Kääntäneet Richard Beardsworth ja George Collins. Stanford: Stanford University Press.
  • Stiegler 2012EN
    Stiegler, Bernard. 2012. “Relational Ecology and the Digital Pharmakon.” Culture Machine volume 13 (2012): 1–19.
  • Stiegler 2012FI
    Stiegler, Bernard. 2012. ”Relational Ecology and the Digital Pharmakon.” Culture Machine 2012(13): 1–19.
  • Tieteen termipankki 27.07.2017
  • Tobin 2015
    Tobin, Anthony. 2015. “Is Google Translate Good Enough for Commercial Websites: A Machine Translation evaluation of text from English websites into four different languages.” Reitaku review 21: 94–116.
  • Toivonen & Gross 2015
    Toivonen, Hannu & Gross, Oskar. 2015. “Data Mining and Machine Learning in Computational Creativity.” Wiley Interdisciplinary Reviews: Data Mining and Knowledge Discovery 5:6, 265–271.
  • Uniarts.fi 6.8.17
    Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. 2016. “Dramaturgian koulutusohjelma päivittyvä sanakirja.” Uniarts.fi-verkkosivusto. Haettu 6.8.2017. www.uniarts.fi/uutishuone/dramaturgian-koulutusohjelman-p%C3%A4ivittyv%C3%A4-sanakirja-julkaistu
  • Uniarts.fi 6 August 2017
    University of the Arts Helsinki, Theatre Academy. 2016. “Dramaturgian koulutusohjelma päivittyvä sanakirja.” (“The updated glossary of the Dramaturgy Degree Program.”) Uniarts.fi university website. Accessed 6 August 2017. Url: www.uniarts.fi/uutishuone/dramaturgian-koulutusohjelman-p%C3%A4ivittyv%C3%A4-sanakirja-julkaistu
  • Uniarts.fi 1.2.2017
    Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskus. s.a. ”Tutkintovaatimukset 2015–2020.” Uniarts.fi-verkkosivusto. Haettu 1.2.2017. www.uniarts.fi/sites/default/files/Tutken_tutkintovaatimukset_2015-2020.pdf
  • Uniarts.fi 1 February 2017
    The Performing Arts Research Center, Theater Academy, University of the Arts Helsinki. 2015. “Degree Requirements.” Uniarts.fi university website. Accessed 1 February 2017. Url: www.uniarts.fi/sites/default/files/Tutkintovaatimukset_FINAL_en_16042015.pdf
  • Uniarts.fi 20.9.2016
    Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskus. s.a. ”Missio ja visio 2017–2020: Tutken missio.” Uniarts.fi-verkkosivusto. Haettu 20.9.2016. www.uniarts.fi/sites/default/files/Tutke_missio_visio_2017-2020.pdf
  • Uniarts.fi 20 September 2016
    The Performing Arts Research Center, Theater Academy, University of the Arts Helsinki. n.d. “Mission and Vision 2017–2020: Tutke’s Mission.” Uniarts.fi university website. Accessed 20 September 2016. Url: www.uniarts.fi/sites/default/files/Tutke_mission_vision_2017_2020_en.pdf
  • Vanden Heuvel 1993
    Vanden Heuvel, Michael. 1993. “Textual Harassment: Teaching Drama to Interrogate Reading.” Theatre Topics 3(2): 159–166.
  • Verostko n.d.
     
  • Verostko s.a.
     
  • Verostko n.d.

    Verostko, Roman. n.d. “The Algorists.” Verostko.com website. Accessed 24 March 2017. www.verostko.com/algorist.html

  • Verostko s.a.
    Verostko, Roman. s.a. “The Algorists.” Verostko.com verkkosivusto. Haettu 24.3.2017. www.verostko.com/algorist.html
  • Weber 2008
    Weber, Samuel. 2008. Benjamin’s -abilities. Cambridge & London: Harvard University Press.
  • Wikipedia 16.2.17
    ”Puheentunnistus.” Wikipedia vapaa tietosanakirja, 16.2.2017. fi.wikipedia.org/wiki/Puheentunnistus
  • Wikipedia 16 February 2017

    “Speech recognition.” Wikipedia. Online encyclopedia. Accessed 16 February 2017. en.wikipedia.org/wiki/Speech_recognition

  • Wikipedia 27.7.17
    ”Kommentaari.” Wikipedia vapaa tietosanakirja, 27.7.2017. fi.wikipedia.org/wiki/Kommentaari
  • Wikipedia 27 July 2017

    “Commentary (philology).” Wikipedia. Online encyclopedia. Accessed 27 July 2017. en.wikipedia.org/wiki/Commentary_(philology)

  • Wikipedia 31.5.2016
    ”Digital nomad.” Wikipedia vapaa tietosanakirja, 31.5.2016. en.wikipedia.org/wiki/Digital_nomad
  • Wikipedia 31.7.2017
    “BLEU.” Wikipedia vapaa tietosanakirja, 31.7.2017. en.wikipedia.org/wiki/BLEU
  • Wikipedia 31.7.2017b
    ”Internet.” Wikipedia vapaa tietosanakirja, 31.7.2017. en.wikipedia.org/wiki/Internet
  • Wikipedia 31 July 2017
    “BLEU.” Wikipedia. Online encyclopedia. Accessed 31 July 2017. en.wikipedia.org/wiki/BLEU
  • Wikipedia 31 July 2017b
    “Internet.” Wikipedia. Online encyclopedia. Accessed 31 July 2017. en.wikipedia.org/wiki/Internet
  • Wikipedia 31 May 2016
    “Digital nomad.” Wikipedia. Online encyclopedia. Accessed 31 May 2016. en.wikipedia.org/wiki/Digital_nomad
  • Wilson & Foglia 2015EN
    Wilson, Robert A. & Foglia, Lucia. 2015. “Embodied Cognition.” Stanford Encyclopedia of Philosophy website. Last modified 8 December 2015. Accessed 4 July 2016. Url: plato.stanford.edu/entries/embodied-cognition
  • Wilson & Foglia 2015FI
    Wilson, Robert A. & Foglia, Lucia. 2015. ”Embodied Cognition.” Stanford Encyclopedia of Philosophy -verkkosivu. Viimeksi modifioitu 8.12.2015. Viimeisin käyttöpäivä 20.1.2017. Url: plato.stanford.edu/entries/embodied-cognition
  • Worthen 2010
    Worthen, W. B. 2010. Drama: Between Poetry and Performance. Chicester: Wiley-Blackwell.
  • Youtube 3.4.2017
    ”Neural Machine Translation and Models with Attention.” Youtube videopalvelu. Haettu 3.4.2017. youtu.be/IxQtK2SjWWM
  • Youtube 3 April 2017
    “Neural Machine Translation and Models with Attention.” Youtube. Video-sharing website. Accessed 3 April 2017. youtu.be/IxQtK2SjWWM